Lobbarit ilman rajoja: käsikirjoitus

Kansalaiset eivät saa tietää mistään, ketkä käyvät tapaamassa kansanedustajia eduskunnassa.

MOT: "Kuka pitää vierailijalokia? Keneltä voi kysyä niitä tietoja tämän päivän osalta?"

Ainakin lobbarit lienevät liikkeellä, sillä eduskunta päättää tänä syksynä muun muassa alkoholilaista. Lähitulevaisuudessa käsiteltäväksi tulee myös miljardien eurojen hävittäjähankinta.

MOT: "Mä olen tehnyt tietopyynnön niistä 2 viikkoa sitten tulleista vierailijatiedoista. Onko niin, että niitä tietoja ei ole enää olemassakaan?"
Jukka Savola, turvallisuusjohtaja, eduskunta: "Ei ole."

Eduskunnan vierailijatietojen tuhoaminen on nostanut esiin keskustelun vaikuttamistyön avoimmuudesta. Suomi on lobbauksen säätelyn takapajula. Useissa muissa EU-maissa lobbarit on kirjattu rekisteriin.

LOBBARIT ILMAN RAJOJA

Jyrki Kataisen hallitus aloitti alkoholilain uudistuksen vuonna 2011. Samaan aikaan Elina Ussa aloitti työnsä Panimoliiton toimitusjohtajana.
Panimoliitto ajaa jäsenyritystensä eli Suomen suurimpien olut- ja virvoitusjuomavalmistajien etua.

Elina Ussa, toimitusjohtaja, Panimoliitto: "Ruvettiin kyselemään jäsenyrityksistä, että miten me halutaan sitä lakia muuttaa. Ja, sitten kun saadaan niitä tavoitteita esiin, niin sitten ruvetaan miettimään sitä, että miten niistä pystyis parhaiten viestimään eteenpäin."

Panimoliitto tavoittelee mm. alkoholin myyntiin liittyvien rajoitusten purkamista ja panimojuomien verotuksen alentamista.

Elina Ussa: "Tapaan toimittajia, tapaan puolueesta ihmisiä, ylipäätään kaikkia, jotka jollakin tämmöseen päätöksentekoon taikka, niitten asioitten valmisteluun liittyy, myöskin ministeriöitten virkamiehiä. Ja yhä ehkä suurempi rooli tänä päivänä on sitten myöskin tällä sosiaalisen median keskustelulla ja sen seuraamisella."

Kymmenillä eri tahoilla, kuten terveysjärjestöillä, Alkolla, kaupalla, ravintoilla ja jääkiekkoliitolla on oma näkemyksensä alkoholisäätelystä. Jopa alan sisällä on eturistiriitoja: esimerkiksiksi panimoliiton tavoitteet eroavat osin pienpanimoliiton tavoitteista.

Rami Aarikka, toimitusjohtaja, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas: "Jos ei tuotais yrityksistä näkökulmia poliitikoille ja oltais vaan sen varassa, et virkamiehet valmistelee lain ja poliitikot päättää, aika paljon mentäis metsään, sillä kaikilla, jopa alan sisällä, on eriäviä intressejä."

Eduskunta säätää lait ja on tärkeää taivutella kansanedustajat oman näkemyksen taakse. Mitä varhaisemmassa vaiheessa sen parempi.

Rami Aarikka: "Yleensä ihmiset, on ne poliitikkoja tai ketä vaan, haluaa aina nähdä panimon. Mä kerron tarinoita ja nostetaan esille asioita, jotka on sillä hetkellä tärkeitä. Sillä lailla tulee kontakteja kansanedustajiin ja euroedustajiin. Sitten kun oikeesti on joku asia, ne ihmiset tuntee jo ja on helpompi päästä keskustelemaan kasvokkain. Se on se, mikä tässä mittakaavassa oikeesti vaikuttaa."

Panimoliiton Elina Ussa toimi useiden kokoomusministereiden erityisavustajana 2000-luvun alussa.

Elina Ussa: "Oppii tuntemaan sen, että miten ne asiat menee eteenpäin, ja missä vaiheessa sitten tulee virkamiesten ja missä vaiheessa tulee poliitikkojen vuoro vaikuttaa. Se on arvokas työkokemus. Ja varmasti on niin, että en tässä tehtävässä olisin ilman sellasta kokemusta."

MOT: "Panimoliiton nykyisellä toimitusjohtajalla ja kahdella edelliselläkin on kokoomustausta niin miten tämä vaikuttaa siihen miten kokoomuslaisena kansanedustajana otat panimoliitolta tulevan viestin vastaan?
Sinuhe Wallinheimo, kansanedustaja (kok.): "No nyt jos puhutaan tästä tulevasta uudistuksesta ja mahdollisesti nostetaan 5.5 tää prosentti, ja kuitenkin kokoomuksen puolueen tavoite on 16% et me ollaan aika kaukana tietyllä lailla niistä tavotteista mitä me itse puolueena haluttas. Ja ei minuun Panimoliitto ollut yhtään sen enempää yhteydessä kun mikään muukaan taho, koska tietyllä lailla heidän edut oli jo siellä sisällä."

Sinuhe Wallinheimo edustaa kokoomusta hallituspuolueiden alkoholityöryhmässä. Osa Keskustan kansanedustajista, Pekka Puska etunenässä, on vastustanut vahvimpien alkoholijuomien tuomista kauppoihin. Pekka Puska on pitkän linjan kansanterveyden puolustaja. Hän on jäi muutama vuosi sitten eläkkeelle THL:n pääjohtajan virasta.

Pekka Puska, kansanedustaja (kesk.): "Kyllähän kokeneet toimittajat ovat sanoneet, että harvoin on nähty niin intensiivistä lobbausta, kun tässä alkoholiasiassa, joka on kestänyt aika monta vuotta. Ja jossa nimenomaan Panimoteollisuusliitto on ollut erittäin aktiivinen, siinä on erittäin voimakkaasti ajettu sitä, että nämä vahvat oluet ja vahvat juomat pitäisi saada kauppoihin ja tavotteena on varmaan vapauttaa kaikki alkoholinmyynti kauppoihin."

Sinuhe Wallinheimo kansanedustaja (kok.): "No ehkä tässäkin mun mielestä julkisuudessa on puhuttu ehkä suuremmilla kirjaimilla kun mitä se kulisseissa on ollu, et todellakin esim meidän tilanteessa käytiin eduskuntaryhmän kanssa läpi semmonen tietty lista et mitä asioita me tullaan ajamaan läpi ja hyvin pitkälti pysyttiin siinä listalla."

MOT: "Mistä nämä tavoitteet on sinne tulleet?"
Sinuhe Wallinheimo: "Tää on luultavasti vuosien työ, erilaiset edustajat, erilaiset puolueihmiset on jutelleet jonnekin taholle sitä ja tätä ja jossain vaiheessa tästä on muodostunut semmonen kanta, joka on sitten meidänkin hyväksyttävissä. Et siinä mielessä tätä lobbausta pitäs kattoo paljon pidemmällä aikaperspektiivillä, kun sitten ihan vaan että mitä tässä nyt tänään, kuka sinua tapaa ja näin edelleen, et täähän on joskus vuosien ja vuosien tulos, jollon se päätyy sitten mahdollisesti tuohon meidän listaan."

Akatemiatutkija Emilia Korkea-aho on tutkinut lobbausta EU:ssa.

Emilia Korkea-aho, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto: "Lobbauksessa on kysymys poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamiseen ihan tiedon ja asiantuntemuksen avulla. Lobbauksellahan on hirvittävän huono maine ja ja kyse on kuitenkin täysin legitiimistä tavasta osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, ett ilman lobbausta niin esimerkiksi poliitikoilla olis hirvittävän paljon vähemmän tietoa, miltä sääntely vaikuttaa niiden keskuudessa, joita se sit viime kädessä koskee."

Lobbarikonkari, Eurofacts konsulttitoimiston hallituksen puheenjohtaja Anders Blom valmistelee väitöskirjaa lobbaamisesta. Hänen mielestään lobbauksen mainetta on heikentänyt se, että sitä ei ole Suomessa määritelty kunnolla.

Anders Blom, hallituksen puheenjohtaja, Eurofacts Oy: "No me olemme sellaisessa tilanteessa, jossa syntyy esteellisyyksiä, väärinkäsityksiä, tai voidaan salakuljettaa niin kuin Troijan hevosella salakuljetettiin sotilaita muurin sisään, niin voidaan viedä asioita eteenpäin ilman että suuri yleisö tai eduskunta loppujen lopuksi tietää, mitä se on ollut tekemässä. Sillä on ollut hyvä tarkoitus, mutta se ei välttämättä tiedä ehdotuksen alkuperäistä tarkoitusta."

Emilia Korkea-aho: "Tää nykytilanne muistuttaa vähän semmoista villiä länttä, että meillä ei ole Suomessa olemassa lainsäädäntöä eikä meillä ole mitään muutakaan julkista ohjausta lobbauksesta."

Sosiaali- ja terveysministeriössä alkoholilain valmistelusta on vastannut hallitusneuvos Ismo Tuominen.

Ismo Tuominen, hallitusneuvos, STM: "On lobbareita, joiden kanssa on erittäin miellyttävää ja asiallista käsitellä esimerkiksi niitä taustatietoja, joita tässä työssä alkoholipolitiikan suunnittelussa ja lainsäädännössä tarvitaan. Sitten on toisaalta sellaisia lobbareita, joiden, voisiko sanoa, työnkuva on esittää asiat mahdollisimman puolinaisesti. Siis esittää asiat sillä tavalla puutteellisesti, että siinä korostuu ainoastaan se heidän oma näkökulmansa."

MOT: "Ketkä sitten esittävät asiat puutteellisesti ja puolinaisesti?"

Ismo Tuominen: "Pääsääntöisesti lobbaus liittyy tietysti taloudellisiin etuihin, siis kaupankäyntiin, valmistukseen ja markkinoihin. Voi sanoa esimerkiksi, että alkoholiteollisuuden puolella, erityisesti Panimoliiton puolella on, on sitä, että juuri mikään, mikään fakta tai mikään asia ei ole tavallaan kokonaiskuva, vaan se on, sanotaanko, että jos se on neljäsosa kuvasta, niin se on jo aika hyvin. Se vääryys tulee siinä, jos se sitten puutteellinen tieto vaikuttaa päätöksentekoon sillä tavalla, että se kokonaiskuva jää syntymättä."

Elina Ussa: "Vaikee lähtee yleistämään sitten, että kuinka se puolitotuus keltäkin tulee. Mä pidän tärkeenä sitä, että se puhutaan se asia niin, että kaikki ymmärtää pöydän ympärillä myöskin sen, että kenen viesti on se, mikä on se Panimoliiton viesti mutta sitten myöskin ymmärtää sen, että siinä on se toinen näkökulma. Se on paljon tehokkaampaa sillon."

Professori Heikki Hiilamo on perehtynyt tupakkayhtiöiden lobbaukseen. Pari vuotta sitten hänen työryhmänsä selvitti alkoholimainonan lainsäädännön lobbausta. Nyt ryhmä tutkii, miten alkoholilakia on lobattu.

Heikki Hiilamo, professori, VID yliopisto, Norja: "Tupakkateollisuudella ja alkoholiteollisuudella on tietysti samoja piirteitä, että molemmat myy haitallista tuotetta. Ja molemmille on hyvin tärkeä se, että millä tavoin säädellään tän tuotteen markkinointia ja myyntiä. Esimerkiksi pyritään kiistämään tai mitätöimään näyttö siitä, että esimerkiks alkoholi olis haitallista ja toinen sellainen keskeinen piirre on se, ett pyritään aina niin kun vapaaehtoisiin rajotuksiin."

Alkoholiteollisuus on kansainvälistä, sillä on rahaa ja vaikutusvaltaa. Tämä konkretisoitui Ismo Tuomiselle heti toisena työpäivänä, kun hän 15 vuotta sitten aloitti uraansa ministeriössä.

Ismo Tuominen: "Ensimmäinen puhelu, joka mulle ylipäänsä tuli, oli Euroopasta, Euroopan alkoholijuomateollisuuden lobbari, joka soitti ja sanoi, että he on kuullut, että on tullut tämmöinen uusi virkamies ja he haluaisivat Heinekenin johtajan kanssa tulla tapaamaan."

Johtajat tulivat Suomeen varta vasten tapaamaan yhtä virkamiestä.

Ismo Tuominen: "No he ehdottivat, että alkoholihaittoja ei voi vähentää esimerkiksi alkoholiveroilla tai Alkon monopolilla tai rajoittamalla alkoholin saatavuutta, vaan esimerkiksi käynnistämällä nuorisoon kohdistuvia valistuskampanjoita, jotka sitten taas tieteellisen tutkimuksen mukaan on yksi osa tästä keinovalikoimasta, mutta yksinään varsinkin käytettynä, niin se kaikkein tehottomin. Eli nää valistuskampanjat olisi kaikista vähiten vaikuttanut heidän tuotteidensa myyntiin.
No sehän oli tietysti sitä, voisiko sanoa, parasta lobbausta lobbarin silmin. Elikkä pyritään ottamaan esimerkiksi virkamies tavallaan niin kuin hanskaan mahdollisimman ajoissa ennen kuin mitään muita vaikutteita on ehtinyt tulla."

Sittemmin Tuomisen pakeilla ovat käyneet myös isot tupakkajätit kuten Philip Morris.

Ismo Tuominen: "He olivat rakentamassa näitä tämmöisiä vähemmän haitallisia savukkeita ja erilaisia nikotiiniannostelijoita. He ehdottivat, että STM voisi laittaa näihin erilaisiin askeihin semmoisen suositusmerkinnän, että sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee. Silloin mä ajattelin, että millään ei oo mitään väliä eikä mitään rajaa ei ole olemassa sillä, mitä voi pyytää."

Ismo Tuominen: "Kun Lidl tuli Suomeen vuonna 2002, niin Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja soitti ja sanoi, että tehkää jotain, rankaiskaa Lidliä, myyvät olutta halvalla, kilpailevat oluen hinnalla. Kysymys on siis siitä, että pyritään käyttämään erilaisia keinoja ja se tavallaan se tavoite on tietysti oma. Tässä tapauksessa me yritettiin saada aikaan semmoinen tavallaan yhteinen, yhteinen niin kuin tavallaan ajatus siitä, että munkin mielestäni, jos alkoholin hinta alenee hirveästi, niin kulutus voi kasvaa, mutta heidän tavoite oli tietysti se, että estettäis kilpailijaa tulemasta markkinoille."

Professori Heikki Hiilamon mielestä alkoholilain tavoitteet ovat kuudessa vuodessa kääntyneet päälaelleen. Hän yrittää tutkimusryhmän kanssa selvittää, miksi näin on käynyt.

Heikki Hiilamo: "Tarkotuksena oli vähentää alkoholihaittoja ja sitt tän valmistelun kuluessa yht´äkkiä täst on tullukin alkoholipolitiikan vapauttamishanke. Alkoholiteollisuus on hyvin aktiivisesti tuonu esiin omia näkökulmiaan siitä, että esimerkiksi alkoholin juomien myyntirajotuksilla ei olis toivottuja vaikutuksia, tai että ne ei juurikaan vaikuttas esimerkiks kansanterveyteen koko eikä kokonaismyyntiin. Tän tyyppisiä keskeisiä argumentteja on ollu."

Hiilamon mukaan kyse on mielipiteen muokkauksesta, niin sanotuista vaihtoehtoisista faktoista.

Heikki Hiilamo: "Vaihtoehtoset faktat on semmosia faktoina esitettyjä asioita, jotka edesauttaa tän teollisuuden lobbauspyrkimyksiä. Ja niillä yleensä pyritään tavalla tai toisella hyökkäämään sitte tämmöstä terveystutkimuksen osottamaa näyttöä vastaan."

Ismo Tuominen, hallitusneuvos, STM: "Yksi tapa on esimerkiksi tota niin mennä henkilöön eli henkilöidä tavallaan sekä poliittisia päätöksentekijöitä, ministereitä, jotka on ehkä puhunut siitä, että alkoholihaittoja pitäisi vähentää. Erityisen tavallaan likaista on se, että jopa siis tutkijoita, Terveyden ja hyvinvoinninlaitosta, alkoholitutkijoita, niin tavallaan loataan ja henkilöidään ihan julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa."

Myös Pekka Puska saa ajoittain palautetta omista terveysnäkemyksistään.

Pekka Puska, kansanedustaja (kesk.): "Kyllä se on melkoista häirintää, mitä tulee siis päivittäin mulle Twitterin kautta ja e-meileissa, jossa niin kun härskeimmissä tapauksissa sanotaan "vedä itsesi hirteen", puhut paskaa. Ja tuota eilen tuli viesti, että toiset puhuu suulla, sinä puhut perseellä. Siis se on tätä luokkaa siis.

Heikki Hiilamo, professori, VID yliopisto, Norja: "Me ollaan siinä omassa some-kuplassamme ja saadaan sieltä tietoo, joka tavallaan tukee meidän omia ennakkoluuloja ja ennakkokäsityksiä. Ett tavallaan siinä mielessä me ollaan ihan uudessa toimintaympäristössä ja must on hyvin kiinnostavaa, että esimerkiks Panimoliitto on erittäin aktiivinen sosiaalisessa mediassa."

Lobbauksen yhteydessä puhutaan pyöröoviefektistä. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi virkamiehen siirtymistä julkisen sektorien työpaikasta yksityiselle sektorille.

Emilia Korkea-aho, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto: "Kyl se on se semmoinen julkisen ja yksityisen edun välinen ristiriita. Ett se näyttää vähän pahalta, että ne jotka siirtyvät, vievät mukanaan sen tiedon, jonka he ovat saaneet ja käyttävät sitä sitten sen uuden työnantajansa hyväksi. Ja onhan se selvää, että näin tapahtuu koska eihän heitä palkattais jos ei heillä olis jotain tietoa, josta olis jotain hyötyä."

Sote-myllerryksessä moni kokoomuspoliitikko on siirtynyt terveysalan yrityksiin. Ovi on käynyt tiuhaan myös puolustusvoimissa. Yhä usemapi eläkkeelle jäänyt upseeri tekee uutta uraa Suomelle hävittäjiä kauppaavien yritysten palveluksessa. Kyse on useiden miljardien suuruisesta hankinnasta, josta lopulta päättää eduskunta. Yksi entisistä upseereista on Saabin Suomen maajohtaja Anders Gardberg.

Grafiikka:
SAAB, Gripen E
Anders Gardberg, eversti evp.
Suomen sotilasasiamies Tukholmassa
Saab, Suomen maajohtaja

MOT: "Miten päädyit Saabin palvelukseen?"
Anders Gardberg, Suomen maajohtaja, SAAB: "Minuun otettiin yhteyttä."
MOT: "Mistä syystä?"
Anders Gardberg: "Sitä itsekin ensin ihmettelin, mutta toimin silloin puolustusasiamiehenä Ruotsissa ja olin luonut hyvät yhteistyöverkot Suomen ja Ruotsin välille. Koska myöskin puolustusyhteistyössä on vahva linkki Ruotsin ja Suomen välillä, niin ilmeisesti tässä nähtiin niin kuin hyvät mahdollisuudet jatkaa sitä."

