Hyppää pääsisältöön

Post Malonen traaginen ghettomelankolia ui ihon alle Levylautakunnassa

Juha Blomberg, Jonna Tervomaa ja Jussi Jaakonaho seisovat Radio Suomen tunnuksen edessä
Juha Blomberg, Jonna Tervomaa ja Jussi Jaakonaho seisovat Radio Suomen tunnuksen edessä Kuva: Yle/Tarja Närhi Jonna Tervomaa,Levylautakunta,Jussi Jaakonaho,Juha Blomberg

Viikon levyuutuuksissa puhutti tunnelma, tunnettavuus, perinne ja vaikutteet. Kuunneltavana oli mm. maailman tällä hetkellä kuunnelluin biisi, suomalainen debyytti ja menestynyt vientituote. Levylautakunnassa uudelle musiikille altistettiin artistit Jonna Tervomaa ja Jussi Jaakonaho sekä Ylen toimittaja Juha Blomberg.

Pisteet ja kommentit

1. Post Malone feat 21 Savage: rockstar 23 pistettä

(Austin Post - Louis Bell - Shayaa Joseph - Olufunmibi Awoshiley)

Jonna: Ghettomelankoliaa. Tässä oli paljon pureskeltavaa. Hyvältä kuulosti, hienot soundit, teksti hienosti kirjoitettu, siitä sai selvää, vaikka tarinaa tosi paljon. Ahdistus tuli vahvasti läpi, jätkä ei selvästi kertonut itsestään vaan ulkopuolisena tarkkailijana katseli. 8 p
Jussi: Tää on enemmän kuin musiikkia, sisältö tosi rankkaa. Todella melankolinen musapohja ja sitten teksti kertoi bilettämisestä äärimmäisen elämästä vieraantuneella kulmalla - huumeet, aseet, naiset. Puhuttelee elokuvallisena tuokiona, traaginen hahmo tuli läpi. Mahtavaa ja kiehtovaa musaa. 8 p
Juha: Menin ihan elokuvan maailmaan, tämä toimisi niin hienosti jonkun synkän sarjan tunnarina, kasvattaisi vahvasti surullista tunnelmaa. Hämmentävä teos, siinä oli tuotannossa käytetty kaikki kikat hienosti. Tunnetila tuli vahvasti läpi. 7 p

2. Milana: Suvi 18 pistettä

(Lasse Väyrynen - Antti Karisalmi - Sanna Korkee)

Jonna: Olipa viehättävä, ihan perushittikaavaan sisällytetty vähän mielenkiintoisempi melodia. Solistilla sellaista naislaulamista, josta yleisö tällähetkellä pitää. PMMP:n mahtava perintö eli tässä jännästi. Paljon hyvää oli, vaikka sisällöllisesti ei mitään suurta runoutta. 6 p
Jussi: Isosti tullut vaikutteita PMMP:n maailmasta, hienoa että se vaikutus elää. Tunnelma on mulle musiikissa tärkeä ja se tässä toimi. Tunnelma oli aito ja vilpitön, samoin laulaja. Teksti ei yllättänyt, aika perustarina. 7 p
Juha: Äärimmäisen taitavasti oli kaivettu PMMP:n perinnettä. Tarina ei mielestäni tullut ihan maaliin. Vähän kuitenkin niinkuin tykkäsin. 5 p

3. Jussi Kinnunen: Onnellinen mies 16 pistettä

(Jussi Kinnunen)

Jonna: Aika ihana, mulla oli pitkään hymy kasvoilla kuunnellessa. Tunnelma koko ajan lähes huippua tavoitteleva, kuin koko ajan kertosäettä. Ihanan naivi hetki, jossa oli kiva lillua. Ilmava ja helppo sovitus. 6 p
Jussi: Yritin liikaa ymmärtää, ja kun en tajunnut, niin menee otsa ruttuun. Tekstit on mulle tärkeitä ja tässä en päässyt tekijän maailmaan kiinni. Oli paljon erikoisia ja hämmentäviä asioita, myös paljon viehättävää. 6 p
Juha: Alku oli tekstissä tosi mainio, mutta välillä ihan dadaa ja silti se soljui. Visuaalisesti tuli mieleen Malmin lentokenttä ja keltaiset sadetakit - siis Ultra Bran perilliset. 4 p

4. Markus Vuorinen: Meistä jokainen 13 pistettä

(Markus Vuorinen)

Jonna: Suomalaisen ahdistuksen karu kuvaus, ei mitään romanttista tai vitsikästä. Esittäjällä hyvää samettia ja botnea äänessään. Tarinan kertoi kulkurimainen sivustaseuraaja ja lopputulos ei siksi mennyt tarpeeksi syvälle. Tämä tarina on kerrottu monta kertaa. 4 p
Jussi: Tällainen kerrontamusiikki, singer-songwriter tyyli, on mielestäni kuninkuuslaji, jossa harva onnistuu. Vertailukohdat on tosi kovat. Tässä teksti soljui ja sujui ja oli teknisesti hauskoja oivalluksia. Musiikissa hyvä, kun siellä lopussa tuli lisää instrumetteja. Ei tullut sydämeen asti. 5 p
Juha: Huh, huh! Olipa surullinen tunnelma, ei mitään toivonkipinää. Jäi ahdistunut olo, tää on suomalainen todellisuus. En tätä kyllä kotona haluaisi kuunnella. 4 p

