Hyppää pääsisältöön

Media tahtoo olla sosiaalinen

Aristoteleen kantapään saamaa postia
Aristoteleen kantapään saamaa postia Kuva: Tina Cavén Aristoteleen kantapää,Postia

Me teemme ohjelmaa, jonka sisältöön te voitte vaikuttaa!

Kuuntelijoidemme ilmiantoja, vinkkejä ja toiveita saapuu runsaasti niin sähköiseen kuin perinteiseen postilaatikkoon. Kiitos siitä! Myös Facebook -ryhmän merkitys ajatusten vaihdon välineenä ja vinkkivarastona on lisääntynyt jäsenmäärän kasvun myötä voimakkaasti.

Aristoteleen kantapää -nimisessä Facebook-ryhmässä on tällä hetkellä noin 22 300 jäsentä ja se kasvaa koko ajan. Jäseniä asuu Suomen lisäksi ympäri maailmaa. Suomesta jäseniä löytyy Hangosta Utsjoelle. Täytyy uskoa, että suomen kieli kiinnostaa!

Kvinna surfar på sin mobiltelefon.
Kvinna surfar på sin mobiltelefon. Kuva: Pixabay puhelimet,älypuhelimet,iPhone,Apple,internet,Facebook,Roaming

Naiset ovat ryhmämme jäsenistössä enemmistönä 58 prosentilla. Ikähaarukka on teinistä eläkeläiseen, ikätaulukon korkeimpien pylväiden sijoittuessa 35-44 kohdalle. Hienoa, että ryhmä on niin heterogeeninen!

Kun kysyimme jäseniksi pyrkiviltä, onko heillä joku kieleen liittyvä aihe, jota he toivoisivat ohjelmassa käsiteltävän, saimme valtavan määrän ehdotuksia. Useimmin toistuvat toiveet koskivat yhdyssanoja, sanojen ja sanontojen etymologiaa ja kielen kehitystä.

Vinkki kaikille kielen kehityksestä kiinnostuneille: joulukuun 20. päivä tulee radiosta jakso, jonka aiheena on, miten suomen kieli on muuttunut 100 vuodessa.

Mitä teille tulee mieleen sanasta muhju?― Anna, Facebook

Kysymykseen, mitä jäseneksi pyrkivät odottavat ryhmältä, saa useinmiten vastukseksi: hyväntuulista, asiallista keskustelua kielen ilmiöistä, tietoa ja vinkkejä. Tämä myös pitkälti toteutuu ryhmässämme, joka pääsääntöisesti noudattaa sille asetettuja tavoitteita.

Ryhmän kuvauksessa kerrotaan, että ryhmän sivulla keskustellaan Aristoteleen kantapää -radio-ohjelmassa käsitellyistä aiheista ja muista suomen kieleen liittyvistä ilmiöistä. Sivulle voi myös ilmiantaa median kielikukkasia ja ohilaukauksia. Julkaisuissa on toivottavaa selventää, mikä kielellinen ongelma siinä vaivaa. Enemmistön viihtymisen takaamiseksi aihepiiriin kuulumattomat julkaisut ja kommentit poistetaan varoituksetta. Ohjelmaideat ja -toiveet ovat tervetulleita ryhmän sivulle tai osoitteeseen: aristoteles(at)yle.fi

Palstalla on usein pohdittu sujuvaa suomennosta moniroottoriselle kauko-ohjattavalle pienoishelikopterille. Aamun YLE-artikkeli tarjoaa nyt vahvasti "droonia".― Ville, Facebook
.
Kamerakopteri Phantom 4 lennossa
Kamerakopteri Phantom 4 lennossa Kuva: Henrietta Hassinen / Yle Drone,Phantom,kuvaaminen

Ryhmässä keskitytään siis kielen ilmiöihin ja median kielikukkasiin. Kaikkien ei tarvitse olla ammattikirjoittajia. Muistetaan pitää pilke silmäkulmassa, eikä suotta nälvitä toisiamme kielioppivirheistä tai olla muutenkaan epäkohteliaita!

Ohjelmat ja artikkelit löytyvät myös Areenasta.

Tämän viikon Aristoteleen kantapää tarttuu arkaan aiheeseen, joka koskee monia. Aristoteleen kantapään vieraana oleva puheen sujuvuuden häiriöiden ja neurologisten kommunikaatiohäiriöiden erikoispuheterapeutti Auli Laiho kertoo mistä änkytyksessä on kysymys. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Kommentit
  • Onko videopelaaminen Suomen seuraava menestystarina?

    Kilpapelaaja harjoittelee kuin kuka tahansa urheilija.

    Ilouutinen viikonlopputurnauksiin kyllästyneille futismammoille ja jääkiekkovarustekassien alle rusentuville lätkäfaijoille: myös videopelien räiskiminen on urheilua, jossa voi edetä ammattilaisuralle asti.

  • Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

    Lähetä runoteoksesi raadin luettavaksi.

    Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli. Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia.

  • Avaruusromua: Musiikkia kokemuksista ja muistoista

    Millaista musiikkia syntyy toisen ihmisen muistoista?

    Millaista on elää maailmassa, joka aiheuttaa voimattomuuden tunnetta ja huolta? Millaista on elää vaaran ja uhan keskellä? Millaista musiikkia syntyy toisen ihmisen muistoista? Entä jos nuo muistot ovat surullisia ja traagisia, tai eivät ainakaan yksinomaan aurinkoisia? Juha-Matti Rautiainen sanoo albuminsa olevan kunnianosoitus yksilön persoonan ikuiselle koskemattomuudelle ympäröivän yhteiskunnan vainoista huolimatta. Musiikki on yhteinen ja vapaa tila kaikille tunteille. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri