Hyppää pääsisältöön

Unohdettu supertutkija Edvard Westermarck tutki insestiä ja puolusti naisia

Artikkelin pääkuva, jossa Edvard Westermarck seurueen keskellä.
Kuvassa (vasemmalta): Tousi, Sidi Abdessalam el-Baqqali, Abdulkrim, Edvard Westermarck, Sidi Abdessalam II, Sidi Rahhal. Kuva n. vuodelta 1906-1918. Artikkelin pääkuva, jossa Edvard Westermarck seurueen keskellä. Kuva: Åbo Akademi/Paul Ruedi, Tanger Edvard Westermarck

Edvard Westermarckin (1862–1939) nimi tunnetaan hyvin maailmalla, mutta ei Suomessa. Tietämättömyyteemme saattaa vaikuttaa se, ettei hänen teoksistaan ole suomennettu kuin muutama eikä hänen elämäntarinaansa tunneta täällä juurikaan.

Syytä olisi, koska Westermarck on vaikuttanut käänteentekevästi monella tieteen alueella. Lisäksi hän ravisteli rohkeilla näkemyksillään ajan keskusteluilmapiiriä ja ajattelutapoja, esimerkiksi naisten asemaan liittyen.

Westermarck oli 1900-luvun alkupuolella kuuma nimi myös tiedemaailman ulkopuolella: häneen viitattiin taiteessa, esimerkiksi Bernard Shaw'n, John A. Hobsonin ja Rose Macaulayn näytelmissä ja kirjoissa.

KulttuuriCocktail listasi viisi Westermarckin uran ja elämän merkittävää kohtaa.

1. Avioliittotutkimus

Westermarck aloitti tieteellisen uransa tutkimalla avioliiton historiaa. Hänen aihetta käsittelevä tutkimuksensa ilmestyi kokonaisuudessaan Englannissa vuonna 1891.

Tutkimuksen perusajatus on se, että yksiavioisuus on alkuperäisin sukupuolten yhteiselämän muoto eikä sukupuolten vapaa yhteiselämä eli promiskuiteetti. Näkemyksensä hän perusti ennennäkemättömän laajaan historialliseen ja kansatieteelliseen aineistoon sekä luonnonvalinnallisiin periaatteisiin.

Avioliiton historiaa käsittelevä teos oli Westermarckin tieteellinen läpimurto. 28-vuotiaasta Westermarckista tuli kertaheitolla kansainvälisesti tunnettu nimi.

Avioliitto säilyi yhtenä hänen pääasiallisista tutkimuskohteistaan oikeastaan uran loppuun saakka. Vielä 1936 häneltä ilmestyi avioliiton tulevaisuutta käsittelevä tutkimus.

2. Kenttätyö Marokossa

Westermarck oli maailmanlaajuisesti ensimmäisiä tutkijoita, joka teki antropologista kenttätyötä. Hän oli kosmopoliitti, joka matkusti elämänsä aikana paljon. Vuodenkierrosta yli puolet kului yleensä ulkomailla.

Marokossa hän asui yhteensä yhdeksän vuotta, kodin hän rakennutti itselleen Tangeriin.

Marokko oli Westermarckin ensimmäinen etappi hänen maailmanlaajuisessa matkaprojektissaan, jonka ideana oli tutkia moraalikäsitysten suhdetta maagisiin ja uskonnollisiin näkemyksiin. Hän piti Marokkoa niin kiinnostavana ja itselleen mieluisana paikkana, että jäi lopulta sinne tutkimaan paikallisten rituaaleja, maagisia uskomuksia ja avioliittotapoja sekä keräten sananlaskuja.

Westermarckin nimi tunnetaan edelleen Marokossa hyvin. Lisää aiheesta voit kuunnella täältä:

3. Moraalitutkimus

Westermarckin mukaan moraaliarvostelmat perustuvat tunteisiin, eikä objektiivisia moraalitotuuksia ole olemassa. Siksi moraalintutkijan tehtävä ei ole muotoilla moraalisääntöjä vaan tarkastella moraalia empiirisenä ilmiönä. Hän selitti moraalin taustalla valitsevia tunteita darwinilaisen evoluutioteorian avulla.

Westermarck lähestyikin moraalia empiirisenä ilmiönä selvittäen heimojen ja kansojen tapoja ja lakeja, sillä hänen mukaansa moraaliarvostelmat ilmenivät niissä parhaiten.

Westermarckia kritisoitiin liian löperöistä moraalikäsityksistä, jotka oikeuttavat ihmiset toimimaan väärin ja tekemään kauheuksia. Tällaiset väitteet Westermarck kiisti. Hän uskoi ihmisten kykenevän harkintaan ja oman moraalitajun kehittämiseen, valistuneisuuteen ja myötätunnon lisääntymiseen tiedon kasvaessa.

4. Moraalikapinallinen

Westermarck oli ajan henkeen nähden poikkeuksellisen rohkea ja liberaali tutkija. Westermarckin tuotantoon ja elämään perehtynyt Niina Timosaari pitää häntä totuuden etsijänä, joka ei jäänyt vain tutkijankammioon, vaan uskalsi ottaa tutkimustensa avulla julkisesti kantaa arkaluontoisiinkin kysymyksiin.

Hän puolusti esimerkiksi naisten oikeuksia, kannatti homoseksuaalisuuden dekriminalisointia ja vaati avioerolainsäädännön liberalisointia.

Westermarck valittiin kahden kansainvälisen naisasiayhdistyksen varapuheenjohtajaksi. Hän oli myös Naisasialiitto Unionin jäsen. Hän kannatti uskonnonvapautta ja kritisoi monessa teoksessaan kristinuskoa. Itsensä hän määritteli agnostikoksi.

5. Westermarck-efekti

Westermarckin nimi tunnetaan kenties parhaiten hänen mukaansa nimetystä Westermarck-efektistä, jota pidetään edelleen paikkansa pitävänä teoriana insestikiellosta. Sen mukaan yhdessä kasvaneet henkilöt tuntevat toisiaan kohtaan seksuaalista vastenmielisyyttä. Kyseessä oli luonnonvalinnan myötä kehittynyt vaisto, joka ehkäisi insestiä ja sisäsiittoisuutta.

Westermarckin kehittämä teoria tuli 1900-luvun alussa kansainvälisesti kuuluisaksi, mutta myös kyseenalaistetuksi. Esimerkiksi Sigmund Freud kritisoi kuuluisassa kirjassaan Toteemi ja tabu Westermarckin evolutionistista selitystä insestikiellosta.

Kommentit