Hyppää pääsisältöön

Media tahtoo olla sosiaalinen

Aristoteleen kantapään saamaa postia
Aristoteleen kantapään saamaa postia Kuva: Tina Cavén Aristoteleen kantapää,Postia

Me teemme ohjelmaa, jonka sisältöön te voitte vaikuttaa!

Kuuntelijoidemme ilmiantoja, vinkkejä ja toiveita saapuu runsaasti niin sähköiseen kuin perinteiseen postilaatikkoon. Kiitos siitä! Myös Facebook -ryhmän merkitys ajatusten vaihdon välineenä ja vinkkivarastona on lisääntynyt jäsenmäärän kasvun myötä voimakkaasti.

Aristoteleen kantapää -nimisessä Facebook-ryhmässä on tällä hetkellä noin 22 300 jäsentä ja se kasvaa koko ajan. Jäseniä asuu Suomen lisäksi ympäri maailmaa. Suomesta jäseniä löytyy Hangosta Utsjoelle. Täytyy uskoa, että suomen kieli kiinnostaa!

Kvinna surfar på sin mobiltelefon.
Kvinna surfar på sin mobiltelefon. Kuva: Pixabay puhelimet,älypuhelimet,iPhone,Apple,internet,Facebook,Roaming

Naiset ovat ryhmämme jäsenistössä enemmistönä 58 prosentilla. Ikähaarukka on teinistä eläkeläiseen, ikätaulukon korkeimpien pylväiden sijoittuessa 35-44 kohdalle. Hienoa, että ryhmä on niin heterogeeninen!

Kun kysyimme jäseniksi pyrkiviltä, onko heillä joku kieleen liittyvä aihe, jota he toivoisivat ohjelmassa käsiteltävän, saimme valtavan määrän ehdotuksia. Useimmin toistuvat toiveet koskivat yhdyssanoja, sanojen ja sanontojen etymologiaa ja kielen kehitystä.

Vinkki kaikille kielen kehityksestä kiinnostuneille: joulukuun 20. päivä tulee radiosta jakso, jonka aiheena on, miten suomen kieli on muuttunut 100 vuodessa.

Mitä teille tulee mieleen sanasta muhju?― Anna, Facebook

Kysymykseen, mitä jäseneksi pyrkivät odottavat ryhmältä, saa useinmiten vastukseksi: hyväntuulista, asiallista keskustelua kielen ilmiöistä, tietoa ja vinkkejä. Tämä myös pitkälti toteutuu ryhmässämme, joka pääsääntöisesti noudattaa sille asetettuja tavoitteita.

Ryhmän kuvauksessa kerrotaan, että ryhmän sivulla keskustellaan Aristoteleen kantapää -radio-ohjelmassa käsitellyistä aiheista ja muista suomen kieleen liittyvistä ilmiöistä. Sivulle voi myös ilmiantaa median kielikukkasia ja ohilaukauksia. Julkaisuissa on toivottavaa selventää, mikä kielellinen ongelma siinä vaivaa. Enemmistön viihtymisen takaamiseksi aihepiiriin kuulumattomat julkaisut ja kommentit poistetaan varoituksetta. Ohjelmaideat ja -toiveet ovat tervetulleita ryhmän sivulle tai osoitteeseen: aristoteles(at)yle.fi

Palstalla on usein pohdittu sujuvaa suomennosta moniroottoriselle kauko-ohjattavalle pienoishelikopterille. Aamun YLE-artikkeli tarjoaa nyt vahvasti "droonia".― Ville, Facebook
.
Kamerakopteri Phantom 4 lennossa
Kamerakopteri Phantom 4 lennossa Kuva: Henrietta Hassinen / Yle Drone,Phantom,kuvaaminen

Ryhmässä keskitytään siis kielen ilmiöihin ja median kielikukkasiin. Kaikkien ei tarvitse olla ammattikirjoittajia. Muistetaan pitää pilke silmäkulmassa, eikä suotta nälvitä toisiamme kielioppivirheistä tai olla muutenkaan epäkohteliaita!

Ohjelmat ja artikkelit löytyvät myös Areenasta.

Tämän viikon Aristoteleen kantapää tarttuu arkaan aiheeseen, joka koskee monia. Aristoteleen kantapään vieraana oleva puheen sujuvuuden häiriöiden ja neurologisten kommunikaatiohäiriöiden erikoispuheterapeutti Auli Laiho kertoo mistä änkytyksessä on kysymys. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

  • Apua olympialaisten vieroitusoireisiin

    Aristoteleen kantapään urheiluaiheisia ohjelmia

    Urheilu-uutiset ja -selostukset tuottavat Aristoteleen kantapää -ohjelman kuuntelijoille jatkuvasti hupia ja kielikorvan särähtelyä. Liekö syynä toimittajien kiire, vai aiheuttaako suoritusten herättämä tunnekuohu kompurointia ilmaisussa?

  • Itsenäistyvän Viron ja Suomen ystävyys punnittiin villeinä vuosina

    Rodeo -elokuva avaa Viron itsenäistymisen ajan kulisseja

    Mitä tapahtui kulissien takana Viron itsenäistymisen aikana, romanttisella 90-luvulla, jolloin vapaus alkoi häämöttää ja sitten valkeni? Millainen oli henkilökemioiden merkitys Viron ja Suomen välisissä suhteissa? Mitä Suomessa ajateltiin Mart Laarin nuoren hallituksen hulluista ratkaisuista? Maanantaina 19.2. Yle TV1:llä palataan Viron villeihin vuosiin.

  • Samasta muotista

    Univormu yhdistää kantajat, ja erottaa heidät muista

    Univormu tarkoittaa yhdenmukaista. Sanasta tulee ensimmäiseksi mieleen armeija ja sotilaat. Yhtenäistä pukeutumista esiintyy kuitenkin monissa ammateissa, laitoksissa ja viroissa. Armeijan, poliisin ja palokunnan asujen on ensisijaisesti tarkoitus lisätä käyttäjien turvallisuutta ja mukavuutta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Apua olympialaisten vieroitusoireisiin

    Aristoteleen kantapään urheiluaiheisia ohjelmia

    Urheilu-uutiset ja -selostukset tuottavat Aristoteleen kantapää -ohjelman kuuntelijoille jatkuvasti hupia ja kielikorvan särähtelyä. Liekö syynä toimittajien kiire, vai aiheuttaako suoritusten herättämä tunnekuohu kompurointia ilmaisussa?

  • Musiikki on elokuvan runollinen elementti. Avaruusromua 25.2.2018

    Avaruusromussa kuvallista musiikkia, elokuvasta ja muualta.

    Jos minä en olisi elokuvaohjaaja, minä tahtoisin olla elokuvamusiikin säveltäjä. Näin kerrotaan Steven Spielbergin sanoneen. Elokuvaohjaajat ymmärtävät, mikä on musiikin merkitys elokuvassa. Andrei Tarkovski puhui musiikista elokuvan runollisena elementtinä. Avaruusromussa kuvallista musiikkia, elokuvasta ja muualta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Viro 100 vuotta Teemalla

    Juhlaohjelmia Viron itsenäisyyspäivän viikolla

    Lauantaina 24.2.2018 vietetään Viron tasavallan satavuotisjuhlaa. Viro 100 -ohjelmia nähdään Teemalla torstaista sunnuntaihin 22.–25.2.

  • Katriina Huttunen: Hautausmaa on kotini

    Itsemurhan tehneen äiti käy hautausmaalla päivittäin.

    Helsingin Hietaniemessä on Suomen tunnetuin hautausmaa, joka on täynnä taidetta ja kuolleita merkkihenkilöitä. Suomentaja Katriina Huttunen käy siellä päivittäin. Hänen on pakko. Hautausmaa on hänen itsemurhan tehneen tyttärensä viimeinen leposija. Tämä essee on uskonnottoman ihmisen yritys levittää hautausmaan ilosanomaa.

  • Tutkimusmatkoja idän maisemiin. Avaruusromua 18.2.2018

    Myös miniatyyrisävellyksiä ja dub-kokeilua

    Suomalainen tutkimusmatkailija ja kielitieteilijä Gustav John Ramstedt teki 1900-luvun alussa seitsemän tutkimusmatkaa Siperiaan, Keski-Aasiaan ja Mongoliaan. Elokuvantekijät Martti Kaartinen ja Niklas Kullström reissasivat G.J. Ramstedtin jalanjäljillä. Näin syntyi elokuva Eastern Memories, johon säveltäjä ja tuottaja Rasmus Hedlund teki musiikin. Avaruusromussa myös miniatyyrisävellyksiä, dub-henkistä kokeilua sekä abstraktia äänimaisemaa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Big Star: Nothing Can Hurt Me

    Dokumentti parhaasta bändistä joka ei koskaan menestynyt.

    Rakkaudella tehty pitkä dokumenttielokuva memphisiläisestä popyhtyeestä, josta piti tulla 1970-luvulla maailmankuulu mutta josta tulikin kulttibändien kulttibändi – muusikkojen, kriitikkojen ja asianharrastajien kiihkeän fanituksen kohde. Big Star oli "hienoin yhtye joka ei koskaan menestynyt".

  • Itsenäistyvän Viron ja Suomen ystävyys punnittiin villeinä vuosina

    Rodeo -elokuva avaa Viron itsenäistymisen ajan kulisseja

    Mitä tapahtui kulissien takana Viron itsenäistymisen aikana, romanttisella 90-luvulla, jolloin vapaus alkoi häämöttää ja sitten valkeni? Millainen oli henkilökemioiden merkitys Viron ja Suomen välisissä suhteissa? Mitä Suomessa ajateltiin Mart Laarin nuoren hallituksen hulluista ratkaisuista? Maanantaina 19.2. Yle TV1:llä palataan Viron villeihin vuosiin.

  • Samasta muotista

    Univormu yhdistää kantajat, ja erottaa heidät muista

    Univormu tarkoittaa yhdenmukaista. Sanasta tulee ensimmäiseksi mieleen armeija ja sotilaat. Yhtenäistä pukeutumista esiintyy kuitenkin monissa ammateissa, laitoksissa ja viroissa. Armeijan, poliisin ja palokunnan asujen on ensisijaisesti tarkoitus lisätä käyttäjien turvallisuutta ja mukavuutta.