Hyppää pääsisältöön

Terrori-iskut vai aurinkomyrskyt? Mitä pelkäämme – ja mikä meitä oikeasti uhkaa?

Pelottaako?
Pelottaako? Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen Docventures,turvallisuudentunne

Suomalaisten turvallisuudentunne järkkyi Turun terrori-iskujen jälkeen. Valtio reagoi, ja lyhyessä ajassa laadittiin uusi turvallisuusstrategia. Nyt poliisin määrää ja näkyvyyttä lisätään ja tiedustelulakia laajennetaan. Mutta lisäävätkö kovilta tuntuvat viranomaiskeinot turvallisuudentunnetta oikeasti?

Docventures tutustui sisäministeriön turvallisuusstrategiaan ja kysyi globaalin turvallisuusympäristön muutosten tutkimuskonsortio GLASEn viestintäasiantuntijalta Janne Riiheläiseltä, mistä turvallisuudentunteemme oikein rakentuu.

Pandemiat ja Aurinkomyrskyt - Miksi emme pelkää näitä?
Pandemiat ja Aurinkomyrskyt - Miksi emme pelkää näitä? Docventures

Kansallisen riskiarvion mukaan kansallinen hätätila syntyisi, jos sähköverkko kaatuisi, laaja pandemia leviäisi tai aurinkomyrsky iskisi. Tilastojen mukaan ihmisiä puolestaan menehtyy moninkertaisesti enemmän alkoholin seurauksiin kuin murhiin, tappoihin ja pahoinpitelyihin. Miksi emme pelkää meitä oikeasti uhkaavia asioita?

– Turvallisuudentunne on subjektiivinen kokemus. Niitä todennäköisiä riskejä, joita meillä on elämässä emme pelkää, vaan terrori-iskuja, jotka ovat tilastollisesti äärettömän epätodennäköisiä, Janne Riiheläinen vastaa.

Maailmassa moni asia on murroksessa ja se johtaa moraalipaniikkiin.

– Mitä vähemmän jokin asia on hallinnassa tai ennakoitavissa, sitä pelottavammalta se tuntuu, Riiheläinen sanoo.

Ja mitä enemmän jokin pelko on esillä mediassa, sitä enemmän juuri sitä pelätään.

– Terrorismi pyrkii juuri synnyttämään kyltymättömän turvallisuuden janon, joka johtaa mielettömyyksiin, summaa Riiheläinen.

Eniten meitä uhkaavat sähkökatkokset, pandemiat ja aurinkomyrskyt - Tässä kuusi Suomea laajimmin uhkaavaa riskitekijää

1. Energiansaannin vakavat häiriöt

  • Sähkön kantaverkko voi kaatua.
  • Sähkönsaanti voi keskeytyä, jos suuressa ydinvoimalassa on vika ja tuontiyhteydet häiriintyvät samanaikaisesti.
  • Kaatuneen kantaverkon kokoaminen voi arvion mukaan viedä päiviä.

2. Kybertoimintaympäristön riskit

  • Yhteiskunnan järjestelmät voivat lamautua kyberhyökkäysten, kyberrikosten sekä digitalisaation tietoturvariskien takia.
  • Horjuttaminen voi olla myös disinformaatiota, tietoverkkojen häirintää tai poliittisten päättäjien häirintää.
  • Taustalla saattaa olla valtiollinen toimija tai esimerkiksi terroristijärjestö.

3. Maailmanlaajuisesti tai Suomen lähialueilla esiintyvät vakavat tarttuvat taudit

  • 25–35 prosenttia väestöstä voi sairastua vakavasti, jos laaja influenssapandemia puhkeaa.
  • Tämä tapahtuu keskimäärin 10–40 vuoden välein.

4. Suomeen suoraan tai välillisesti kohdistuva turvallisuuspoliittinen kriisi

  • Poliittisella, taloudellisella tai sotilaallisella painostuksella pyritään tietoisesti vaikuttamaan valtion päätöksentekoon ja toimintaan.
  • Infosota ja trollaus ovat osa hybridiä sodankäyntiä.
  • Poliittinen, taloudellinen tai sotilaallinen painostus voi jatkua sotilaallisen voiman käytöllä, jos painostaja ei ole saavuttanut omia tavoitteitaan.

5. Vakava ydinvoimaonnettomuus Suomessa tai lähialueilla

  • Ydinvoimalaonnettomuus vapauttaisi ympäristöön suuren määrä radioaktiivisia aineita.
  • Säteilyvaaratilanteessa sekä ihmiset, vesihuolto ja elintarviketuotanto olisi suojattava nopeasti.
  • Erilaisia suojaustoimia voidaan tarvita jopa satojen kilometrien etäisyydellä onnettomuuslaitoksesta.
  • Onnettomuudesta toipuminen saattaisi viedä vuosikymmeniä.

6. Aurinkomyrskyn 100 vuoden riskit

  • Aurinkomyrsky katkaisisi sähkönjakelun, keskeyttäisi satelliittipohjaisen tiedonsiirron ja radiotaajuisen kommunikaation. Navigaatio vaikeutuisi.
  • Ongelmat jatkuisivat useiden päivien tai viikkojen ajan.
  • Suuria aurinkomyrskyjä esiintyy kerran sadassa vuodessa.

LÄHDE: Kansallinen riskiarvio vuodelle 2016

Maailma on murroksessa - Miten pysyä pelottomana?
Maailma on murroksessa - Miten pysyä pelottomana? Docventures

– Pitää toimia, mutta järkevästi, toimenpiteet mitoittaen. Ja on hyväksyttävä, että vapaa yhteiskunta on aina altis iskuille ja informaatiovaikuttamiselle, vastaa Riiheläinen.

Maailmassa on paljon pahaa, joka tulee myös Suomen lintukotoon. Mutta vastuu sen käsittelemisestä on Riiheläisen mukaan meillä itsellämme.

– Haluammeko, että ISIS hymyilee leveästi, kun suomalaiset tekevät juuri sitä mitä he haluavat? Vai haluammeko, että nämä ääriryhmät kiristelevät hampaitaan, kun pidämmekin kiinni vapaudestamme ja demokratiastamme?

Illuminati vai Kreml - Kuka hyötyy pelostamme?
Illuminati vai Kreml - Kuka hyötyy pelostamme? Docventures

– Pelko on poliittista pääomaa. Sen avulla kalastetaan ääniä ja muokataan muiden asennoitumista haluttuun suuntaan. On kaikille ääriryhmille tyypillistä, että ne eivät pyri vähentämään pelkoja, vaan lietsovat uhkakuvia lisää, vastaa Riiheläinen.

Suomi on sisäministeriön mittareilla edelleen yksi maailman turvallisimmista maista. Onko meillä täällä oikeasti mitään hätää?

– Pelon ja uhkien lietsonta on todellakin absurdia, jos ajattelee, että Suomi kuitenkin suurin piirtein parasta, mitä ihmiskunta on saanut aikaiseksi, Riiheläinen muistuttaa.

Loppu on lähellä ja perikato uhkaa - Mihin ihminen oikesti kuolee ja lisääntyykö rikollisuus todella?

Kuolemansyyt vuonna 2015
Kuolemansyyt vuonna 2015 Docventures
Kuolemansyyt vuonna 2015
Kuolemansyyt vuonna 2015 Docventures
Rikostilastot vuodelta 2012 - 2016
Rikostilastot vuodelta 2012 - 2016 Docventures
Maailmassa on niin paljon pahaa - Miten pelkoa voi estää?
Maailmassa on niin paljon pahaa - Miten pelkoa voi estää? Docventures

Sisäministeriön sisäisen turvallisuuden strategian mukaan syrjäytyminen on Suomen suurimpia turvallisuusuhkia.

– Turvallisuudentunne lisääntyy, kun kansalaisten osaaminen lisääntyy. Järjestöt ja kunnat valjastetaankin ehkäisemään etenkin nuorten ja ikääntyneiden syrjäytymistä, kertoo sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg.

Janne Riiheläinen muistuttaa, että sopeutuminen globalisoituvan ja digitalisoituvan maailman muutoksiin on joillekin valtava haaste. Syrjäytyminen lisää myös riskiä hakea ääriliikkeistä turvallisuudentunteen kokemusta.

– Joidenkin ihmisten psyyke on tottunut sääntelyyn. Heille turvallisuudentunnetta tuo mustavalkoisen selkeä yhteiskunta.

Suomessa on Riiheläisen mukaan paljon vahvuuksia, jotka estävät syrjäytymistä.

– Esimerkiksi tulonsiirrot, peruskoulu, ja journalistisesti tiukka media.

Yhteisöllisyys lisäisi turvallisuudentunnetta.

– Mutta Suomessa ei ole juurikaan yhteisöllisiä mekanismeja käsitellä turvattomuuden tunteita. Suomalainen kulttuurinen omalaatuisuus kunnioittaa vahvasti yksityisyyttä, Riiheläinen sanoo.

Turvallisuuden tunne syntyy, kun psykologiset perustarpeet tyydyttyvät

Psykologien Edward Decin ja Richard Ryanin mukaan ihmisellä on kolme psykologista perustarvetta:

  1. autonomia eli psykologinen vapaus
  2. kompetenssi eli osaaminen
  3. yhteenkuuluminen eli ihmissuhteet

Turvalisuuden tunne ja luottamus löytyvät nämä psykologiset perustarpeet tyydyttämällä. Ihminen on tyytyväinen ja kokee elämänsä merkitykselliseksi, jos hänellä on tunne vapaudesta ja itsemääräämisoikeudesta, jos hän luottaa siihen, että omalla kompetenssilla pärjää ja jos hän tulee toisen kohtaamisessa aidosti kuulluksi ja nähdyksi. Ympäristön tuomat haasteet ja monimutkaisuus ei muserra häntä, vaan hän kokee oman toimintansa vastoinkäymisistä huolimatta merkityksellisenä. Luottamus omiin kykyihin ja siihen, että saa apua omalta yhteisöltä vähentää myös tarvetta fanatismiin.

Turvallisuuden tunnetta lisäävät tahot
Turvallisuuden tunnetta lisäävät tahot Docventures,turvallisuudentunne
Lisääntyykö turvallisuudentunne, kun poliisi partioi kaduilla?
Lisääntyykö turvallisuudentunne, kun poliisi partioi kaduilla? Docventures

Sisäministeriö haluaa vahvistaa poliisin näkyvyyttä katukuvassa, jotta ihmisten turvallisuudentunne kasvaisi. Taustalla on kansallinen turvallisuusbarometri, jonka mukaan kansalaiset kaipaavat muun muuassa lisää poliisipartioita kaduille.

– Kyselytutkimuksissa ihmiset viestittävät voimakkaasti, että miksi poliisia ei näy liikenteessä eikä kadulla, sisäministeriön kansliapäällikkö Nerg kertoo.

Janne Riiheläisen mukaan poliisin luoma turvallisuudentunne riippuu kokijasta.

– Jos poliisi on kadulla sarjatuliase kädessä se on yhdelle merkki siitä, että on turvassa, toisen reaktio on pelko. Se muistuttaa siitä, mitä voisi tapahtua, että tähän on tultu.

Mutta jos virkavalta ei ole takaamassa turvallisuutta, ääriliikkeet ottavat vallan omiin käsiinsä.

– Esimerkiksi Soldiers of Odin -katupartiot väittivät auttavansa virkavaltaa ja lisäävänsä turvallisuudentunnetta, mutta itse asiassa he vain yrittivät luoda vaihtoehtoa valtion väkivaltamonopolille. Se tosin loppui omaan merkityksettömyyteensä, muistuttaa Riiheläinen.

Rautaa rajalle ja lisää poliisimiehiä - Lue, miten Sisäministeriö lisää turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksia

Turvallisuusympäristön muutoksiin vastataan ajanmukaistamalla turvallisuusviranomaisten tilannekuvaa, toimivaltuuksia sekä parantamalla viranomaisten suorituskykyä.

  1. Varmistetaan viranomaisten pitkän aikavälin resurssisuunnittelu.
  2. Tarkennetaan viranomaisten normaali- ja poikkeusolojen toimivaltuudet sekä virka-apumenettelyt, ja toteutetaan lainsäädäntöhankkeita hybridi- ja informaatiovaikuttamisen uhkiin varautumiseksi, laittomaan maahantuloon varautumiseksi sekä terrorismiin, ääriliikkeisiin ja järjestäytyneeseen sekä verkko‐ ja talousrikollisuuteen varautumiseksi ja vastaamiseksi. Päivitetään terrorismin torjunnan strategia.
  3. Luodaan poliisille ja rajavartiolaitokselle myös normaalioloissa käytettävissä olevat reservit ja harjoitetaan niitä. Valmistellaan tarvittavat säädösmuutokset.
  4. Laaditaan kehittämissuunnitelma henkilöstön osaamistarpeiden kehittämiseksi, määritetään sisäisen turvallisuuden viranomaisten ydintehtävät ja yhteistyön tehostamistarpeet, priorisoidaan poliisitoiminnot, määritetään ja varmistetaan hätäkeskushenkilöstön vähimmäistaso.
  5. Toteutetaan sisäisen turvallisuuden viranomaisten tarvittavia kalusto- ja järjestelmähankintoja suuronnettomuuksiin, terrorismiin, hybridiuhkiin, verkkorikollisuuteen ja muihin muuttuneen toimintaympäristön uhkiin vastaamiseksi.

VARAUTUMINEN JA VALMIUS

  1. Vahvistetaan itärajan valvontaa sekä rajatarkastuksia ja poliisin näkyvyyttä sekä toimintavalmiutta varmistamalla poliisimiesten riittävä vahvuus, päivitetään varautumissuunnitelmat ja tiivistetään yhteistyötä Frontexin kanssa.
  2. Parannetaan varautumisen toimintamalleja kaikilla tasoilla jatkokehittämällä viranomaisten yhteistoimintaa, kansallista riskienarviointia, varastointimenetelmiä, aie- ja valmiussopimuksia julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä, suuronnettomuusvalmiutta sekä varmistamalla näihin liittyvä harjoitustoiminta.

HYVÄ ELÄMÄ – TURVALLINEN ARKI

  1. Täsmennetään valtioneuvoston tilannekeskuksen, sisäministeriön, puolustusministeriön, muiden ministeriöiden sekä turvallisuuskomitean kesken reaaliaikaisen tilannekuvan toimintamalli hallituksen esityksen laiksi valtioneuvoston tilannekeskuksesta mukaisesti.
  2. Arvioidaan valmiuslain päivitystarpeet eri hallinnonalojen näkökulmat huomioiden.
  3. Sisäministeriö toteuttaa poikkihallinnollisen itsearvioinnin siviilivalmiuden tilasta löytääkseen keskeiset siviilivalmiuden kehittämiskohteet. Arvioinnissa hyödynnetään kansainvälisiä arviointikriteereitä. Hybridivaikuttamisen tunnistaminen ja strateginen viestintä turvallisuuden tunteen parantamiseksi
  4. Tehostetaan tiedonvaihtoa sisäasiainhallinnon viranomaisten ja valtioneuvoston tilannekeskuksen välillä liittyen sellaisten häiriötilanteiden havaintoihin, joiden voidaan katsoa liittyvän mahdolliseen hybridivaikuttamiseen.
  5. Kehitetään strategista turvallisuusviestintää osana viranomaisten tavanomaista viestintää ja kriisiviestintää yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Strategisella turvallisuusviestinnällä tarkoitetaan, että oikea tieto, oikealta toimijalta ja oikea-aikaisesti tavoittaa ne, jotka ovat haavoittuvaisia erilaisille turvallisuuden tunnetta heikentäville viesteille. Toiminnassa priorisoidaan ajankohtaisia turvallisuusilmiöitä, joihin liittyy tarkoituksellista väärän tiedon levittämistä.

SIVIILITIEDUSTELU

  1. Hyödynnetään siviilitiedustelua täysimääräisesti kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi terrorismilta, laittomalta tiedustelutoiminnalta ja muilta uhkilta.
  2. Luodaan tarvittavat pysyvät yhteistyörakenteet, jotta kaikki toimijat, jotka voivat estää ja torjua kansallisen turvallisuuden uhkia saavat tarvitsemansa tiedon käyttöönsä, tietoa voitaisiin vaihtaa monenvälisesti ja että toimenpiteistä voidaan sopia yhdessä toimijoiden tehtävien ja vastuiden mukaisesti.

KYBERTURVALLISUUS

Toteutetaan Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelman 2017–2020 lisäksi seuraavat toimet:

  1. Laaditaan kyberrikollisuuden ennalta estävän toiminnan toimenpideohjelma.
  2. Selvitetään kansallisen oikeusapulainsäädännön kehittämistarpeet rajat ylittävän rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi erityisesti kyberrikollisuuden osalta.

LÄHDE: Sisäisen turvallisuuden strategia 2017

Lisääntyykö turvallisuudentunne, kun supo ja armeija tarkkailevat?
Lisääntyykö turvallisuudentunne, kun supo ja armeija tarkkailevat? Docventures

Sisäministeriö haluaa taata Suomen turvallisuutta tiedustelulailla, joka antaisi suojelupoliisille ja puolustusvoimille oikeudet puuttua tietyissä tilanteissa luottamuksellisen viestin salaisuuteen jo ennen kuin on syytä epäillä rikosta.

– Tämä tarkoittaa sellaisia tilanteita ja ilmiöitä, jotka ovat niin vakavia, että niiden aiheuttamia vahinkoja koko yhteiskunnalle ei voi korjata tai sovittaa jälkikäteen, sanoo kansiliapäällikkö Nerg.

Riiheläisen mukaan digitalisaation ja globalisaation tuomat muutokset ovat niin suuria, että valtionhallinnon pitääkin yrittää vastata niihin.

– Miten tämä vastaaminen sitten onnistuu, jää arvioitavaksi. Tässä uudessa ympäristössä kaikki ovat yhtä hukassa.

Monille, mutta etenkin niille, joilla on "epäilyttävä" ulkomaalainen nimi, uusi tiedustelulaki ei tuo turvallisuudentunnetta. Nergin mukaan pelot etnisestä profiloinnista ovat turhia.

– Tiedustelulaissa esitettävät toimivaltuudet perustuvat tuomioistuimelta saatavaan lupaan ja tarkoituksenmukaisuusharkintaan, jota tuomioistuin vielä erikseen arvioi. Lisäksi uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu, valvoisi toimintaa myös tiedustelun ollessa käynnissä, sanoo Nerg.

Riiheläinen muistuttaa, että mikään inhimillinen järjestelmä, ei siis myöskään tiedustelulaki, tule olemaan täydellinen.

– Mutta perustuslaki, EU-lainsäädäntö ja ihmisoikeudet suojaavat meitä siltä, että me menisimme liian pitkälle. On oltava altis tekemään muutoksia ja jos muutos ei toimi, on oltava jälleen valmis reagoimaan.

Näin Suomesta tehdään maailman turvallisin maa – Sisäministeriön turvallisuusstrategian kahdeksan keinoa

Sisäministeriön sisäisen turvallisuuden strategian avulla pyritään siihen, että “Suomesta tulee maailman turvallisin maa elää, asua, yrittää ja tehdä työtä.”

Sisäministeriön sisäisen turvallisuuden strategiassa on kahdeksan toimintakohtaa.

1. Analysointi ja ennakointi

  • Analyysit ja tutkimukset, selvitykset ja tilastoaineistot tukena julkishallinnolle turvallisuusuhkia ennakoivassa työssä.

2. Toimivaltuudet ja suorituskyvyt

  • Turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksien ja suorituskyvyn lisääminen.
  • Siviilitiedustelulla hankittu analysoitu tieto otetaan käyttöön niiden kesken, jotka vastaavat kansallisen turvallisuuden suojaamisesta.

3. Arjen turvallisuus

  • Syrjäytyneiden rikollisuuden estäminen eri viranomaisten taholta.
  • Nuorten syrjäytymiskehitykseen puututaan mahdollisimman varhain moniammatillisin keinoin.
  • Turvallisuusviranomaisten ja terveydenhuollon saumaton.
  • yhteistyö mielenterveysongelmista johtuvan väkivallan ja rikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi.
  • Hyödynnetään järjestelmällisesti kouluterveyskyselyjä nuorten turvallisuuden parantamisessa ja syrjäytymisestä johtuvien turvallisuusongelmien ennaltaehkäisyssä.
  • Tuetaan ikääntyneiden, lasten ja nuorten turvallisuuden parantamista.
  • Ehkäistään alueellista segregaatiota eli slummiutumista, jotta turvallisuuden tunne lisääntyisi ja väestöryhmien väliset jännitteet ja rikokset saataisiin ehkäistyä.

4. Turvallisuusosaaminen ja kriisinsietokyky

  • Yksilöiden kriisinkestokykyä vahvistetaan verkostomaisella yhteistyöllä valtioneuvoston, järjestöjen, yhdistysten ja elinkeinoelämän kanssa.
  • Lasten ja nuorten sekä heidän kanssaan työskentelevien turvallisuusosaamista vahvistetaan. Varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten turvallisuuskulttuuria edistetään. Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä.
  • Erityisesti naisten ja nuorten henkistä kriisinkestokykyä ja suojautumista informaatiovaikuttamiselta edistetään.
  • Lisätään tutkimustietoa terrorismista ja väkivaltaisesta radikalisoitumisesta sekä hybridiuhkista.

5. Turvallisuuden innovaatiot

  • Tavoitteena on hyödyntää turvallisuustyössä tehokkaasti uutta teknologiaa ja tuottaa innovatiivisia palveluita.
  • Käytetään innovatiivisten julkisten hankintojen työkaluja ja prosesseja sisäisen turvallisuuden viranomaisten ja yritysten innovaatioyhteistyön edistämiseksi.

6. Sisäisen turvallisuuden ohjaus

  • Uudet ilmiöt aiheuttavat uusia ongelmia, ja edellyttävät useiden hallinnonalojen samanaikaisia ja verkostomaisesti yhteen sovitettuja toimia, jotta niihin voidaan vastata.
  • Tarvitaan ilmiölähtöistä ja poikkihallinnollista tietoa ja osaamista sisäisestä turvallisuudesta.
  • Optimoidaan esitutkinnan ja syyttäjäviranomaisten sekä tuomioistuinlaitoksen ja rikosseuraamuslaitoksen yhteistoimintaa.

7. Maakuntien ja kuntien turvallisuustyö

  • Maakuntien on tehtävä turvallisuussuunnittelu, ennalta estävää turvallisuustyötä ja varautumista.
  • Yhteistyöverkostojen kautta luodaan alueellisia tiedonvaihdon ja ongelmanratkaisun verkostoja viranomaisten, yritysten, oppilaitosten ja järjestöjen välillä sekä edistetään uusien turvallisuutta parantavien tuotteiden ja palveluiden syntyä.

8. Seuranta

  • Perustetaan sisäisen turvallisuuden palveluväylä, joka kerää yhteen sisäisen turvallisuuden strategiaan liittyvät hankkeet, kokeilut, toimintamallit, informaation, sosiaalisen median, tutkimuksen ja koulutuksen.
  • Asiantuntijat, sidosryhmät ja kansalaiset voivat kommunikoida palveluväylällä strategian toimeenpanosta.

LÄHDE: Sisäisen turvallisuuden strategia 2017

Edit 16.1.2018 klo 14:08 - kommentointi suljettu, kiitos keskustelijoille!

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Docventures