Kirjallisuuden ystävien Pätemistesti – uskallatko listata lukemasi?

Kirjojen Suomen pätemistesti himolukijoille. Kuva: Yle/Annukka Palmén-Väisänen Kirjojen Suomi,kirjat,klassikot,testit

Kirjoittanut: Yle

Julkaistu 16.10.2017 - 16:15. Päivitetty 16.10.2017 - 16:44

Luuletko lukevasi paljon? Oletko sitä mieltä, että kirjasivistyksesi on keskivertoa parempi? Tee Kirjojen Suomen Pätemistesti ja tarkista, miten lukenut todella olet!

Kirjojen Suomi valitsi yhden kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Valitut kirjat kertovat jotain olennaista aikansa yhteiskunnasta ja Suomen muuttumisesta. Mukana on perusklassikoita, mutta suuri osa teoksista on tuntemattomampia helmiä. Kuinka moni niistä on sinulle tuttu? Klikkaa läpi sadan kirjan lista, ja selvitä kuinka lukenut olet!

Tutustu lisää vuosisadan kirjoihin ja lue ne e-kirjoina. Kirjat ovat luettavissa verkossa vuoden 2017 loppuun asti.

Pätemistestin työryhmä: Kaisa Alenius, Jyri Loikkanen, Niina Mäkeläinen, Annukka Palmén-Väisänen

Lisää ohjelmasta

Kommentit

Kirjojen Suomi kiittää yhteisestä lukumatkasta - kirjallisuuden käsittely jatkuu Ylen kanavilla vuonna 2018

Kiitos kuluneesta vuodesta

Kirjojen Suomi oli itsenäisyyden juhlavuoden suuri kirjallisuushanke. Vuoden 2017 aikana luettiin 101 kirjaa, yksi kultakin itsenäisyytemme vuodelta. Kirjallisuuden käsittely jatkuu vuonna 2018 monipuolisesti Ylen tv- ja radiokanavilla sekä netissä.
Runous elää ajassa, samoin "Tämän runon haluaisin kuulla"

Runo-ohjelma on jo 50-vuotias

Ylen 50-vuotias runo-ohjelma "Tämän runon haluaisin kuulla" pitää kiinni perinteistään ja reagoi samalla ajan muutoksiin. Ohjelmaa luotsaavat toimittajat Kaisa Pulakka ja Pietari Kylmälä paljastavat näkemyksensä ohjelman tulevaisuudesta. Maailma myllertää muutoksissa. Tai niin ainakin sanotaan.
Runot opettavat sukeltamaan - Pietari K:n runolupaukset uuteen vuoteen

Pietari K:n uudenvuodenlupaukset

Kulttuuritoimittaja Pietari Kylmälä pakeni vuoden 2017 juhlia runouden pariin. Mitkä säkeet jäivät mieleen suomalaisen kulttuurin hulluna vuotena? Ja mitä hän lupaa uudeksi vuodeksi?
Tositelevisiota, maailmanlaajuisia uhkia ja miehen kriisi - näihin kirjoihin kiteytyy 2000-luku

Kirjojen Suomen 2000-luvun kirjavalinnat

Vuosituhannen ensivuosikymmenen tragedioita olivat New Yorkin terrori-isku, Intian valtameren maanjäristystä seurannut tsunami sekä Suomen koulusurmat. Kirjallisuus kertoi Neuvostoliiton romahduksesta, lamasta, tositelevisiosta, maahanmuutosta, tulevaisuuden uhkakuvista ja miehenä olemisen vaikeudesta. Kirjojen Suomi valitsi luettavaksi kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Tutustu 2000-luvun lukulistaan!

2023

Nautintoja ja tunnekylmää lapsuutta – ruoka on kirjailija Leena Parkkiselle muutakin kuin syömistä

Leena Parkkisen kirjoissa on yksityiskohtaisia kuvauksia ruuasta ja sen valmistamisesta. Kirjailija kirjoittaa ruuasta, kun ei halua sanoa kaikkea suoraan. Ruualla voi myös ohjailla lukijaa.
Urbaania sykettä vai lähiöromantiikkaa? Toivo runoa, joka kertoo kaupungista

Löytyyko kaupunkirunosi Pariisin katukahviloista tai New Yorkin jazz-klubeilta? Vai soiko siinä Kouvolan betoni-city? Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelmassa 4.2. klo 19 toteutetaan runotoiveita.

2022

Tässä ovat vuoden 2022 vavahduttavimmat kirjat – lukulistalla on arkielämän kummallisuutta, naisten historiaa ja läskikapinaa

Mitä luettavaksi joululomalle tai lahjaksi pukinkonttiin? Lukupiiri Tulusto & Kylmälä -podcastin keskustelijat vinkkaavat vuoden parhaat lukuelämyksensä. Mikä kirja on ollut sinun suosikkisi?

Kommentteja 6
Essee: Järkälemäiset romaanit ovat miehinen laji – Päättymätön riemu on tuhatsivuinen merkkiteos, jonka lukeminen koettelee feministiä

1990-luvun kulttiromaani viihdyttää ja raivostuttaa.

David Foster Wallacen Päättymätön riemu on koollaan mahtaileva romaani. Wallaceen kriittisesti suhtautuva toimittaja luki sen ja halusi selvittää, mikä tiiliskivikirjoissa houkuttelee. Olavi Uusivirta, Silvia Hosseini ja muut kirjaihmiset kertovat.

Kommentteja 71

Läsutmaning med naturtema i Vasa
Runebergspriset går till Marja Kyllönen för romanen Vainajaiset

Språkligt enastående roman, enligt domarna.

Det litterära Runebergspriset går i år till författaren Marja Kyllönen för hennes roman Vainajaiset. Boken är utgiven på förlaget Teos.
Anna Södergård och Ester Lillhannus från Katedralskolan i Åbo vann skrivtävling för unga skribenter: ”Det håller på att sjunka in att man vunnit”

Årets tema var empati eller avsaknaden av den.

I årets upplaga av skrivtävlingen Snälla hjältar skulle de unga skriva en novell kring temat empati – eller avsaknaden av den – utgående från Johanna Holmströms novell “Barnträdgården”.
Runeberg junior-priset går till Roope Lipastis bok Palavan kaupungin lapset

Vinnarboken är ett historiskt äventyr kring Åbo brand.

