Hyppää pääsisältöön

Virolainen Collegium Musicale -kuoro voitti Let the Peoples Sing -kilpailun

Helsingin Musiikkitalossa sunnuntaina 15.10.2017 päättyneen Let the Peoples Sing -kuorokilpailun pääpalkinnon Silver Rose Bowlin voitti virolainen Collegium Musicale -kuoro. Kuoroa johtaa Endrik Üksvärav.

Collegium Musicale oli myös aikuiskuorojen sarjan voittaja.

Collegium Musicale -kuoro.
Collegium Musicale -kuoro. collegium musicale

Avoimen sarjan voittaja oli selvä jo finaalin alkaessa, sillä sarjassa kilpaili vain suomalainen Slavonic Tractor -kuoro.

Slavonic Tractor.
Slavonic Tractor. slavonic tractor

Lapsi- ja nuorisokuorojen sarjan voiton vei vantaalainen Vaskivuoren lukion kamarikuoro, johtajanaan Jonna Vehmanen.

Vaskivuoren lukion kamarikuoro.
Vaskivuoren lukion kamarikuoro. Vaskivuoren lukio,jonna vehmanen

Finaalissa lauloivat myös tanskalainen Copenhagen Young Voices/Poul Emborg, Voices of Hope/Simon Fidler Iso-Britanniasta, norjalainen The Norwegian Girls’ Choir/Anne Karin Sundal-Ask, Viron radion tyttökuoro/Kadri Hunt sekä The Musical Originals Singers Jersey/Imogen Nicholls Iso-Britanniasta.

Katso finaali, gaala-konsertti sekä kaikki erilliset kilpailusuoritukset Areenassa.

Kilpailun kansainvälisen, kansallisia yleisradioyhtiöitä edustavan seitsenhenkisen tuomariston puheenjohtajana toimi Tanskan radion Bent Grønholdt, Yleisradiota edusti kuoromusiikkiin erikoistunut toimittaja Inari Tilli. Tuomaristossa olivat myös Brian Newhouse (American Public Media), Àlex Robles Fitó (Katalonian radio) ja Grit Schulze (Mitteldeutscher Rundfunk).
Yleisradioyhtiöiden ulkopuolelta tuomaristoon oli kutsuttu myös kaksi kansainvälistä huippuasiantuntijaa, britti Bob Chilcott ja latvialainen Sigvards Klava.

Euroopan yleisradiounioni EBU on järjestänyt Let the Peoples Sing -kuorokilpailua aina vuodesta 1961. Kilpailun isäntänä toimi pitkään BBC. Nykyisin tapahtuman järjestävät eurooppalaiset yleisradioyhtiöt vuorotellen kahden vuoden välein.

Tänä vuonna kilpailun järjestäjämaana toimii 100-vuotisjuhlaansa viettävä Suomi. Edellisen kerran kilpailu järjestettiin Suomessa vuonna 1991.

Seuraava kilpailu järjestetään Barcelonassa vuonna 2019.

  • Mustan 1900-luvun musiikillinen testamentti

    Levyarvio

    Natsi-Saksan juutalaisvainot ja antisemitismi, joka vaikutti laajemminkin Euroopassa, myös Stalinin Neuvostoliitossa, tuhosi ihmiselämien lisäksi suuren osan vuosisadan merkittävintä taidetta. Se esti teosten syntymisen joko suoraan tai muutti taiteen tekijöiden kokemusta maailmasta niin merkittävästi että myös taide ja sen reseptio muuttuivat. Tästä voi hyvällä syyllä puhua Mieczyslaw Weinbergin kohdalla. Omaisten menehtyminen natsien käsissä, pako Puolasta Valko-Venäjän kautta Moskovaan ja suoraan Stalinin syliin jätti lähtemättömän jäljen Weinbergiin.

  • Teatraalisen lyyrikon orkesterimusiikki tenhoaa

    Levyarvio

    Hans Werner Henze oli säveltäjänä tyylillisesti moniääninen, hyvinkin moderni mutta lyyrisellä, teatraalisella ja jopa tunteellisella pohjavireellä, hän otti yhteiskunnallisesti kantaa ja viihtyi sellaisissa modernistien hylkimissä teoslajeissa kuin sinfoniassa ja oopperassa. Värikkäissä ja usein ohjelmallisissa teoksissaan Henze on kaiketi itse asiassa postmodernimpi kuin monet niin sanotut postmodernistit.

  • Wolfin liedit ovat myöhäisromantiikan parasta antia

    Levyarvio

    Myönnän auliisti, että on tiettyjä musiikinlajeja – ja ehkäpä jopa säveltäjiä – joita tuon häpeilemättä esiin aina kun voin. Romantiikan ajan laulumusiikki muun muassa kuuluu lemppareihini, myös musiikinhistoriallisen merkityksensä vuoksi: 1800-luvun musiikillista kieltä on melko mahdotonta irrottaa lauletuista sanoistaan silloinkaan kun se väittää olevansa Hanslickin sanoin “soiden liikkuvia muotoja” eli niin sanotusti absoluuttista musiikkia.