Hyppää pääsisältöön

Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

Matti Ahde SDP:n puoluekokouksessa
Matti Ahde SDP:n puoluekokouksessa 1978 Matti Ahde SDP:n puoluekokouksessa Matti Ahde,1978

Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen. Artikkelissa on otteita ohjelmista, joissa Matti Ahdetta haastatellaan hänen uransa varhaisilta vuosilta lähtien. Lisäksi kahdessa keskusteluohjelmassa Ahde kertoo poliittisen uransa jälkeisestä ajasta sekä paluusta politiikkaan.

Oululainen Matti Ahde otti tuntumaa politiikkaan vuonna 1968, kun hänet valittiin Oulussa Sosiaalidemokraattisen Nuorison Keskusliiton järjestöohjaajaksi. Hän oli tuolloin vasta 23-vuotias. Elämäkertateoksessaan Matti Ahde ~ Sähkömies ( 2013) hän huomauttaa, että häneen on julkisuudessa lyöty sähkömies-leima, vaikka sähköasentajan töitä hän ei ehtinyt montaa vuotta harjoittaa. Toisaalta päivänpolitiikkakaan ei ollut häntä suuremmin kiinnostanut vaan työuraan liittyvät mielenkiinnon kohteet olivat toisaalla.

Nuorisovaaleista Kekkosen lastenkutsujen kautta poliittisen vallan huipulle

Politiikka vei kuitenkin voiton urasuunnitelmissa, kun Ahde valittiin Oulussa SDP:n piirijärjestön ehdokkaaksi vuoden 1970 eduskuntavaaleihin, joita kutsutaan myös protesti- ja nuorisovaaleiksi. Vasta 25-vuotias Matti Ahde oli yksi läpipäässeistä nuoremman polven edustajista. Tuore kansanedustaja tutustui pian myös maan ykkösvaikuttajaan presidentti Urho Kekkoseen saatuaan kutsun "Kekkosen lastenkutsuiksi" nimettyyn illanviettoon Tamminiemeen. Tutustumista silloiseen presidenttiin Ahde on elämäkertateoksessaan kuvannut uran kannalta merkitykselliseksi.

Eduskuntavaalit 1970

Vuoden 1970 eduskuntavaaleja kutsutaan protesti- ja nuorisovaaleiksi. Nimitysten taustalla olivat yhteiskunnan murros ja nuorisoradikalismi. Veikko Vennamon johtaman SMP oli vaalien suurimpia voittajia. Puolue sai kannatusta erityisesti maaseudulta, jossa ihmiset protestoivat aiempien hallitusten päätöksiä, joilla heikennettiin muun muassa pienviljelijöiden asemaa. Nuorisovaaleiksi muodostuivat, koska suuret ikäluokat olivat tulleet äänestysikäisiksi ja vaalikelpoisiksi. Tämä näkyi myös eduskunnan ikärakenteen nuorentumisena. Uusista kansanedustajista kun huomattavan suuri määrä oli alle 30-vuotiaita. Heistä viisi oli 25-vuotiaita.

Lähde: Wikipedia, Elävä arkisto


Kekkosen lastenkutsut

Kekkosen lastenkutsut olivat 1960-1970-luvuilla presidentti Urho Kekkosen virka-asunnossa Tamminiemessä järjestettyjä illanistujaisia, joihin kutsuttiin aikakauden nuoren älymystön radikaaleina pidettyjä edustajia. Illanvietot olivat pitkälti vapaamuotoista yhdessäoloa, joskin vieraat muodostivat keskusteluryhmiä joihin presidentti kuhunkin vuorollaan osallistui. Aiheet olivat usein ajankohtaisia. Kutsuvieraslistoja olivat laatimassa muun muassa Yleisradion Eino S. Repo, presidentin poika Matti Kekkonen ja Tielaitoksen pääjohtaja Jouko Loikkanen. Vieraina olleet ovat sittemmin kertoneet, että tapaamiset olivat suurenmoisesti järjestettyjä kutsuja, joissa vieraat viihtyivät hyvin. Jossain vaiheessa he viihtyivät niin hyvin, että kutsuja ei järjestetty vieraiden liiallisen alkoholinkäytön vuoksi.

Lähteet: Wikipedia, Matti Ahde ~ Sähkömies, Kaleva.fi


Uuden sukupolven kansanedustajat Ahde mukaan lukien vaativat muutoksia, joilla olisi kansalaisten kannalta suurta merkitystä. Yksi niistä oli suojelupoliisin lakkauttaminen. Kansanedustaja Ahde perusteli esitystä vuonna 1970 tv-haastattelussa näin:"Julkisuuteen tulleet tiedot osoittavat, että suojelupoliisin toiminta on eräitten kansalaisten peruoikeuksien kanssa ristiriidassa. Julkisuudessa on ollut tietoja, joiden mukaan suojelupoliisin ylläpitää rekisteriä, jonka perusteella annetaan muun muassa lausuntoja valtion palvelukseen pyrkivistä henkilöistä. Kansalaisilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta saada rekisteristä itseään koskevia tietoja."

Kansainvälinen poliittinen nuorisotoiminta oli Ahteen sydäntä lähellä. Ainakin hän kiitteli vuolaasti Ajankohtaisen kakkosen (1973) haastattelussa Berliinin nuorisofestivaaleja (1970) siitä, että se loi pohjan edistymielisen nuorison yhteiselle kokoontumiselle.

Kansainvälinen toiminta ja erityisesti suhteiden ylläpito itänaapuriin sujuivat luontevasti SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi 1975 valitulta Ahteelta. Hän matkusti muun muassa 1977 Moskovaan Lokakuun vallankumouksen 60-vuotisjuhlaan arvovaltaisessa valtuuskunnassa. Siihen kuului puolueen puheenjohtajan sekä pääministerin Kalevi Sorsan lisäksi puoluesihteeri Ulf Sundqvist.

Urheilujaoston puheenjohtajaa Ahdetta haastateltiin Kuntokakkonen-nimisessä (1978) ohjelmassa liikunnan yhteiskunnallisesta merkityksestä. Tenniskentältä tavoittu Ahde piti liikuntaa merkittävänä yhteiskunnallisena tekijänä. Se paitsi tukee kasvatustyötä mutta sillä on suuri rooli vapaa-aikatoiminnassa. Toisaalta Ahde toteaa, että suomalaisella yhteiskunnalla ei ole ollut liikuntapoliittisia tavoitteita. Se taas näkyi Ahteen mukaan siinä, että liikuntaan osoitetut valtion rahat ovat jaettu "arpomistyylillä".

Jo 1970-luvulta lähtien Suomeen oli yritetty perustaa ympäristöministeriötä laihoin tuloksin. Sen perustaminen tuli Suomessa jälleen ajankohtaiseksi 1980-luvun alussa. Tuolloin sisäministerinä ollut Matti Ahde puolsi voimakkaasti suunnitelmia uuden ministeriön perustamista, sillä hänen mukaansa tulevaisuuden poliittisen järjestelmän yksi suurimmista haasteista on ympäristönsuojelu. Näitä suunnitelmia vastustettiin muun muassa MTK:n ja keskustan taholta.

Ympäristöministeriö perustettiin keskustan ja MTK:n vastarinnasta huolimatta vuonna 1983 ja Suomen ensimmäiseksi ympäristöministeriksi valittiin Matti Ahde. Ympäristönsuojelu ja siihen tarkoitettua lainsäädäntöä Ahde piti ensiarvoisen tärkeänä. Lisäksi myös vahingonkärsijöiden asemaa tuli parantaa. Ympäristöministeriön näkökanta oli, että osattaisiin enemmän arvostaa ja ymmärtää metsien moninaiskäyttöä. Ahde piti myös kiistattomana, että moninaiskäytön kannalta metsien hoitotoimenpiteet olivat liian raskaat ja kovat. Vesiasioista ympäristöministeri totesi Kotimaan katsauksessa (1984), että vahingonkärsijöillä ja kansalaisilla ei ole oikeusturvaa. Korvausten käsittelyajat ovat kohtuuttoman
pitkiä eivätkä ne Ahteen mukaan kestä "päivänvaloa". Viranomaistoimintaa ei hänen mukaansa mitenkään puolustaa.

Sen tiedän, että Suomen eduskunnassa pärjää suomen kielellä.― Matti Ahde puhemiehen kielitaidosta

Matti Ahde valittiin eduskunnan puhemieheksi 1987 keskustan vastustelusta huolimatta. Ahteen persoonan ympärille luotiin heti jos jonkinlaista kuvaa, totesi toimittaja Pekka Oksala A-studiossa. Vastavalitun puhemiehen osaaminen joutuikin heti suurennuslasin alle. Esimerksi hänen kielitaitoaan kauhisteltiin muun muassa yleisönosastokirjoituksissa. Ahde itse totesi A-studiolle , että kielten opiskelu ja osaamine ovat hänen asiansa eikä halunnut puida sitä enempää. Muistutti kuitenkin, että Suomen eduskunnassa kuitenkin pärjää suomen kielellä.
Peräänkuulutan poliittisen keskustelun palauttamista eduskuntaamme.― Eduskunnan puhemies Matti Ahde A-studiossa

Eduskunnan puhemiehenä Ahde kantoi huolta eduskunnan asemasta poliittisen keskustelun näyttämönä. Hän oli havainnut, että joillakin poliitikoilla on ollut paloa julkaista esimerkiksi lehdistössä poliittisia kannanottoja ennen kuin niistä on edes tiedetty eduskunnassa tai hallituksessa. Puhemies ehdottikin hallitukselle viikottaista kyselytuntia, joka pyrkisi olemaan ajankohtaisen poliittisen keskustelun foorumi.

Ahteen asema poliittisen vallan ytimessä alkoi horjua vuodenvaihteessa 1989. Ahteen tietoon oli kantautunut huhuja hänen syrjäyttämisestään eduskunnan puhemiehen paikalta. Kesäkahvila (1989)-ohjelmassa Veikkauksen toimitusjohtajana aloittava Ahde muisteli Juhani A. Wiion haastattelussa tuolloin muutaman kuukauden takaisia tapahtumia. Ahde pohdiskeli, että kyse oli puhtaasti henkilöiden välisestä valtataistelusta, jota Ahde sanoi vierastaneensa.

Timo Seppäsen juontamassa Persona non gratassa (2003) yli kymmenen vuoden tauon jälkeen eduskuntaan palannut Matti Ahde puhui valinnastaan, ideologisesta ajattelutavastaan perheestään ja ahdistelutapauksesta, jonka seurauksena hänet erotettiin Veikkauksen toimitusjohtajan tehtävästä vuonna 2001. Ahde piti syytöksiä niistä seurannutta erottamista oikeusmurhana.

Poliittinen uskottavuus ei kuitenkaan mennyt erottamisen myötä vaan Ahde valittiin eduskuntaan vuonna 2003. Vaalitulos osoitti, että hänellä oli SDP:n äänestäjissä vankka kannattajakunta, joka uskoi häneen. Toisaalta politiikan ulkopuoliset vuodet eivät olleet juurikaan hänen ajattelutapaansa muuttaneet. Ahde korosti, että hänen ideologinen ajattelunsa oli vuosien aikana säilynyt perusteiltaan samanlaisena kuin se oli vuonna 1970.

Lähde: Ahde Matti &Hakkarainen Timo: Matti Ahde ~ Sähkömies, WSOY 2013

Kommentit
  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

  • Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta

    Mäkihyppylegendan esiintymisiä vuosien varrelta.

    Mäkihyppääjä Matti Nykänen (1963–2019) oli nelinkertainen olympiakultamitalisti ja kuusinkertainen maailmanmestari. Vaikka Nykänen urheilu-uransa jälkeen ajelehti kohusta toiseen alkoholinkäyttönsä ja myrskyisten parisuhteidensa ristiaallokossa, ovat miehen urheilumeriitit kuitenkin vertaansa vailla maailmassa. Artikkeliin on koottu 55-vuotiaana menehtyneen Nykäsen saavutuksia ja esiintymisiä vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto