Hyppää pääsisältöön

Täyttä Chaminadea Stuttgartista

Cécile Chaminaden sävellystuotanto on oiva ikkuna sen näkemiseen, miten Brahmsin kamarimusiikki oli lumonnut ranskalaiset perässähiihtäjät 1880-luvun koittaessa. Tiedetäänhän sekin, että asetelma selkeytti omalla tahollaan Gabriel Fauré. Saksalainen Trio Parnassus haluaa kuitenkin uutuudellaan jättää pölyiset spekuloinnit pois ja välittää kernaasti sen määrän tunnetta kuin mitä yhdellä viululla, sellolle ja pianolla pystyy.

Trio Parnassuksen levyn kansikuva.
Trio Parnassuksen levyn kansikuva. Cécile Chaminade

On turha odottaa, että Chaminade ja hänen kamarimusiikkinsa keräisivät nyt jotenkin uutta ystävyyttä niiltä, jotka ovat tähän mennessä heitelleet väitteitä “salonkisuudesta”. Stuttgartissa vaikuttava Trio Parnassus tekee järkkymättömästi perusasioitaan: jäsenet tarjoavat täkyjä toisilleen ja ottavat herätteistä alati kiinni. Tyylitajuinen kolmikko on haistanut tilanteen eli se lataa fraasit täyteen tunnetta. Jos tämä on salonkia, se ei ole ainakaan itseään anteeksi pyytelevää sellaista, koska asialla on kolme luotettavaa ammattilaista.

Sellisti Michael Groß, viulisti Julia Galić ja pianisti Johann Blanchard - heitä voi toden totta onnitella, koska laadukkaasti toteutettu laajennus- ja tunnettuustyö länsimaisen taidemusiikin repertuaarissa maistuu aina hyvälle. Ranskalais-saksalaiselta Blanchardilta tämä tavoite on onnistunut hiljattain myös hänen omalla Chaminade-pianolevyllään.

Se ei haittaa, että complete-termiä, siis kokonais-sitä-ja-tätää joudutaan liimaamaan vain kahden eri pianotriosävellyksen takia tämän triolevyn otsikointeihin. Melodiavetoiset pikkukappaleet ohessa ovat yhtä pätevää dokumentointia levyä rytmittämään. Chaminade ei tästä innovaattoriksi muutu, mutta kerää ainakin omat sympatiani.

Cécile Chaminade: pianotriot a-molli ja g-molli; Romanza appasionata; Sommeil d’enfant; Trois morceaux; kapriisi e-molli. - Trio Parnassus. (Musikproduktion Dabringhaus und Grimm, MDG 30320022)

Kuuntele Uudet levyt 13.10.2017, toimittajana Tatu Tamminen.

  • Ondine-galleriassa Erkki-Sven Tüürin ääniveistoksia

    Levyarvostelu

    Erkki-Sven Tüür on sukupolvensa menestynein virolaissäveltäjä maailmalla, ja se on paljon sanottu, koska kilpailua riittää. Tüür ei ole menestynyt tuurilla, vaan vahvalla ja tunnepitoisella nykymusiikilla, jonka selväpiirteiset, plastiset ja säihkyvät pinnat muodostavat kuin abstrakteja metalliveistoksia. Ondine on jo hetkisen tehnyt yhteistyötä Tüürin kanssa, ja uusimmalla levyllä Tapiola Sinfonietta esittää Tüürin kolme tuoretta, laajaa, kansainvälistä tilausteosta: alttoviulukonserton Illuminatio, kahdeksannen sinfonian sekä erikoisen nokkahuiluteoksen Whistles and Whispers from Uluru.

  • Tanja Tetzlaff tekee Rautavaaran paatoksesta herkkää

    Levyarvostelu

    Einojuhani Rautavaara kuuluu levy-yhtiö Ondinen profiilisäveltäjiin. Isot orkesteriteokset Ondine saattoi levylle tuoreeltaan Rautavaara-buumin aikaan, mutta kamarimusiikissa riittää tekemistä. Tanja Tetzlaffin ja Gunilla Süssmannin vakiintunut sello-piano -duo on nyt levyttänyt Ondinelle Rautavaaran teoksia sellolle ja pianolle, ja uutuus antaa mukavasti uutta sävyä tulkintaperinteeseen.

  • Louis Andriessen palauttaa uskon nykyoopperaan

    Levyarvostelu

    Hollantilainen pitkän linjan säveltäjä Louis Andriessen säveltää niin ihmeellistä nykyoopperaa, että se menee läpi paitsi Euroopassa myös Yhdysvalloissa, jossa suurille avantgarde-tuotannoille on vaikea löytää rahoitusta ja yleisöä. Andriessenin uusin ooppera, groteski näyttämöteos Theatre of the World, syntyi Hollannin oopperan ja Los Angelesin filharmonikkojen yhteistuotantona, ja sepä onkin toden totta niin hyvä, etten lainkaan ihmettele kulttuurirajat ylittävää menestystä. Minullekin se palauttaa uskon nykyoopperaan, jopa ilman kuvaa, pelkkänä Los Angelesin filharmonikkojen levytyksenä.