Hyppää pääsisältöön

Puutarhan lumossa varttunut ylipuutarhuri Aarno Kasvi elää hortikulttuurille

Tv-ohjelma Viherpeukalon kuvauksissa puutarhuri Aarno Kasvi ja toimittaja Tarja Flemming tutkivat yrttipenkkiä.
Viherpeukalon tv-kuvauksissa Aarno Kasvi ja ohjelman toimittaja Tarja Flemming. Tv-ohjelma Viherpeukalon kuvauksissa puutarhuri Aarno Kasvi ja toimittaja Tarja Flemming tutkivat yrttipenkkiä. Arno Kasvi,Tarja Flemming

Kasvitieteellisen yliopiston puutarha Ruissalossa on Aarno Kasvin tärkeä elämäntyö ja intohimon kohde. Vaikka hän on jäänyt ylipuutarhurin työstä jo eläkkeelle, asuu hän edelleen rakastamansa puutarhan keskellä. Ympärillä on upea metsäpuutarha, jossa kasvaa tuttuja ja vieraampia kasveja, kuten ruskokirsikka, magnolia, sumakki, bulperipuu ja ginkgo biloba.

Lapsuus lastenkodissa

Puutarhaneuvos ja emeritus-ylipuutarhuri Aarno Kasvi syntyi Halikossa, mutta kasvoi Perniön lastenkodissa suuren lapsilauman keskellä. – Lastenkoti oli kartanon mailla ja istutimme siellä maariankämmeköitä, keräsimme ympäri kylää pistokkaita ja autoimme siellä hyötypuutarhassa, hän kertoo.

Puutarha-alan töihin Aarno Kasvi hakeutui 15-vuotiaana Mikkelissä, sillä hän tiesi jo pikkupoikana, että hänestä tulee puutarhuri. Töihin hän pääsi sinne erikoisluvalla.
- Siellä kattottiin, että toi on niin pikkanen ja vaivanen toi jätkä, ettei tota voi ilman lupaa töihin päästää, katkaisee vielä sormensa, Aarno vitsailee. Mikkelin mielisairaalan puutarhatyöhön kuului, että hän myös haki potilaita puutarhaan töihin.

Ruotsin Uppsalassa ja Suomen Turussa

Yhden pitkän jakson mittavasta työurastaan Aarno Kasvi teki Uppsalan kasvitieteellisessä puutarhassa Ruotsissa. Turun yliopiston professori Arne Rousi houkutteli Aarno Kasvin takaisin Turkuun. Hän pyysi ja sai vapaat kädet muuttaa puutarhaa.

Kasvin aikana Turun yliopistollisesta puutarhasta on tullut tärkeä turistikohde ja nähtävyys sekä kasvitiedettä lukeville mainio kasvien opiskelupaikka. Myös opastukset kasvitieteellisessä puutarhassa kuuluivat Kasvin viikko-ohjelmaan. Puutarha-alalla hänellä on edelleen kysyntää luennoitsijaksi, pihatuomariksi, neuvojaksi, kirjoittajaksi ja konsultiksi. Suosittu puutarhaguru toimii myös asiantuntijaoppaana ulkomailla kertomassa eksoottisista kasveista.

Puhettaan Kasvi ryydittää hauskoilla anekdooteilla ja omintakeisilla ruotsinkielisillä sanoilla.

- En minä osannut muuttaa puhettani edes tv-ohjelmassa Viherpeukalo, jota tein Tarja Flemmingin kanssa lähes 13 vuotta. Tarja joutui siivoamaan tv-ohjelmasta arnonismia eli perniöläisperäisiä ruotsinkielisiä sanontoja ja sanoja, jotta katsojat ymmärtävät puutarhan hoito-ohjeitani, nauraa Aarno Kasvi. Mittava esiintymisura alkoi Aagot Jungin toimittamissa ruotsinkielisissä ohjelmissa Gröna rummet ja Trägårdsrutan.

Aarno Kasvin unelma on ostaa iso maalaistalo puutarhoineen, josta hän tekisi nähtävyyden. Menestyvän mallin siitä hän on nähnyt matkoillaan Kanadassa.

Kommentit
  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta. Gian Majidi 21.7. Kirsti Kirjavainen 14.7.

  • Rabbi Simon Livson haluaa auttaa ihmisiä elämään juutalaisuuttaan todeksi

    Rabbi Simon Livson elää juutalaisuutta todeksi

    New Yorkissa ja Israelissa rabbiksi opiskellut Simon Livson on neljännen polven suomen juutalainen. Helsingin juutalaisessa synagogassa hän johtaa joka aamu rukouksia ja opastaa seurakuntalaisia miten elää hyvänä juutalaisena. Neljän lapsen perheenisänä hän joutuu luovimaan rabbin velvollisuuksien ja lastenkasvatuksen liittyvien haasteiden välillä. Onneksi hänellä on viisas vaimo.

  • Kuvataiteilija Satu Kiljunen haluaa maalata ihmistä elämänsä loppuun saakka

    Satu Kiljusen tärkein juttu on maalata ihminen.

    Taideyliopiston kesäkuussa promovoitu kunniatohtori, kuvataiteilija Satu Kiljunen kulkee tinkimätöntä, visuaalista tietään. Hän on ollut maailmalle avoin, lähtenyt äärialueille ja löytänyt sieltä suuria ulottuvuuksia elämäänsä. Himalajan huipuilta hän on päätynyt samankaltaiseen maisemaan, vakkituiseksi asukkaaksi ulkosaaristoon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Uusimmat sisällöt - Elämä