Hyppää pääsisältöön

Puutarhan lumossa varttunut ylipuutarhuri Aarno Kasvi elää hortikulttuurille

Tv-ohjelma Viherpeukalon kuvauksissa puutarhuri Aarno Kasvi ja toimittaja Tarja Flemming tutkivat yrttipenkkiä.
Viherpeukalon tv-kuvauksissa Aarno Kasvi ja ohjelman toimittaja Tarja Flemming. Tv-ohjelma Viherpeukalon kuvauksissa puutarhuri Aarno Kasvi ja toimittaja Tarja Flemming tutkivat yrttipenkkiä. Arno Kasvi,Tarja Flemming

Kasvitieteellisen yliopiston puutarha Ruissalossa on Aarno Kasvin tärkeä elämäntyö ja intohimon kohde. Vaikka hän on jäänyt ylipuutarhurin työstä jo eläkkeelle, asuu hän edelleen rakastamansa puutarhan keskellä. Ympärillä on upea metsäpuutarha, jossa kasvaa tuttuja ja vieraampia kasveja, kuten ruskokirsikka, magnolia, sumakki, bulperipuu ja ginkgo biloba.

Lapsuus lastenkodissa

Puutarhaneuvos ja emeritus-ylipuutarhuri Aarno Kasvi syntyi Halikossa, mutta kasvoi Perniön lastenkodissa suuren lapsilauman keskellä. – Lastenkoti oli kartanon mailla ja istutimme siellä maariankämmeköitä, keräsimme ympäri kylää pistokkaita ja autoimme siellä hyötypuutarhassa, hän kertoo.

Puutarha-alan töihin Aarno Kasvi hakeutui 15-vuotiaana Mikkelissä, sillä hän tiesi jo pikkupoikana, että hänestä tulee puutarhuri. Töihin hän pääsi sinne erikoisluvalla.
- Siellä kattottiin, että toi on niin pikkanen ja vaivanen toi jätkä, ettei tota voi ilman lupaa töihin päästää, katkaisee vielä sormensa, Aarno vitsailee. Mikkelin mielisairaalan puutarhatyöhön kuului, että hän myös haki potilaita puutarhaan töihin.

Ruotsin Uppsalassa ja Suomen Turussa

Yhden pitkän jakson mittavasta työurastaan Aarno Kasvi teki Uppsalan kasvitieteellisessä puutarhassa Ruotsissa. Turun yliopiston professori Arne Rousi houkutteli Aarno Kasvin takaisin Turkuun. Hän pyysi ja sai vapaat kädet muuttaa puutarhaa.

Kasvin aikana Turun yliopistollisesta puutarhasta on tullut tärkeä turistikohde ja nähtävyys sekä kasvitiedettä lukeville mainio kasvien opiskelupaikka. Myös opastukset kasvitieteellisessä puutarhassa kuuluivat Kasvin viikko-ohjelmaan. Puutarha-alalla hänellä on edelleen kysyntää luennoitsijaksi, pihatuomariksi, neuvojaksi, kirjoittajaksi ja konsultiksi. Suosittu puutarhaguru toimii myös asiantuntijaoppaana ulkomailla kertomassa eksoottisista kasveista.

Puhettaan Kasvi ryydittää hauskoilla anekdooteilla ja omintakeisilla ruotsinkielisillä sanoilla.

- En minä osannut muuttaa puhettani edes tv-ohjelmassa Viherpeukalo, jota tein Tarja Flemmingin kanssa lähes 13 vuotta. Tarja joutui siivoamaan tv-ohjelmasta arnonismia eli perniöläisperäisiä ruotsinkielisiä sanontoja ja sanoja, jotta katsojat ymmärtävät puutarhan hoito-ohjeitani, nauraa Aarno Kasvi. Mittava esiintymisura alkoi Aagot Jungin toimittamissa ruotsinkielisissä ohjelmissa Gröna rummet ja Trägårdsrutan.

Aarno Kasvin unelma on ostaa iso maalaistalo puutarhoineen, josta hän tekisi nähtävyyden. Menestyvän mallin siitä hän on nähnyt matkoillaan Kanadassa.

  • Keskustele tässä energiantuotannosta!

    Onko hajautettu energiantuotanto tulevaisuuden malli?

    Uusiutuvien energialähteiden käyttö on jo monasti taloudellisestikin järkevää. Uusiutuvan energian hajautettu tuotanto ei vaadi massiivisia ja kalliita energiansiirtojärjestelmiä. Voidaanko pienvoimalaitoksilla päästä eroon fossiilisista polttoaineista? Kuinka paljon Suomen energian tuotantoa kannattaisi hajauttaa? Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Mikä maksaa -ohjelmassa.

  • Keskustele "vanhoistapiioista"

    Onko vanhojapiikoja vielä olemassa?

    Onko yksineläminen välttämättä ihmisen oma valinta? Ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Malin Lindroth sanoo kirjassaan, että hänelle yritetään aina tarjota tätä selitystä, että "niin, nykyäänhän on ok valita yksinolo." Hänelle kyse ei ole ollut valinnasta, vaan hän on jäänyt vastoin tahtoaan yksin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele tässä energiantuotannosta!

    Onko hajautettu energiantuotanto tulevaisuuden malli?

    Uusiutuvien energialähteiden käyttö on jo monasti taloudellisestikin järkevää. Uusiutuvan energian hajautettu tuotanto ei vaadi massiivisia ja kalliita energiansiirtojärjestelmiä. Voidaanko pienvoimalaitoksilla päästä eroon fossiilisista polttoaineista? Kuinka paljon Suomen energian tuotantoa kannattaisi hajauttaa? Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Mikä maksaa -ohjelmassa.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Keskustele "vanhoistapiioista"

    Onko vanhojapiikoja vielä olemassa?

    Onko yksineläminen välttämättä ihmisen oma valinta? Ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Malin Lindroth sanoo kirjassaan, että hänelle yritetään aina tarjota tätä selitystä, että "niin, nykyäänhän on ok valita yksinolo." Hänelle kyse ei ole ollut valinnasta, vaan hän on jäänyt vastoin tahtoaan yksin.

  • Keskustele epäkohtien korjaamisesta

    Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

    Maailma on täynnä suuria epäkohtia, jotka olisivat kuitenkin korjattavissa. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja syvä eriarvoisuus. Miksi ihmiset eivät joukolla ala vaatia muutoksia, vaan liian helposti tyytyvät toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka? Mikä voisi olla sellainen maailmanlaajuinen liike, että se saisi todella aikaan muutoksia?

  • Kulttuurijohtaja, kansanmuusikko Sari Kaasinen: "Toimeliaan karjalaisäidin malli ohjaa minua."

    Kulttuurijohtajana olen myös äiti

    Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.

  • Toivokaa runoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Kun koulut loppuvat, valkolakit painetaan päähän ja Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta. Millaisesta lapsuudesta sinun toiverunosi kertoo? Viekö se ikuisesti kestäviin kesiin ja huolettomaan leikkiin vai onko mukana myös tummempia sävyjä?

  • Keskustele tässä kasvuyrityksistä!

    Uskallatko sijoittaa kasvuyritykseen

    Moni on kiinnostunut sijoittamaan kasvuyrityksiin, mutta kokee ettei tiedä niistä riittävästi. Kenelle sijoittaminen kasvuyrityksiin sopii? Millaisia ovat riskit? Vieraina johtaja Markku Jussila Springvest Oy:stä ja toimitusjohtaja Pia Santavirta Pääomasijoittajat ry:stä.

  • Keskustele raitistumisesta

    Miten raitistua?

    Oletko itse raitistunut tai oletko seurannut läheisesi kamppailua alkoholismin kanssa? Mikä auttoi, mikä ei? Pitääkö alkoholistin pyrkiä täysraittiuteen vai riittääkö juomisen vähentäminen?

  • Kapellimestari Hannu Lintu rakastaa pitkiä lentoja

    Kapellimestari Hannu Lintu nauttii työstään myös ulkomailla.

    Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomailla, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa sikäläisten sinfoniaorkesterien kanssa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta.

  • Keskustele tässä eläkkeistä!

    Vieläkö eläkepommi tikittää?

    Väki vanhenee ja syntyvyys alenee vuosi vuodelta. Viime vuonna vauvoja syntyi ennätysmäisen vähän eli 47 577. Syntyvyys on laskenut koko tämän vuosikymmenen ajan. Nykyistä vähemmän vauvoja Suomeen syntyi viimeksi 1800-luvulla. Riittävätkö eläkejärjestelmämme rahkeet myös tulevaisuudessa? Kuinka paljon eläkeikämme vielä nousee?