MOT selvitti eläköityneiden upseerien yritysyhteyksiä. Esimerkiksi
Entinen ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Kari Salmi myy palveluitaan Saabille oman yrityksensä kautta.

Grafiikka:
SAAB, Gripen E
Kari Salmi, prikaatikenraali evp.
Ilmavoimien esikunnan esikuntapäällikkö
konsultti, Nobilitas Oy

Anders Gardberg: "Kari Salmi on nimenomaan neuvonantajana, konsulttina. Hän auttaa Saabia nimenomaan tarjouspyynnön analysoinnissa ja myöskin sitten auttaa sen vastauksen kirjoittamisessa siten, että se on yhteismitallinen siihen kysymykseen, eli että vastataan oikeisiin kysymyksiin."

MOT: "Onko Kari Salmi lobbari?"

Gardberg: "Ei ole."

MOT: "Mikä on sitten konsultin ja lobbarin ero?"

Anders Gardberg: "Konsultti nimenomaan siis toimii neuvonantajana, ainakin mun nimissäni lobbari on henkilö, joka yrittää vaikuttaa nimenomaisista päätöksentekijöihin ja sitä hän ei tee."

Hävittäjätoimittajat ovat saaneet neuvonantajikseen miehiä puolustusvoimien korkemmista viroista. Juhani Kaskeala toimi puolustusvoimien komentajana 2000-luvun puolivälissä.

Grafiikka:
Boeing. F/A 18 Hornet
Juhani Kaskeala, amiraali evp.
puolustusvoimain komentaja
konsultti, Blic Oy

Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Kari Takanen siirtyi hävittäjäkonsultiksi elokuussa, vain kaksi kuukautta eläköitymisensä jälkeen.

Grafiikka:
Dassault Aviation, Rafale
Kari Takanen, vara-amiraali evp.
Pääesikunnan päällikkö
Rud Pedersen PA Group

MOT: "Upseerikunnalla on paljon salassa pidettävää tietoa..."
Gardberg: "Kyllä."
MOT: "Miten varmistetaan, että sitä ei valu kaupalliselle puolelle? Tässä tapauksessa esim. hävittäjätoimittajille?
MOT: "Esimerkiksi itse olen allekirjoittanut virkamiesvakuutuksen yli 30 vuotta sitten. Minulla on kadettilupaus eli vähän se kuuluu tavallaan niin kuin koko upseerin uraan, että tietää mikä on salassa pidettävää nimenomaan järjestelmän kannalta ja mikä on sitten taas suorituskyvyn rakentamista."

Raskalaisen hävittäjäfirman Suomen konttorin vetäjäksi on siirtynyt myös puolustusministeriön entinen valtiosihteeri Marcus Rantala.
Grafiikka:
Dassault Aviation, Rafale
Marcus Rantala
puolustusministeriön valtiosihteeri
Rud Pedersen PA Group

Brittiläinen hävittäjätoimittaja on saanut konsultikseen puolustusministeriön entisen ylijohtajan Eero Lavosen sekä Kauhavan lentosotakoulun entisen johtajan, Jukka Ahlbergin.
Grafiikka:
BAE Systems, Eurofighter
Eero Lavonen
Puolustusministeriön ylijohtaja
konsultti, NAD Consulting

Jukka Ahlberg, eversti evp.
Kauhavan lentosotakoulun johtaja
konsultti

Yhdysvaltalainen Lockheed Martin puolestaan käyttää hyväkseen Karjalan lennoston entisen komentajan, Ossi Sivénin asiantuntemusta.

Grafiikka:
Lockheed Martin, F35
Ossi Siven, eversti evp.
Karjalan lennoston komentaja
Consulting OO Sivén Oy

Heikki Hiilamo kirjoitti 90-luvulla kaksi kirjaa puolustusvoimien nykyisten Hornet-hävittäjien hankinnasta.

