Hyppää pääsisältöön

Varpusparvi hotellihuoneen pöntössä – Mitä reissussa uskaltaa syödä?

Vessapaperia vedetään telineestä. Kuvassa teksti "ripuli"
Vessapaperia vedetään telineestä. Kuvassa teksti "ripuli" Kuva: Mira Pelo / Yle Akuutti (ohjelma),WC-paperit,ripuli

Ripuli on yleisin matkailuun liittyvä terveysongelma. Toisille ripuli onkin reissussa enemmän sääntö kuin poikkeus. Teräsmahat taas matkustavat ilman yhtäkään vatsanväännettä. Ripuliherkkyys voi siis olla yksi ominaisuuksistamme eli toisille reipas reissailu on voinut kasvattaa immuniteettia, eikä maha reagoi enää niin helposti uusiin bakteerikantoihin. Toisaalta huono tuuri voi osua kohdalle milloin hyvänsä.

Matkalla maha saattaa mennä sekaisin monesta eri syystä, ja ripuli voi yllättää, vaikka reissussa olisi kuinka varovainen. Mitäpä olisi reissu ilman hyvää ruokaa ja juomaa, eikä ihminen oikein ilmankaan pärjää. Energiaa on jostain saatava. Selkeät riskit lomaillessa kannattaa kuitenkin välttää. Ylimääräisten vessareissujen minimoinnissa huolellinen käsihygienia on kaiken A ja O. Varsinkin lämpimissä maissa on tärkeää muistaa myös juoda riittävästi. Ei kuitenkaan ole ihan sama, mitä juo tai syö.

Syö ja juo turvallisesti

  • Pullotettu vesi (juomiseen, suodatinkahvin valmistukseen ja hampaiden pesuun)
  • Hiilihapolliset juomat ovat turvallisempia kuin hiilihapottomat
  • Keitettyyn veteen tehdyt kuumat juomat (kahvi ja tee)
  • Teollisesti valmistetut virvoitusjuomat, olut ja viini
  • Leipä ym. kuivat viljatuotteet
  • Vastavalmistetut, kuumana tarjoiltavat liha- ja kalaruoat ja keitot
  • Kuumana tarjoiltavat, keitetyt tai paistoksiin lisätyt vihannekset
  • Itse kuorittavat tuoreet hedelmät

Lähde: David Livingstone -seura

Vältä tai syö harkiten

  • Jääkuutiot
  • Vesi, jonka alkuperästä et ole varma
  • Katukeittiön ruoat
  • Kylminä tai haaleina tarjottuja raakoja tai riittämättömästi kypsennettyjä lihaa, kalaa tai kananmunaa sisältäviä ruokia
  • Pehmeäksi keitetyt kananmunat, munakokkeli ja munakas
  • Kylminä tarjotut merenelävät
  • Kylmät leikkeleet ja majoneesipohjaiset salaatit
  • Hedelmät ja vihannekset, joita ei voi itse pestä tai kuoria
  • Kylminä tarjotut jälkkärit
  • Pakkaamattomat maitotuotteet
  • Kotona tehdyt säilykkeet
  • Sushi muualla kuin Japanissa tai Skandinavian maissa

Lähde: David Livingstone -seura

80 prosentissa matkaripuleista syyllinen löytyy bakteereista. Muita tyypillisimpiä syitä ovat virukset ja loiset. Lämpimissä maissa tavallisimpia ripulia aiheuttavia bakteereja ovat kolibakteerit, kampylobakteeri, salmonella ja shigella. Yleisimmin ripulia aiheuttavaan kolibakteeriin (ETEC) on nyt kehitteillä rokote. 800 suomalaista testaa rokotetta Beninissä vuoden aikana.

Ripulin aiheuttava bakteeri voi tuottaa myrkkyä, joka vaikuttaa suolenseinämässä nesteiden kulkuun. Tästä seuraa usein monelle tuttu vesiripuli. Toinen bakteeri voi taas tunkeutua suolen pintakerroksen läpi ja aiheuttaa kuumeisen veriripulin. Jos bakteerit pääsevät verenkiertoon, nousee matkailijalle yleensä korkea kuume. Tällaisissa tapauksissa ripuli vaatii sairaalahoitoa.

Ripulin kotihoitokonstit

Turistiripulin tyypillisiä oireita ovat eriasteinen ripuli, vatsakouristukset ja pahoinvointi. Monella matkaripulin yhteydessä esiintyy myös alle vuorokauden kestävää kuumeilua tai päänsärkyä.

Ripulin tärkein hoito-ohje on riittävästä nesteytyksestä huolehtiminen. Sama ohje pätee myös matkaripulin hoitoon. Nesteytyksen yhteydessä pitää muistaa huolehtia myös suolatasoista, joten pelkkä vesi ei ole paras ripulin hoidossa.

Matkaripuleista yli 90 prosenttia menee itsestään ohi eivätkä ne edellytä lääkärissä käyntiä tai antibioottihoitoa. Pelkkä nestehoito tai nestehoito apteekista saatavien vatsalääkkeiden rinnalla riittää. Aikuisen kuumeetonta ripulia (ei veristä) voi hoitaa oireenmukaisilla ripulia hillitsevillä lääkkeillä, mutta korkeintaan 1-2 vuorokautta.

Milloin ripuliin tarvitaan apua lääkäriltä?

Lääkäriin tulisi hakeutua jos kunto on huono, tauti on tosi raju tai jos nousee kunnolla korkea kuume. Myös lasten ja vanhusten kohdalla lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua herkemmin varsinkin, jos oma nesteytyshoito ei tunnu riittävältä.

Vaikeammissa tautimuodoissa kuume voi olla korkea, jatkua pidempään ja potilaalla voi olla verta ulosteessa. Sairaalassa ripulipotilasta nesteytetään suonensisäisesti. Jos potilaalla on korkea kuume tai reilusti kohonneet tulehdusarvot, on syytä epäillä, että bakteri on päässyt vereen. Tällöin potilasta hoidetaan suonensisäisesti antibioottilla.

Matkaripuli ei ole tappava tauti. Trooppisten alueiden matkaajista 40–60 prosenttia saa matkaripulin. Näistä ripuleista 80–90 prosenttia menee ohi itsestään ohi ja loput pystytään hoitamaan lääkkeellisesti.

Asiantuntija: Anu Kantele, infektiosairauksien professori, Helsingin yliopisto

Lähteet:
Terveyskirjasto
FSIH

Yle Areena: Ripulireissu, jakso 2: Suomalainen suolisto koetuksella

Akuutti – tutkittua tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista. Rohkeita ihmisiä ja inhimillisiä tarinoita. Liity joukkoomme Facebookissa!