Barnlitteraturpriset Runeberg junior går i år till Roope Lipasti för boken Palavan kaupungin lapset. Sofia och Amanda Chanfreau får ett hedersomnämnande.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

101 kirjaa

Kirjojen Suomi – elämyksiä lukemalla

Valitsimme kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta

Kirjallisuustoimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak ovat valinneet jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta yhden kirjan. Mitkä kirjat olisit itse valinnut?

Kommentteja 80
Kirjojen Suomen vuoden 2017 kirja "Mennään jo naapuriin" kuvaa monikulttuurista Suomea

Kirja, joka kuvaa kuluvaa vuotta 2017

Politiikan murros, Turun puukotustragedia, ilmastonmuutos - mitä muistamme itsenäisyytemme juhlavuodesta 2017? Kirjojen Suomi valitsi luettavaksi yhden kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Viimeisenä listalle pääsee oman aikamme, vuoden 2017 osuvimmin taltioiva teos. Se on Riina Katajavuoren ja Salla Savolaisen monikulttuurista Suomea kuvaava lastenkirja Mennään jo naapuriin. Toimittaja Seppo Puttonen kertoo valintansa taustoista.

Kommentteja 3
Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa.

Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta.
Ilkka Remes: Kiirastuli – Voiko tiedon manipulointi jakaa Suomen kahtia?

Tutustu itsenäisyyden ajan tärkeimpiin kirjoihin täällä.

Remeksen trilleri edustaa vuotta 2016 Ylen toimittajien valitsemalla itsenäisyyden ajan kirjalistalla.

Elina Hirvonen: Kun aika loppuu. Kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa tulevaisuuden ihmisiin?

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 2015 teokseen.
Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia. Suomalaisuus toisen polven maahanmuuttajan silmin

Tutustu itsenäisyyden ajan tärkeimpiin kirjoihin täällä.
Pauliina Rauhala: Taivaslaulu. Vanhoillislestadiolainen tragedia

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 2013 teokseen.
Juha Seppälä: Mr Smith. Pakottaako raha luopumaan idealismista?

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 2012 teokseen.
Rosa Liksom: Hytti nro 6. Eriskummallisen parivaljakon ystävyys

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 2011 teokseen.
Markus Nummi: Karkkipäivä. Hylätty lapsi ajan kuvana

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 2010 teokseen.
Maarit Verronen: Normaalia elämää – Oman edun tavoittelu syrjäyttää lähimmäisenrakkauden

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 2009 teokseen.
Sofi Oksanen: Puhdistus. Naisiin kohdistuva väkivalta näkyväksi

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 2008 teokseen.
Risto Isomäki: Litium 6. Onko ydinvoima uhka tulevaisuudelle?

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 2007 teokseen.
Leena Krohn: Mehiläispaviljonki. Syrjästäkatsojan tutkielma ihmisyydestä

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 2006 teokseen.
Arto Salminen: Kalavale. Visio tositelevision kehittymisestä äärimmäisyyksiin

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 2005 teokseen.
Reko Lundán: Rinnakkain. Miksi ihmiset eivät halua suvaita erilaisuutta?

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 2004 teokseen.
Lars Sund: Erikin kirja. Suomen matka rauhan tyyssijaksi

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 2003 teokseen.
Kari Hotakainen: Juoksuhaudantie. Tavallisen suomalaisen miehen kujanjuoksu

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 2002 teokseen.
Jari Tervo: Suomemme heimo. Vihamielisyyden alkeet

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 2001 teokseen.
Jusa Peltoniemi: Jäähyväiset sukuromaanille. Hervoton satiiri työelämän muutoksesta

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 2000 teokseen.
Veronica Pimenoff: Maa ilman vettä. Elintasokuilun ytimessä

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1999 teokseen.
Hannu Raittila: Ei minulta mitään puutu. Jatkuvan kasvun mahdottomuus

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1998 teokseen.
Mauri Kunnas: Koiramäen joulukirkko. Perinteitä ja joulumieltä

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1997 teokseen.
Kreetta Onkeli: Ilonen talo. Minkälaista on olla alkoholistin lapsi?

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1996 teokseen.
Kalle Päätalo: Hyvästi, Iijoki. Päätös yhdelle maailman järeimmistä kirjasarjoista

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1995 teokseen.
Matti Paloheimo: Valkoinen Mandela. Kannanotto eriarvoisuutta vastaan

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1994 teokseen.
Matti Yrjänä Joensuu: Harjunpää ja rakkauden nälkä. Yksinäisen rikollisen herkkä tunne-elämä

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1993 teokseen.
Daniel Katz: Saksalainen sikakoira. Euroopan väkivaltaisen historian perintö

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1992 teokseen.
Erno Paasilinna: Kauppamiehet isänmaan asialla. Raakapuheinen esseekokoelma talouden valtarakenteista

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1991 teokseen.
Olli Jalonen: Isäksi ja tyttäreksi. Väkivaltaisen maailman vaikutukset lapsiin

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1990 teokseen.
Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään.

Kommentteja 6
Annika Idström: Kirjeitä Trinidadiin. Brutaali taistelu vallasta repii perhettä

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1989 teokseen.
Kari Kontio ja Tuomas Nevanlinna: Kirjava lehmä. Hillitön vaihtoehtohistoria

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1988 teokseen.
Eeva Kilpi: Animalia. Kriittinen myötäeläjä ottaa kantaa eläinten puolesta

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1987 teokseen.
Antti Tuuri: Ameriikan raitti. Hyväosaisilla veropakolaisilla on moraali höllässä

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1986 teokseen.
Matti Pulkkinen: Romaanihenkilön kuolema. Raivokkaan postmoderni antiromaani on yhä ajankohtainen

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1985 teokseen.
Pirkko Saisio: Kainin tytär. Naisten välinen rakkaus heteronormatiivisuuden kuristuksessa

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1984 teokseen.
Joni Skiftesvik: Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja. Eläydy jälleenrakentuvaan Suomeen

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1983 teokseen.
Kaari Utrio: Ruusulaakso. Yltäkylläisyydestä humaltunut 1980-luku

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1982 teokseen.
Anja Kauranen: Sonja O. kävi täällä. Omaa toimintaansa sanoittava nainen

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1981 teokseen.
Kauko Röyhkä: Tien laidalla Waterloo. Hedonistinen vallankumous

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1980 teokseen.
Selkä edellä historiaan – näihin kirjoihin kiteytyy 1970-luku

Millaisena sinä muistat 1970-luvun? Osallistu keskusteluun!

Kun hahmotetaan 1970-lukua kirjallisuuden kautta, on ymmärrettävä, mitä kysymyksiä edellinen vuosikymmen petasi. Kirjojen Suomi -sarjassa ollaan päästy 1970-luvulle, josta on jäänyt elämään useita hienoja teoksia.
Asikainen, Melleri, Vuento: Pete Q. Uusi teatterisukupolvi kyseenalaisti perinteet

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1979 teokseen.
Juhani Peltonen: Elmo. Myytti voittamattomasta urheilijasta

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1978 teokseen.
Paavo Haavikko: Kansakunnan linja. Todellisuudentajun palautus suomalaiseen historiankirjoitukseen

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1977 teokseen.
Risto Rasa: Kaksi seppää. Yhteiskunnallisen luontorunouden edelläkävijä

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1976 teokseen.
Jussi Kylätasku: Revari. Kritiikki 1970-luvun kulttuurieliitin politisoitumisesta

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1975 teokseen.
Veijo Meri: Kuviteltu kuolema. Kaleidoskooppi muuttuvaan suomalaisuuteen

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1974 teokseen.
Heikki Turunen: Simpauttaja. Hektinen urbaani sekoittaa agraarin raukeuden

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1973 teokseen.
Arto Paasilinna: Operaatio Finlandia. Vihollinen hyökkää lännestä

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1972 teokseen.
Eeva Joenpelto: Vesissä toinen silmä. Suomalaisen taiteilijuuden kipupisteet

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1971 teokseen.
Lassi Sinkkonen: Solveigin laulu. Samaistu sodan lapseen!

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1970 teokseen.
Lempeä, sotaa ja demokratiaa – näihin teoksiin kiteytyy 1960-luku

Millaisena sinä muistat 1960-luvun? Osallistu keskusteluun!

Ihmiskunnan historian vaarallisin päivä, ensimmäinen ihmisen avaruuslento, Berliinin muuri, Vietnamin sota ja seksin vallankumous – nämä olivat 1960-luvun alun isoja mielipiteitä muokkaavia asioita.
Jarkko Laine: Niin kulki Kolumbus. Rock-musiikin kielenkäyttö tuli Suomeen

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1969 teokseen.
Tytti Parras: Jojo. Kurkista 1960-luvun opiskelijanaisten sisimpään

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1968 teokseen.
Hannu Salama: Minä, Olli ja Orvokki. Kuinka yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuus vaikuttaa taiteeseen?

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1967 teokseen.
Arvo Salo: Lapualaisooppera. Räjähdysherkkä äärioikeistolaisuuden kuvaus

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1966 teokseen.
Timo K. Mukka: Tabu. Suomalaisen seksuaalikuvauksen uudistaja

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1965 teokseen.
Marja-Leena Mikkola: Tyttö kuin kitara. Juurettomuus, irrallisuus ja satunnaiset suhteet

.
Paavo Rintala: Sissiluutnantti. Mitä sota todella tekee ihmiselle?

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1963 teokseen.
Pentti Saarikoski: Mitä tapahtuu todella? Runokokoelma, joka uudisti suomalaisen modernismin

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1962 teokseen.
Anni Polva: Tiinalla on hyvä sydän. Ydinperheen malli ja tyttöyden hyveet

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1961 teokseen.
Marja-Liisa Vartio: Kaikki naiset näkevät unia. Väistyvän naiskuvan äärellä

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1960 teokseen.
Nämä kirjat paransivat sodan traumat

Seppo Puttosen lukuvinkit 1950-luvulle

Kotirintaman naiset ja lapset sekä sodasta palanneet miehet olivat kukin omalla tavallaan onnettomia 1950-luvulla, mutta kaikilla oli haave saada elämä kääntymään kohti onnea. Kirjailijat etsivät uusia tapoja nähdä maailmaa, ja vuosikymmeneltä jäi elämään useita klassikoita, kuten Tuntematon sotilas ja Muumipapan urotyöt. Lue Seppo Puttosen lukuvinkit 1950-luvulle!
Anders Cleve: Katukiviä. Impressionistisia vaikutelmia kaupunkielämästä

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1959 teokseen.
Aapeli: Pikku Pietarin piha. Äiditön poika 1920-luvun Kuopiossa

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1958 teokseen.
Kirsi Kunnas: Tiitiäisen tarinoita. Hullunkuriset sadut sukupolvien kasvattajana

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1957 teokseen.
Irja Virtanen: Kenttäharmaita naisia. Kuinka naiset kokivat jatkosodan?

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1956 teokseen.
Rauha S. Virtanen: Seljan tytöt – Eläydy äidittömien tyttärien suhdekiemuroihin

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1955 teokseen.
Väinö Linna: Tuntematon sotilas. Suomalaisen sotakirjallisuuden klassikko

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1954 teokseen.
Aino Räsänen: Näkemiin, Helena! Nuoren sukupolven kaukokaipuu

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1953 teokseen.
Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija. Metsien mies tieteen ilmiöiden äärellä

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1952 teokseen.
Yrjö Kokko: Sudenhampainen kaulanauha. Isä, poika ja Lapin luonto

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1951 teokseen.
Tove Jansson: Muumipapan urotyöt. Seikkailu maalla, merellä ja ilmassa

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1950 teokseen.
Sodan keskellä kaivattiin harmitonta jännitystä ja romantiikkaa

Sota muokkasi 1940-luvun kirjallisen maiseman.

Sota on tärkeä aihe kotimaisessa kirjallisuudessa, ja se näkyy myös 101 kirjaa -listalla, johon valitsimme kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta. 1940-luvusta kului lähes puoli vuosikymmentä sotavuosien kärsimyksissä, ja listalle valitsimme saman verran sotakirjoja kuin sotavuosia oli.
Valentin: Ruma Elsa. Sukupuoli-identiteetillä leikittelyä 1940-luvulla

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1949 teokseen.
Elvi Sinervo: Vuorelle nousu. Naisen oikeus omaan kehoonsa

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1948 teokseen.
Outsider: Kilroy oli täällä. Kuka oli Kilroy?

Lue rikosmysteeri ja muut sadan vuoden kirjat.
Jussi Talvi: Tällaista oli palata. Mitä sota teki perhesuhteille?

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1946 teokseen.
Mika Waltari: Sinuhe, egyptiläinen. Miksi ihmisten ihanteet eivät toteudu?

Lue ajaton klassikko ja muut sadan vuoden kirjat.
Armas J. Pulla: “Jees, leskiyli-insinöörskä!” sanoi vääpeli Ryhmy. Hupailevaa propagandaa sodasta

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1944 teokseen.
Matti Hälli: Suopursu kukkii. Suomalaisen kaihomielisen rakkauden ydin

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1943 teokseen.
Eila Pennanen: Ennen sotaa oli nuoruus. Koe menetetyn tulevaisuuden kaipuu

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1942 teokseen.
Helvi Hämäläinen: Säädyllinen murhenäytelmä. Yläluokan piittaamattomuuden piirileikki

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1941 teokseen.
Erkki Palolampi: Kollaa kestää. Sotilaiden hengennostattaja

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1940 teokseen.
Kahtiajakautunut maa matkalla uuteen sotaan

Lukulista 30-luvulle.

Kirjojen Suomi on kertomus satavuotiaasta Suomesta ja sen vaiheista. Nyt matkamme kulkee läpi dramaattisen 30-luvun. Vuosikymmen jätti jälkeensä monia klassikoita: Toivo Pekkasen työläisromaanin Tehtaan varjossa ja Hella Wuolijoen näytelmät. Runoilija Saima Harmaja kirjoitti koko tuotantonsa 30-luvulla. Olavi Paavolainen kuvasi esseissään ajan henkeä ja F.E. Sillanpää sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon.
Hella Wuolijoki: Niskavuoren leipä. Vahvat naiset ottavat mittaa toisistaan

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1939 teokseen.
Olavi Paavolainen: Risti ja hakaristi. Natsismin kasvot 1930-luvun Suomessa

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1938 teokseen.
Martti Laine: Kuilu. Homoseksuaalisuus Suomen sisällissodassa

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1937 teokseen.
Sally Salminen: Katriina. Ulkopuolisuutta ja sisua saaristossa

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1936 teokseen.
Saima Harmaja: Sateen jälkeen. Antaudu sisäisen tuskan ja maailman kauneuden raastavalle ristiriidalle

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1935 teokseen.
Katri Vala: Paluu. Sorrettujen, työttömien ja lasten ääni

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1934 teokseen.
Joel Lehtonen: Henkien taistelu. Kyyninen veijariromaani pula-ajan Suomesta

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1933 teokseen.
Toivo Pekkanen: Tehtaan varjossa. Tuotantokoneisto yhteiskuntajärjestyksen kuvana

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1932 teokseen.
Pentti Haanpää: Noitaympyrä. Kuvia kumartelematon yhteiskuntakritiikki

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1931 teokseen.
Iris Uurto: Ruumiin ikävä. Suomalaisen feminismin maamerkki

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1930 teokseen.
Aarno Karimo: Kumpujen yöstä. Suomi suureksi!

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1929 teokseen.
Aino Kallas: Sudenmorsian. Heittäydy riivatun rakkauden syövereihin

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1928 teokseen.
Unto Seppänen: Taakankantajat. Romanttisen urbanistisia tarinoita Karjalasta

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1927 teokseen.
Hilja Valtonen: Nuoren opettajattaren varaventtiili. 1920-luvun villin rohkea naiseus

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1926 teokseen.
Edith Södergran: Maa jota ei ole. Traaginen kosmopoliitti loi uudenlaisen naisen

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1926 teokseen.
Maria Jotuni: Tohvelisankarin rouva. Komedia ihmisten loputtomasta ahneudesta

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1924 teokseen.
Kaarlo Hänninen: Kiveliön karkurit. Suomalais-saksalaisen aseveljeyden tuntematon historia

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1923 teokseen.
Anni Swan: Pikkupappilassa. Tytöt ja nuoret naiset itsenäisinä toimijoina

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1922 teokseen.
Olli: Mustapartainen mies herättää pahennusta. Verbaaliakrobatiaa

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1921 teokseen.
Juhani Aho: Muistatko? Onnen hetkiä ja sisällissotamuistoja

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1920 teokseen.
Frans Emil Sillanpää: Hurskas kurjuus. Miksi päädyimme veljessotaan?

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1919 teokseen.
Eino Leino: Vapauden kirja. Suvaitsevaisuuden sanansaattajan kannanotto rauhan puolesta

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1918 teokseen.
Konrad Lehtimäki: Ylös helvetistä. Näkymätön lentokone ja ylivoimainen pommi tulevaisuuden sodassa

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1917 teokseen.

Kirjojen Suomi

Katsele, kuuntele

Seuraa somessa

Kirjojen Suomi kiittää yhteisestä lukumatkasta - kirjallisuuden käsittely jatkuu Ylen kanavilla vuonna 2018

Kiitos kuluneesta vuodesta

Kirjojen Suomi oli itsenäisyyden juhlavuoden suuri kirjallisuushanke. Vuoden 2017 aikana luettiin 101 kirjaa, yksi kultakin itsenäisyytemme vuodelta. Kirjallisuuden käsittely jatkuu vuonna 2018 monipuolisesti Ylen tv- ja radiokanavilla sekä netissä.
Kirjojen Suomen vuoden 2017 kirja "Mennään jo naapuriin" kuvaa monikulttuurista Suomea

Kirja, joka kuvaa kuluvaa vuotta 2017

Politiikan murros, Turun puukotustragedia, ilmastonmuutos - mitä muistamme itsenäisyytemme juhlavuodesta 2017? Kirjojen Suomi valitsi luettavaksi yhden kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Viimeisenä listalle pääsee oman aikamme, vuoden 2017 osuvimmin taltioiva teos. Se on Riina Katajavuoren ja Salla Savolaisen monikulttuurista Suomea kuvaava lastenkirja Mennään jo naapuriin. Toimittaja Seppo Puttonen kertoo valintansa taustoista.

Kommentteja 3
Rap,riimi,runo-kilpailun voitti Jenni Paavonen, tuomari Paleface piti tasoa korkeana. Katso haastattelu ja lue voittajaruno!

Kilpailun taso oli korkea.

Kirjojen Suomi järjesti yläkoululaisille kirjoituskilpailun, jossa piti kirjoittaa uusi runo tai rap poimimalla sanoja tunnetuista klassikkorunoista. Voittajarunon kirjoitti Jenni Paavonen. Kilpailun tuomareina toimivat kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen ja kirjailija, räppäri Paleface.
Oletko dekkariguru? Testaa miten hyvin tunnet suomalaisen rikos- ja jännityskirjallisuuden!

Dekkariseuran tiukka visa

Milloin ensimmäinen suomalainen dekkari ilmestyi? Mikä on Jussi Vareksen kissan nimi? Kuka käytti nimimerkkiä Anna September? Testaa, miten hyvin hallitset kotimaiset dekkarit! Gurutason kysymykset on laatinut Suomen dekkariseura.

Hirvonen, Rauhala ja Liksom ovat Kirjojen Suomen lainatuimmat - kaikki e-kirjat luettavissa vuoden loppuun saakka!

Kirjojen Suomi on tarjonnut ilmaisia e-kirjoja vuoden ajan

Kirjojen Suomessa on luettu kirja kultakin Suomen itsenäisyyden vuodelta. Kirjoja on voinut lukea ilmaiseksi sähköisinä ja verkkokirjasto on avoinna vuoden loppuun saakka. Tähän mennessä kirjoja on lainattu 25 000 kertaa. Luetuimpia e-kirjoja ovat olleet Elina Hirvosen Kun aika loppuu (2015), Pauliina Rauhalan Taivaslaulu (2013) ja Rosa Liksomin Hytti nro 6 (2011).

Kommentteja 1
"Minulle Katriina on The Kirja" - nostalgiaa ja suuria tunteita Seppo Puttosen verkkolukupiirissä

Sally Salmisen Katriina kuvaa naisten historiaa.

Seppo Puttosen vetämässä verkkolukupiirissä keskusteltiin Sally Salmisen unohdetusta klassikosta, romaanista Katriina (1936). On loppuyhteenvedon aika! Millaisia ajatuksia kirja lukupiiriläisissä herätti?
Laura Ruohonen: Sally Salmisen Katriina kuvaa historiaa, joka on jäänyt mieskirjailijoilta huomaamatta

Unohdettu suurteos kuvaa naisten historiaa.

Näytelmäkirjailija Laura Ruohoselle Sally Salmisen Katriina (1936) on ollut järisyttävä lukuelämys. Unohdettu suurteos kuvaa Suomen historiaa naisten näkökulmasta. Katriina on käsittelyssä myös Kirjojen Suomen seuraavassa verkkolukupiirissä. Tule mukaan!
Seppo Puttonen: Sally Salmisen Katriina on turhaan unohdettu suurteos

Seppo Puttosen verkkolukupiirissä Sally Salmisen Katriina

Kirjojen Suomen verkkolukupiirin kirjana on Sally Salmisen Katriina (1936). Oman aikansa bestseller on painunut sittemmin unholaan - aivan suotta. Lukupiirin vetäjä Seppo Puttonen haluaa tehdä Katriinan kunnianpalautuksen. Hän kertoo, mikä romaanissa on hienoa.

Kommentteja 3
Sally Salminen: Katriina. Ulkopuolisuutta ja sisua saaristossa

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1936 teokseen.
Kirjabloggarit: Vuotta 2017 kuvaa osuvimmin Ossi Nymanin Röyhkeys

Ossi Nymanin Röyhkeys kuvaa aikaamme.

Kirjojen Suomessa on luettu kirja kultakin Suomen itsenäisyyden vuodelta. Haastoimme bloggarit mukaan valitsemaan listan viimeistä kirjaa: teosta, joka kuvaa parhaiten omaa aikaamme, vuotta 2017. Kirjabloggarit äänestivät ajankohtaisimmaksi Ossi Nymanin romaanin Röyhkeys (2017). Röyhkeys sai eniten mainintoja myös Kirjojen Suomelle tulleissa ehdotuksissa.

Kommentteja 1
Lapsen kurittaminen ei kannata, sen tiesi jo Teuvo Pakkala

Lapsen kurittaminen ei kannata, sen tiesi jo Teuvo Pakkala

Koivuniemen herra on jo Suomessa pantu eläkkeelle, mutta lapsia kasvatetaan edelleen kurittamalla. Ei kannattaisi. Sen osoittavat nykytutkimus ja Teuvo Pakkalan lapsinovellit, jotka hän kirjoitti 1800-luvun lopussa.
Nämä kirjat muuttivat elämäni – tutustu tarinoihin

Riku Rantala, Maija Vilkkumaa ja Sanna Stellan kertovat

Kirjat korvasivat Antti Tuurille perheen, mullistivat Riku Rantalan elämän 6-vuotiaana ja Maija Vilkkumaa löysi Saima Harmajasta sielunsisaren teini-iässä. Mikä kirja on sinulle tärkein? Kerro lempikirjastasi meille.
Vedenpaisumuksessa on eeppinen laajuus, moraalinen tuomio, kauhu ja aikojen loppu -nykykirjallisuus kuvaa ilmastonmuutosta

Lukuvinkkejä kotimaiseen ilmastofiktioon

llmastonmuutos on tulevaisuutemme suurin uhkakuva. Aihe on noussut nykykirjallisuudessa suoranaiseksi trendiksi. Kirjallisuudentutkija Toni Lahtinen tutkii ekodystopioita ja ympäristökatastrofeja suomalaisessa kirjallisuudessa. Hän antaa viisi lukuvinkkiä kotimaiseen ilmastofiktioon.
Tuhon ja toivon kirjat – Lue nämä, niin tiedät mikä meitä odottaa!

Dystopia kiinnostaa nykyihmistä.

