Hyppää pääsisältöön

Sieni ja sammal hippasilla

Sienen muodostamia noidankehä kuvioita sammaleessa.
Sienen muodostamia noidankehä kuvioita sammaleessa. Kuva: Matti Janhunen Luontoilta,noidankehäkuvio

Radio Suomen Luontoillassa kuultiin mielenkiintoinen kysymys sammaleen oudoista noidankehäkuvioista. Miniufoja kynsisammalkankaalla vai mistä on oikein kyse? Kuvat lähetti Matti Janhunen Jokioisista, Kanta-Hämeestä.

Kuvissa näkyy erikokoisia, suurimmillaan noin metrin levyisiä renkaita. Renkaiden tummemmat vyöhykkeet ovat sammaleesta paljasta kuollutta vyöhykettä ja vaaleat elävää, Matti Janhunen selvittää viestissään.

Sienen ja sammaleen harvinainen piirileikki

Sienen muodostamia noidankehäkuvioita sammalkankaalla.
Sienen muodostamia noidankehäkuvioita sammalkankaalla. Kuva: Matti Janhunen Luontoilta,noidankehäkuvio

Luontoillan kasviasiantuntija Henry Väre kertoo, että kyseessä on sammaleen ja lahottajasienen vuoroleikki – aivan kuten Matti arvelikin. Muodostelma on Suomessa hyvin harvinainen.

– Itse on ole tällaisia koskaan nähnyt, mutta maailmalta löytyy kyllä vastaavia kuvia, Väre toteaa.

– Sieni lahottaa sammalpintaa kehänä, etenee pikkuhiljaa ja tappaa sammalta edestään. Sammal taas kasvaa takaisin perästä.

Keijunkehiä hiekkamaalla

Keijunkehiä hiekkamaalla.
Keijunkehiä hiekkamaalla. Kuva: Matti Janhunen Luontoilta,keijunkehä

Kyseessä ei kuitenkaan ole Matin arvelema kynsisammal vaan hietikkotierasammal (Racomitrium canescens). Tämä elinvoimainen sammal kuuluu kivisammalten heimoon.

– Jokioisissa on ehkä joku hiekkakuopan pohja... Ainakin tuo sammal viihtyy tällaisessa ympäristössä eli avoimella hiekkamaalla, mihin nimikin viittaa, Väre jatkaa.

Nurmikoiden sienikehän englanninkielinen nimi on "fairy ring" eli keijunkehä. Tällaisen kehän yleisin sieni on Suomessa nurminahikas (Marasmius oreades). Kansantaruston mukaan kehät syntyvät paikoille, joilla keijut, noidat ja muut satuolennot ovat tanssineet öisin.

Kuvissa näkyvästä sammalkehän muodostelmasta käytetään nimeä ”fairy ring moss”, keijunkehäsammal.

– Ilmiö on sama kuin nurmikolla näkyvät sienikehät, vaikka sammalilla lienee eri sieni. Miniufoista ei siis ole kyse, Väre naurahtaa.

Kuuntele Luontoillan suora lähetys:

Seuraava Luontoillan suora lähetys Radio Suomessa on 15. marraskuuta. Soita, kysy, lähetä kuvia!
Yhteystiedot: 0203-17600, luonto.ilta@yle.fi

Yle Luonto – liity joukkoomme Facebookissa!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Siperian metsäpalot jatkuvat – miten luonto selviää liekeistä?

    13 miljoonaa hehtaaria metsää on jo palanut tänä vuonna.

    Siperian metsäpaloja ei ole saatu vieläkään hallintaan, vaan ne jatkavat leviämistään. Venäjällä on palanut metsää tämän vuoden aikana jopa 13 miljoonaa hehtaaria. Eläimille ja kasveille metsäpalot merkitsevät dramaattisia muutoksia, joista toipumiseen menee vuosikausia. Pohjoisella pallonpuoliskolla roihuaa tällä hetkellä niin Pohjois-Amerikassa kuin Venäjällä.

  • Majava – metsänomistajan riesa vai ahkera luonnonsuojelija?

    Majavien läsnäolo hyödyttää muita eläimiä.

    Metsiemme uuttera eläininsinööri majava työskentelee ahkerasti luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tuore tutkimus paljastaa, että majavalammilla elää lähes kaksi kertaa enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla. Myös nisäkkäiden yksilömäärä on isompi. Eikä tässä vielä kaikki: majavien läsnäolo hyödyttää kaloja, sammakoita, hyönteisiä ja vesilintuja.