5. Hullu ruusu: Mikael 11 pistettä

(Merita Berg - Antti Hermaja)

Jonna: Kiinnostuin koko ajan enemmän ja enemmän. Laulajan ääni tosi kiehtova, oli niin androgyyninen. Tekstissä jänniä juttuja, oli portti mun ihoni alle. Nuorten viehätys bluegrassia kohtaan on kivaa. Nälkäni tarinaa kohtaan kasvoi koko ajan, mutta lopun lai-lai-lai lallatus pudotti. Ruuvia olisi voinut vielä lopussa kääntää kireämmälle ja oudommaksi. 4 p
Jussi: Laulusolisti kuulosti välillä jopa mieheltä ja se teki tarniasta vielä mielenkiintoisemmaksi. Paljon sympaattista tässä oli. Vaikka on leppoisaa musaa, haluaisin silti kuulla enemmän intohimoa. Mullekin tuli mieleen Kumpulan kyläjuhlat. 6 p
Juha: Maisemaksi tuli Kumpulan syysjuhla, siellä sivulava ihan alueen perimmäisessä nurkassa ja katsomassa muutama ystävä ja sukulainen. Ihanaa naivismia ja rennon letkeää olemista. Henkilökohtaisesti mulla ei mitään käyttöä tällaiselle. 1 p

5. Sunrise Avenue: Never Let Go 11 pistettä

(Samu Haber - Kurt Nielsen)

Jonna: Tässä oli kaikuja jostain mun varhaisaikuisuudesta, alkaako joku sykli taas uudestaan? Tunnistin artistin heti ja se on hienoa. Olen kuitenkin liian täynnä tätä täydellistä hittikaavaa ja siksi ei innosta. 3 p
Jussi: On hienoa, että artistilla on sellainen identiteetti, että heti tunnistaa. Hallittu, ammattitaitoinen kokonaisuus. Tuotannolla rakennettu dynamiikkaa, sävellyksenä ei mitenkään erikoinen. Tekstiiltään voimaannuttamismusiikkia, jota on nyt hirveästi, mutta minä en sitä tarvitse. 6 p
Juha: Sisustuskaupan voimalauseista koottu teksti. Oli hieno tulkinta ja sanoista sai selvää. Mun elämää tämä ei kuitenkaan helpottanut. 2 p

  • Elias Kaskisen aito erontuska liikutti Levylautakuntaa

    Jonsu ja Antti Paavilainen Levylautakunnassa

    Oliko todella hyvää musiikkia vai harvinaisen kiltti raati? Ainakin pistepussin nyörit oli löyhällä, kun viikon levyuutuuksia kuuntelivat Indicasta tuttu, nyt soolouraa tekevä Jonsu, Jean S:n. perustaja, bändinsä rinnalla sooloilua aloittava Antti Paavilainen sekä Ylen musiikkitoimittaja Susanna Vainiola Pisteet ja kommentteja 1.

  • Metsä huokaa ja hiljenee. Avaruusromua 17.12.2017

    Äänien ihmeellisessä maailmassa, metsissä ja maisemissa.

    Yhtäkkiä metsä hiljenee ympärillä. Linnunlaulu lakkaa ja metsä vaikenee. Valo tulee oudosta suunnasta. Kaikki on ylösalaisin. Kaikki on väärinpäin. Tuttu metsä on muuttunut vieraaksi paikaksi. Metsänpeittoon joutuneelle tulee omituinen, vieras olo. Metsänpeitto on suomalaisessa kansanuskomusperinteessä tila tai paikka, johon metsässä kulkeva ihminen tai kotieläin voi joutua. Metsänpeitossa kulkija joutuu metsänhaltijoiden ja maahisten maailmaan. Avaruusromussa seikkaillaan äänien ihmeellisessä maailmassa, metsissä ja maisemissa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Iskelmämiehet iskelmän puolella Levylautakunnassa

    Suomalaista Levylautakunnassa

    Suomalaisuuden lippua heiluteltiin Levylautakunnassa, jossa kuunneltiin poikkeuksellisesti vain kotimaisten tekijöiden uutuuksia. Arvioitaan antamassa iskelmäsanoittajat Ilkka Vainio ja Lasse Wikman sekä musiikkitoimittaja Tero Liete. Pisteet ja kommentteja 1. J.

  • Äärirajoille asti! Avaruusromua 10.12.2017

    Avaruusromussa matkataan retrohengessä.

    Osa kaikkein parhaasta taiteesta on tehty rajoitusten puitteissa. Usein kaikkein rohkein ja vaikuttavin elektroninen musiikki on syntynyt artistien käyttäessä saatavilla ollutta tekniikkaa sen äärirajoille asti. Tällaisia ajatuksia esittävät japanilaista videopelimusiikkia esittelevän kokoelman toimittajat. Tuntuu siltä, että he ovat oikeassa. Samat ajatukset pätevät musiikkiin laajemminkin. Avaruusromussa matkataan retrohengessä. Yllätyksiä Japanista, Suomesta, Yhdysvalloista, Ranskasta ja Saksasta. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua