Hyppää pääsisältöön

Matkailijoiden tuomat eksoottiset sairaudet ovat jo arkipäivää

Matkailijoita odotushallissa.
Matkailijoita odotushallissa. Kuva: Yle ripuli,matkailu

Auroran sairaalan puiston täyttävät vanhat tartuntatautipaviljongit. Vuonna 1914 perustetun kulkutautisairaalan rakennukset sijoitettiin eri puolille pihaa, jotta tartuntavaara olisi minimoitu. Muun muassa tuhkarokkoa ja ripulia hoidettiin eri paviljongeissa.

– Vaikka tilat ovat yli satavuotiaat, Auroran vanhat rakennukset sopivat edelleen tarttuvien infektiosairauksien hoitoon, sanoo sairaalan infektiolääkäri Heli Siikamäki.

HYKS:in Auroran saairaalan infektio-osastoilla hoidetaan mm. trooppisia sairauksia sairastavia potilaita. Vuosittain julkaistava Tartuntatautirekisteri osoittaa, että Suomeen tuodaan matkoilta yhä enemmän eksoottisia sairauksia, mutta ne myös tunnistetaan ja osataan hoitaa entistä paremmin. Malariaa, dengue-kuumetta, Chikungunyia ja erilaisia suolistoloisia osataan epäillä, jos matkailija saapuu sairaana kotiin ja hakeutuu lääkäriin.

Siikamäki on ollut tutkimassa sitä, missä päin maailmaa suomalaiset useimmiten sairastuvat. Suurin sairastumisriski on matkailijoilla, jotka suuntaavat Intian niemimaalle tai trooppiseen Afrikkaan. Matkaripuli on yleisin syy hakeutua lääkäriin. Intiaan matkaavista peräti neljä viidestä saa vatsataudin.

Suomalaisten suosikkikohteista Turkki, Egypti ja Espanja ovat paikkoja, joissa sairastutaan muita useammin.

Huolehtimalla käsihygieniasta sekä välttämällä hanavettä ja kuumentamattomia ja pitkään seisseitä ruokia voi itse vaikuttaa terveenä pysymiseen. Yleisesti käytössä olevat närästyslääkkeet voivat heikentää vatsan vastustuskykyä vieraille bakteereille.

– Maitohappobakteerien ennaltaehkäisevästä tehosta ei ole kunnollista tutkimusnäyttöä, mutta ei niistä haittaakaan ole, sanoo Siikamäki.

Leishmaniaasi on hietasääsken levittämä loisinfektio. Sitä esiintyy laajasti subtropiikissa ja tropiikissa mutta myös esim. Espanjassa, jossa sen isäntäeläin on koira.

Leishmaniaasi voi aiheuttaa kroonisen ihohaavan tai vaarallisen sisäelinsairauden. Yksittäisiä tapauksia on ollut suomalaisillakin.

Suurin osa malariatapauksista on maahanmuuttajilla

Tyypillinen suomalainen malariapotilas on ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttaja, joka lähtee kyläilemään entiselle kotiseudulleen. Lapset saatetaan viedä Afrikan malaria-alueelle mummolaan ilman malarianestolääkitystä. Sama koskee aikuisia.

– Usein unohdetaan, että kerran saatu osittainen vastustuskyky ei ole ikuinen, sanoo Siikamäki.

Maahanmuuttajilla on muita matkailijoita suurempi riski sairastua malariaan, koska he majoittuvat yleensä paikallisiin koteihin, kun taas Afrikan safareille osallistuvat turistit tapaavat yöpyä laadukkaissa hotelleissa ja heitä on informoitu estolääkityksen välttämättömyydestä.

Entä voivatko matkailijat ja maahanmuuttajat tuoda mukanaan sellaisia tarttuvia tauteja, joista voisi Suomessa syntyä epidemia? Siikamäen mukaan yksittäiset ihmisestä ihmiseen tarttuvat infektiot ovat mahdollisia, mutta epidemioiden syntyminen on erittäin epätodennäköistä. Suurin riski liittyy resistenttien bakteerien leviämiseen.

Infektiolääkäri Heli Siikamäki
Infektiolääkäri Heli Siikamäki Kuva: Yle ripuli,malaria,Denguekuume,trooppiset taudit,keltakuume

Ilmastonmuutos työntää uusia hyttyslajeja kohti pohjoista

Kun vuonna 2015 neuvoteltiin Pariisin ilmastosopimuksesta, tuotiin esiin huoli siitä, että ilmastonmuutos uhkaa levittää trooppisia tartuntatauteja kokonaan uusille alueille. Esimerkiksi dengue-kuumetta levittävien hyttysten on ennustettu leviävän ennen pitkää Britanniaan, jos ilmaston lämpenemistä ei saada pysähtymään. Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana denguen esiintymisalue on laajentunut seitsemästä valtiosta sataan.

Ilmastonmuutoksesta johtuvat ympäristökatastrofit ovat ajaneet valtavat määrät ihmisiä pakosalle. UNHCR:n mukaan vuosina 2008 - 2015 arviolta 22,5 miljoonaa ihmistä on joutunut kodittomaksi sään aiheuttamien katastrofien takia.

Ilmastonmuutos ja runsaat sateet aiheuttavat sen, että trooppisia tauteja levittämään kykenevät hyttyset viihtyvät yhä kauempana pohjoisessa. Ruotsalainen tutkija Anders Lindström löysi kesällä 2017 mm. Niilin kuumetta levittäviä hyttysparvia eteläisestä Ruotsista.

Monen poliittisen konfliktin juurisyy löytyy ilmastonmuutoksen aiheuttamista taloudellisista ongelmista. Onko mahdollista, että maasta toiseen kulkevat pakolaiset kuljettaisivat mukanaan uusia, tarttuvia tauteja?

– Turvapaikanhakijathan eivät lennä tänne vaan matka kestää - ja se kulkee usein Keski-Euroopan lävitse. Kun ajatellaan infektiotauteja niin suurin osa taudeista on sairastettu jo matkan varrella, rauhoittelee Otto Helve Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Helven mukaan meillä on hyvin vähän huolta siitä, että turvapaikanhakijat toisivat mukanaan tarttuvia, eksoottisia sairauksia.

Vuokraskootteri on usein vaarallisempi kuin virus

Auroran infektiolääkäri Heli Siikamäki toimii myös vakuutusyhtiöiden palveluorganisaation koordinoivana lääkärinä. Hän tietää, miksi suomalaiset joutuvat matkoillaan lääkäriin tai sairaalahoitoon. Yleisin syy on infektio, mutta jos ajatellaan hengenvaaraa, vuokraskootteri on vaarallisempi kuin virukset tai bakteerit. Ja samalla tavalla kuin kotimaassa, kännissä sattuu onnettomuuksia useammin kuin selvin päin. Samalla voi unohtua myös kaikki se, minkä tietää suojaamattoman seksin vaaroista.

– Vaikka kuinka kotimaassa tuntuisi että enhän minä, niin kyllä ne kondomit on hyvä ottaa mukaan, muistuttaa Siikamäki.

Siikamäki haluaa aina ja kaikkialla muistuttaa matkavakuutuksen tarpeellisuudesta. Tällä hetkellä vain noin puolella matkailijoista on voimassa oleva matkavakuutus. Kannattaa myös tarkistaa, mitä vakuutus todella korvaa. Yleinen sääntö on, että ennen matkaa alkaneen sairauden hoito sekä viivästynyt kotimatka jäävät potilaan maksettaviksi. Kannattaa siis miettiä, kuinka sairaana lähtee matkalle.

Akuutti – tutkittua tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista. Rohkeita ihmisiä ja inhimillisiä tarinoita. Liity joukkoomme Facebookissa!