Heikki Hiilamo, professori, VID yliopisto, Norja: "Sillon ei ollu kyll mitään mitään upseereita mukana, että siell oli ainoastaan Finnairin entinen toimitusjohtaja oli mukana lobbaustoiminnassa."

MOT: "Onko siinä jotakin ongelmaa, että korkea-arvoiset upseerit käyttää omaa osaamistaan ja asiantuntemustaan liike-elämän tarpeisiin ja samaan aikaan he on edelleen reservissä?"
Heikki Hiilamo: "No tietysti sillon kun edustaa jotain yhtä hävittäjätoimittajaa, niin tietysti sen ensisijainen tarkotus ei oo ajatella sitä maanpuolustuksen kokonaisuutta vaan nimenomaan sitä, että saa sen oman koneen kaupaksi."

Puolustusvoimat ei ole tähän mennessä puuttunut eläköityneiden upreereiden uusiin työtehtäviin.

Anders Gardberg, Suomen maajohtaja, SAAB: "Kysyin suoran kysymyksen, että onko puolustusvoimilla mitään sitä vastaan, että liityn ja vastaus oli että päinvastoin, että on puolustusvoimienkin näkemyksen mukaan, hyvä, että asiakkaan puolella on henkilöitä, jotka tuntevat puolustusvoimien tarpeen ja organisaation, koska se helpottaa heidänkin toimintaa."

Heikki Hiilamo: "Varmaan siellä saattaa olla muillakin, jotka on Puolustusvoimien palveluksessa niin ajatus, että jossakin vaiheessa itsekin vois siirtyä tämmöseen toisenlaiseen tehtävään. Että ei korppi korppin silmää noki, että ei upseerit rupee toisiaan arvosteleen en usko, että sitä nähdään ongelmana."

Tämän vuoden alussa tuli voimaan laki, joka mahdollistaa virkamiesten karenssisopimukset. Jos virkamiehellä on pääsy salassa pidettäviin tietoihin, voidaan neuvotella puolen vuoden palkallisesta ajasta, joka on odotettava ennen seuraavaan tehtävään siirtymistä. Yhtään karenssisopimusta ei tiettävästi ole vielä tehty ainakaan valtioneuvostossa tai puolustusvoimissa.

Emilia Korkea-aho, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto: "Esimerkiksi jos vertaa EU:hun, jossa on esimimerkiksi komission presidentillä kolme vuotta ehdotettu ja komissaareilla kaksi vuotta, niin kyllähän siinä on aika iso se ero, ja sehän on selvää, että eihän tämmöiset karenssisopimukset kokonaan sitä pyöröoven liikettä hidasta eikä lopeta."

Keskustelu lobbarirekisteristä on herännyt tänä syksynä henkiin eduskunnan vierailijalistajupakan yhteydessä. Yle kertoi syyskuussa, että
eduskunta tuhoaa listat vierailijoista päivittäin. Huolimatta siitä, että korkein hallinto-oikeus päätti joulukuussa, että eduskunnan vierailijatiedot ovat julkisia.

Emilia Korkea-aho: "Esimerkiksi tämä eduskunnan ympärillä käyty keskustelu näistä vierailijalistojen hävittämisestä osoittaa, että me ollaan
jollakin lailla jäljessä ja jopa se se Bryssel on meitä niin kuin näissä avoimuusasioissa edellä."

Yle ja tiedon avoimmutta edistävä Open Knowledge Finland saivat tietopyyntöjen avulla eduskunnan vierailijatietoja noin vuoden ajalta. Yksi aktiivisimmistä lobbareista on ollut Suomen Kuljetus- ja Logistiikka SKAL ry:n Iiro Lehtonen. Hän ja johtaja Petri Murto ovat käyneet eduskunnassa nelisenkymmentä kertaa. He ovat tavanneet tavaraliikenteen lakeja valmistelevien valiokuntien jäseniä ennen valiokuntakuulemisia.

Petri Murto, johtaja, asiantuntijapalvelut, Suomen Kuljetus ja Logistiikka, SKAL ry: "Siinä mennään aika yleisellä tasolla siinä kohtaa. Sen takia mekin nimenomaan mekin pyritään tapaamaan kansanedustajia kahden kesken, jossa voidaan sitten syvällisemmin tuoda näitä meidän näkemyksiä näihin asioihin."

Fennovoiman Maira Kettunen on käynyt eduskunnassa toistakymmentä kertaa informoimassa erityisesti talousvaliokunnan jäseniä. Ydinvoimalan rakentamislupaa ei hänen mukaansa tarvitse enää lobata.

Maira Kettunen, viestintäjohtaja, Fennovoima: Hallitus tulee, näin sen odotamme, meille sen rakentamisluvan myöntämään, et tämä ei ole menossa enää eduskuntaan sitten."

Tilanne oli toinen ydinvoimalobbauksen ollessa kymmenisen vuotta sitten kiivaimmillaan.

Maira Kettunen: "Ennen 2010 periaatepäätöstä pyrittiin tapaamaan kaikki kansanedustajat, ei välttämättä kaikkia erikseen, mutta eduskuntaryhmien kanssa. Fennovoima olisi silloin uusi yhtiö ja piti selittää kaikille, miksi omasta mielestä tarvitsisimme sen periaatepäätöksen."

Emilia Korkea-ahon mielestä Suomeen olisi saatava lobbausrekisteri.

Emilia Korkea-aho, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto: "EU:ssa on käytössä komission ja parlamentin yhteinen avoimuusrekisteri eli semmoinen lobbarirekisteri jossa on tällä hetkellä noin 11 000 rekisteröintiä. Käytännössä se on pakollinen sitä kautta, että esim. komission edellyttää virkamiehiltään, että he tapaavat ainoastaan rekisteröityneitä lobbareita."

Seitsemässä Euroopan maassa on lobbausta koskevaa lainsäädäntöä. Kaikkiaan kymmenellä EU-maalla on käytössään edes jonkinlainen lobbarirekisteri.
Grafiikka:
Lobbauslainsäädäntö voimassa:
Iso-Britannia
Itävalta
Irlanti
Ranska
Liettua
Puola
Slovenia
Lisäksi lobbarirekisteri:
Hollanti
Italia
Espanja
Lähde: Transparency International

Emilia Korkea-aho: "Toinen mikä olis mun mielestä ihan äärettömän tarpeellinen on tämmöinen EU:ssa jo käytössä oleva tapaamispäiväkirja, että meilläkin voitais velvoittaa ylimmät virkamiehet pitämään tapaamispäiväkirjaa, että säännönmukaisesti nähtäis että ketkä on käynyt ja millä asialla vaikuttamassa."

Anders Blomin mielestä tarvittaisiin laki.

Anders Blom, hallituksen puheenjohtaja, Eurofacts Oy: "Sovimme tästä lainsäädännön puitteissa, jolloin siis se tapahtuu eduskunnan myötävaikutuksella. Ja sit eduskunta ratkaisee mikä se paras tapa on."

Viime torstaina eduskunnan kanslia teki uuden kiemuraisen päätöksen vierailijatiedoista. Tiedot saa pyynnöstä, mutta tietojen luovuttamisen jälkeen ne tuhotaan. Lobbarirekisterin kohtalo on edelleen auki.

Emilia Korkea-aho: "Se lainsäädännön vastustus liittyy mun mielestä siihen, että ei meillä oikeesti oo niitä ongelmia, niin ei me sitten sitä lainsäädäntöä tarvita. Että kyllä mä kuuluttaisin sellaista aika laajaa niin kuin keskustelua sekä tästä pyöröovi-ilmiöstä mutta myös lobbauksesta ylipäätänsä."