Tulevaisuudesta varoittava fiktio myy ja innostaa. Margaret Atwoodin dystooppinen romaani Orjattaresi hyppäsi Donald Trumpin valtaan noustua myyntilistojen kärkeen. Myös George Orwellin Vuonna 1984 kiinnostaa lukijoita. Tässä muita dystopioita!

Kommentteja 17
Emmi Itäranta: Elämme taitekohdassa, jonka seuraukset kurkottavat kymmenientuhansien vuosien päähän

Suhteemme luontoon on muuttunut ja se näkyy kirjoissakin.

Suhteemme luontoon on muuttunut ja se näkyy kirjallisuudessakin, kirjailija Emmi Itäranta kirjoittaa kolumnissaan. Pilkun jälkeen Yle Teemalla maanantaina 20.2. klo 21.
"Tärkeintä on kuvitella parempia tulevaisuuksia" - Emmi Itärannan verkkolukupiirissä pohdittiin ympäristöahdistusta ja terrorismia

Verkkolukupiirin loppuyhteenveto: Kun aika loppuu.

Kirjailija Emmi Itärannan vetämässä verkkolukupiirissä on luettu Elina Hirvosen romaani Kun aika loppuu (2015). On loppuyhteenvedon aika: mitä ajatuksia kirja herätti? Keskusteluun voi edelleen osallistua!
Murhia ja pimeydessä vaanivia silmiä – Tove Jansson kirjoitti kauhua lapsille ja aikuisille

Lepakoita, kahleita ja portaikkoa pitkin valuvaa verta

Kirjailija ja kuvataiteilija Tove Jansson piirsi kahleita, tyrmiä ja portaikkoa pitkin valuvaa verta. Hän kirjoitti murhista ja hahmoista, joista ei aina tiedä varmasti, mitä tai keitä he edustavat. Ihminen on murskattavissa, hänet voi sahata. Muumin voi muuttaa hirviöksi. Miksi kauhu kiehtoi Janssonia? Muumiteosten mörkö pelottaa aivan syystä.

Kommentteja 3
Miten Venäjää voi ymmärtää? Nykykirjallisuus auttaa. Lue ainakin nämä!

Lukuvinkkejä venäläiseen nykykirjallisuuteen

Suomalaiset tuntevat melko hyvin venäläiset klassikot, mutta huonommin nykykirjallisuutta. Sen lukeminen kuitenkin kannattaa, jos haluaa ymmärtää nyky-Venäjää. Lue Helsingin yliopiston venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori Tomi Huttusen vinkit.

Kommentteja 2
Onnea, isät! Valitsimme luettavaksi isyydestä kertovia e-kirjoja

Isänpäiväksi kirjoja isyydestä

Sunnuntaina vietetään isänpäivää. Valitsimme Kirjojen Suomen sadan vuoden kirjalistalta luettavaksi e-kirjoja, jotka kertovat isyydestä eri aikoina.
Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilä: ”Toivon näkeväni omaehtoista, tarkkaan kirjoitettua lyriikkaa”

Jukka Viikilä on Tanssiva karhu -raadin uusi puheenjohtaja

Ylen Tanssiva Karhu -runouspalkinto jaetaan heinäkuussa Kajaanin runoviikolla. Palkinnon saajan valitsee kolmihenkinen raati, jonka puheenjohtajana toimii Finlandia-palkittu kirjailija Jukka Viikilä.
Globaaleja uhkia ja maahanmuuttajia - nämä teokset kuvaavat 2010-lukua

Mitä 2010-luvun kirjat kertovat ajastamme?

Kirjojen Suomi -sarjaan valitut 2010-luvun teokset kertovat talouden taantuman vaikutuksista ihmisten arkeen, lasten kaltoinkohtelusta, uskonnollisen yhteisön kuristavasta ilmapiiristä, valeuutisten ja modernin informaatiosodankäynnin uhkista ja ilmastokatastrofin seurauksista. Kirjallisuutemme uusi ilmiö olivat muualta Suomeen muuttaneiden kirjailijoiden tärkeät teokset.
Tositelevisiota, maailmanlaajuisia uhkia ja miehen kriisi - näihin kirjoihin kiteytyy 2000-luku

Kirjojen Suomen 2000-luvun kirjavalinnat

Vuosituhannen ensivuosikymmenen tragedioita olivat New Yorkin terrori-isku, Intian valtameren maanjäristystä seurannut tsunami sekä Suomen koulusurmat. Kirjallisuus kertoi Neuvostoliiton romahduksesta, lamasta, tositelevisiosta, maahanmuutosta, tulevaisuuden uhkakuvista ja miehenä olemisen vaikeudesta. Kirjojen Suomi valitsi luettavaksi kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Tutustu 2000-luvun lukulistaan!
Kriisien, uppoamisten, surujen ja ilojen 1990-luku

Lukulista 1990-luvulle

1990-luvun alussa Suomessa koettiin lama. Vuosikymmenen lopulla talous lähti nousuun teknologian kehityksen ja kännyköiden ansiosta. 90-luvulla kotimaiset romaanit nostivat esiin monia yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten ihmisten pahoinvoinnin, huolen Suomen asemasta Euroopassa sekä jatkuvan kasvun ideologian mahdottomuuden. Afrikan ongelmista, nälästä, pakolaisuudesta, rikollisuudesta ja terrorismista kirjoitettiin 2000-luvun kriisejä ennakoiden, mutta ilmastomuutoksesta ei vielä oltu tietoisia.
Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään.

Kommentteja 6
Selkä edellä historiaan – näihin kirjoihin kiteytyy 1970-luku

Millaisena sinä muistat 1970-luvun? Osallistu keskusteluun!

Kun hahmotetaan 1970-lukua kirjallisuuden kautta, on ymmärrettävä, mitä kysymyksiä edellinen vuosikymmen petasi. Kirjojen Suomi -sarjassa ollaan päästy 1970-luvulle, josta on jäänyt elämään useita hienoja teoksia.
Lempeä, sotaa ja demokratiaa – näihin teoksiin kiteytyy 1960-luku

Millaisena sinä muistat 1960-luvun? Osallistu keskusteluun!

Ihmiskunnan historian vaarallisin päivä, ensimmäinen ihmisen avaruuslento, Berliinin muuri, Vietnamin sota ja seksin vallankumous – nämä olivat 1960-luvun alun isoja mielipiteitä muokkaavia asioita.
Nämä kirjat paransivat sodan traumat

Seppo Puttosen lukuvinkit 1950-luvulle

Kotirintaman naiset ja lapset sekä sodasta palanneet miehet olivat kukin omalla tavallaan onnettomia 1950-luvulla, mutta kaikilla oli haave saada elämä kääntymään kohti onnea. Kirjailijat etsivät uusia tapoja nähdä maailmaa, ja vuosikymmeneltä jäi elämään useita klassikoita, kuten Tuntematon sotilas ja Muumipapan urotyöt. Lue Seppo Puttosen lukuvinkit 1950-luvulle!
Sodan keskellä kaivattiin harmitonta jännitystä ja romantiikkaa

Sota muokkasi 1940-luvun kirjallisen maiseman.

Sota on tärkeä aihe kotimaisessa kirjallisuudessa, ja se näkyy myös 101 kirjaa -listalla, johon valitsimme kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta. 1940-luvusta kului lähes puoli vuosikymmentä sotavuosien kärsimyksissä, ja listalle valitsimme saman verran sotakirjoja kuin sotavuosia oli.
Kahtiajakautunut maa matkalla uuteen sotaan

Lukulista 30-luvulle.

Kirjojen Suomi on kertomus satavuotiaasta Suomesta ja sen vaiheista. Nyt matkamme kulkee läpi dramaattisen 30-luvun. Vuosikymmen jätti jälkeensä monia klassikoita: Toivo Pekkasen työläisromaanin Tehtaan varjossa ja Hella Wuolijoen näytelmät. Runoilija Saima Harmaja kirjoitti koko tuotantonsa 30-luvulla. Olavi Paavolainen kuvasi esseissään ajan henkeä ja F.E. Sillanpää sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon.
Viha vaihtui sopuun 1920-luvulla

Lukulista 1920-luvun kirjallisuuteen

Perheitä, kyliä ja kaupunkeja rikki repinyt veljesviha näkyi suomalaisissa kirjoissa 1920-luvun alussa. Molemminpuolinen vihakirjoittelu oli kaunokirjoissa kovempaa kuin nykyajan sosiaalisessa mediassa. Kaupunkielämä vilkastui, ikkunoita auottiin Eurooppaan ja naisihanne muuttui maaseutuemännästä kaupunkilaiseksi jazztytöksi.
Vapauden huumasta kansan kahtiajakoon - Suomen itsenäistymisen ajat

Kirjat kertovat itsenäistymisen ajasta

Suomen itsenäistyessä puolet väestöstä oli alle 25-vuotiaita. Nuoret naiset ja miehet hakivat ystävyyttä sanomalehtien kirjeenvaihtoilmoituksilla, tapailivat toisiaan tanssikursseilla tai huvitilaisuuksissa ja jonottivat katsomaan elokuvaa Rasputinista. Vuoden 1917 alun orastavaa vapauden huumaa hillitsivät muun muassa ratkaisematon torpparikysymys, kieltolaki ja ruokapula.
Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

Kommentteja 2
Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

Kommentteja 7
Kirjoitan päälauseita. Timo Soini kirjoittaa päälauseita. Uskottavat miehet kirjoittavat niin.

Pietari K. kävi täällä -podcast ja essee lukeville

Pietari K. kävi täällä -podcast ja esseesarja lukeville ihmisille. Jos Suomen historiasta haluaa sanoa jotain painavaa, kirkasta ja samalla moniselitteistä, on käytettävä koivuklapeja: kovia ja lämpöarvoltaan suuria lauseita. Se lisää kirjoittajan uskottavuutta, mutta on riittävän moniselitteistä. Samalla kommentoija saa sytykettä omalle itserakkaudelleen.
Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaiden 2017 lista on yllätyksellinen ja hieno

Vuosi 2017 on ollut upeiden romaanien aikaa

Tämän vuoden todella upeiden romaanien joukosta on ollut varmaan tuskallista rajata vain kuusi teosta, jotka nousivat ehdokkaiksi.

Kommentteja 7
Kirjallisuuden ystävien Pätemistesti – uskallatko listata lukemasi?

Oletko superlukija?

Luuletko lukevasi paljon? Tee Kirjojen Suomen Pätemistesti ja tarkista, miten lukenut todella olet!

Kommentteja 5
Miten hyvin tunnet Tuntemattoman sotilaan? Testaa tietosi!

Tee Tuntematon Sotilas -kirjatesti

Väinö Linnan romaani Tuntematon sotilas ilmestyi vuonna 1954. Miten hyvin sinä muistat romaanin sisällön? Tarkista tilanteesi testin avulla!

Kommentteja 35
Maapallo avautuu IPCC:n raportista, Trumpista ja ilmastodenialisteista - katso viestiketju!

"Ääliöt lohduttaa sillä, että on kremppoja ennenkin ollut."

Tuore IPCC:n raportti varoittaa isojen jäätiköiden sulamisesta ja merenpinnan noususta. Kaikki eivät tunnu ottavan tilannetta tosissaan, mikä turhauttaa maapalloa: "Idiootit yrittävät lohduttaa sillä, että onhan sitä kaikenlaista kremppaa ennenkin ollut." Osansa saavat myös ilmastonmuutoksen kiistäjät ja aikuiset vaikutusvaltaiset trollit.

Kommentteja 75
Kuka saa kirjallisuuden Nobelin 2017?

Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaja julkistetaan klo 14

Ruotsin akatemia ilmoittaa torstaina klo 14 tämänvuotisen kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajan. Kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen esittelee ennakkosuosikkeja ja pohtii, mitkä seikat vaikuttavat valintaan.
"Romaani kuvaa sitä, kuinka vaikeaa on nuorena naisena vaeltaa" - Maija Vilkkumaan verkkolukupiirissä keskusteltiin sukupolvista ja selviytymisestä

Maija Vilkkumaan verkkolukupiirin loppukeskustelu

Muusikko Maija Vilkkumaan vetämässä verkkolukupiirissä on luettu Anja Kaurasen (nyk. Snellman) romaani Sonja O. kävi täällä (1981). On loppuyhteenvedon aika: mitä ajatuksia kirja herätti niissä, jotka lukivat sen vuosien jälkeen uudestaan ja niissä, jotka tarttuivat siihen ensi kerran? Keskusteluun voi edelleen osallistua!
"Tämä kirja ei minun äijänlihaani säväyttänyt" – Sonja O:ta ylistettiin ja haukuttiin tuoreeltaan

Maija Vilkkumaan lukupiirissä luetaan Sonja O. 28.9.

Maija Vilkkumaan vetämässä verkkolukupiirissä luetaan syyskuussa Anja Kaurasen esikoisteos Sonja O. kävi täällä. Vuonna 1981 romaani nostatti kohun jo ennen ilmestymistään. Suomi oli tuohon aikaan vielä melko konservatiivinen maa; räväkkä ja avoimen seksuaalinen naispäähenkilö sekä ihastutti että järkytti.
Maija Vilkkumaa: Sonja O. oli esikuva kaikille asennemuijille

Lukupiiri kirja on luettavana täältä. Tule mukaan!

Kirjojen Suomen syyskuun verkkolukupiirin kirjana on Anja Kaurasen Sonja O. kävi täällä. Lukupiirin vetäjä Maija Vilkkumaa kertoo, miksi hän valitsi Sonja O:n. Lukupiiri kirja on luettavana täältä. Tule mukaan!

Kommentteja 1
Laura Gustafsson: Ihmiseläin teki massiivisen virhearvioinnin

Ihminen selviäisi, vaikka eläimet saisivat oikeuden elää.

Jos eläimille annettaisiin yksinkertaisin perusoikeus, oikeus elämään, talous ja ehkä koko yhteiskunta ajautuisivat hetkelliseen kaaokseen. Järjestelmät kuitenkin muuttuvat, ja ihminen on sopeutuva laji, kirjailija Laura Gustafsson kirjoittaa kolumnissaan.

Kommentteja 13
Reidar Palmgren: Isyys on suuri lahja ja hirvittävä tragedia

Lapsen rakkaudessa on aina aikaraja.

Vanhemman rakkaus lasta kohtaan on luja, ehdoton ja ikuinen. Traagista tässä on, että lapsen puolelta siteessä on aikaraja. Aikuistuessaan hän lakkaa rakastamasta takaisin, kirjailija Reidar Palmgren kirjoittaa kolumnissaan.

Kommentteja 9
Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

Kommentteja 64
Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

Kommentteja 3
Kirjojen Suomi – elämyksiä lukemalla

Valitsimme kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta

Kirjallisuustoimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak ovat valinneet jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta yhden kirjan. Mitkä kirjat olisit itse valinnut?

Kommentteja 80
Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa.

Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta.
Vuosisadan kirja on Sinuhe egyptiläinen

Vuosisadan kirja on Sinuhe egyptiläinen

Yleisö on äänestänyt Vuosisadan kirjaksi Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen. Onnea, Sinuhe! Voittaja julkistettiin Vuosisadan kulttuurigaalassa 18.10.2017. Toiseksi eniten ääniä sai Väinö Linnan Tuntematon sotilas ja kolmanneksi Väinö Linnan trilogia Täällä Pohjantähden alla.
Lue nämä – tiedät mistä puhutaan

Seppo Puttosen tärpit kirjasyksyyn

Kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen listasi viisitoista teosta, jotka puhuttavat syksyllä 2017. Mitä sinä odotat kirjasyksyltä?

Kommentteja 4
Niillas Holmbergin kahdeksan vinkkiä saamelaiskirjallisuuteen

Ota saamelainen kirjallisuus haltuun näillä kirjoilla!

Runoilevan muusikko-näyttelijän Niillas Holmbergin kahdeksan vinkkiä saamelaiseen kirjallisuuteen

Kommentteja 1
Poimi e-hömppäkirja luettavaksesi täältä

Jaa kesän parhaat kirjat hashtagilla #hömppäkirjalista

Ei syytä paniikkiin, vaikka olisit nalkissa mökillä ilman luettavaa. Voit lukea Kirjojen Suomen e-kirjoja! Nämä kirjat viihdyttävät ja saavat suupielet kohoamaan, vaikka viikonloppu ei hellisikään helteillä. Kirjojen Suomella on käynnissä pro hömppä -liike.
Pentti Saarikoski, Paul Auster ja tahto nähdä tulevaan

Paul Auster, Pentti Saarikoski ja maailman tila

Amerikkalaiskirjailija Paul Auster vieraili Suomessa syyskuun alussa. Samana viikonloppuna muistettiin runoilija Pentti Saarikoskea, joka olisi täyttänyt 80 vuotta. Sekä Austerin että Saarikosken tekstit osuvat poliittisiin murroskohtiin, joissa voi nähdä paljon samankaltaisuutta.

Kommentteja 1
Kjell Westö: Jos annamme periksi pelolle ja vihalle, kaupunkimme menevät kiinni

Lue Kjell Westön kolumni ja kuuntele Kirjakerho-ohjelma

Kjell Westö kirjoittaa kolumnissaan rakkaudestaan suurkaupunkeihin. Kuuntele myös ohjelma, jossa Westö kiertää öistä Helsinkiä!

Kommentteja 4
Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.
Paul, mitä ajattelet ihmiselämästä nyt? Näin sujui Sauli Niinistön ja Paul Austerin tapaaminen

Lue ja katso, mistä Niinistö ja Auster keskustelivat

Maailmanpolitiikka kohtasi sattuman presidentti Sauli Niinistön ja kirjailija Paul Austerin keskustelussa. Lue juttu tai katso keskustelu kokonaisuudessaan täältä.

Kommentteja 1
Mikä on Kirjojen Suomi?

Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

Kommentteja 9
Kirjojen Suomen kumppanit

Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!
Tutustu Suomi 100 -juhlavuoden kirjallisuustapahtumiin

Kirjojen Suomi on osa virallista Suomi 100 -ohjelmistoa.

Ylen Kirjojen Suomi on osa virallista Suomi 100 -ohjelmistoa. Tutustu myös muihin Suomi 100 -ohjelmiston kirjallisuustapahtumiin!