Hyppää pääsisältöön

Media tahtoo olla sosiaalinen

Aristoteleen kantapään saamaa postia
Aristoteleen kantapään saamaa postia Kuva: Tina Cavén Aristoteleen kantapää,Postia

Me teemme ohjelmaa, jonka sisältöön te voitte vaikuttaa!

Kuuntelijoidemme ilmiantoja, vinkkejä ja toiveita saapuu runsaasti niin sähköiseen kuin perinteiseen postilaatikkoon. Kiitos siitä! Myös Facebook -ryhmän merkitys ajatusten vaihdon välineenä ja vinkkivarastona on lisääntynyt jäsenmäärän kasvun myötä voimakkaasti.

Aristoteleen kantapää -nimisessä Facebook-ryhmässä on tällä hetkellä noin 22 300 jäsentä ja se kasvaa koko ajan. Jäseniä asuu Suomen lisäksi ympäri maailmaa. Suomesta jäseniä löytyy Hangosta Utsjoelle. Täytyy uskoa, että suomen kieli kiinnostaa!

Kvinna surfar på sin mobiltelefon.
Kvinna surfar på sin mobiltelefon. Kuva: Pixabay puhelimet,älypuhelimet,iPhone,Apple,internet,Facebook,Roaming

Naiset ovat ryhmämme jäsenistössä enemmistönä 58 prosentilla. Ikähaarukka on teinistä eläkeläiseen, ikätaulukon korkeimpien pylväiden sijoittuessa 35-44 kohdalle. Hienoa, että ryhmä on niin heterogeeninen!

Kun kysyimme jäseniksi pyrkiviltä, onko heillä joku kieleen liittyvä aihe, jota he toivoisivat ohjelmassa käsiteltävän, saimme valtavan määrän ehdotuksia. Useimmin toistuvat toiveet koskivat yhdyssanoja, sanojen ja sanontojen etymologiaa ja kielen kehitystä.

Vinkki kaikille kielen kehityksestä kiinnostuneille: joulukuun 20. päivä tulee radiosta jakso, jonka aiheena on, miten suomen kieli on muuttunut 100 vuodessa.

Mitä teille tulee mieleen sanasta muhju?― Anna, Facebook

Kysymykseen, mitä jäseneksi pyrkivät odottavat ryhmältä, saa useinmiten vastukseksi: hyväntuulista, asiallista keskustelua kielen ilmiöistä, tietoa ja vinkkejä. Tämä myös pitkälti toteutuu ryhmässämme, joka pääsääntöisesti noudattaa sille asetettuja tavoitteita.

Ryhmän kuvauksessa kerrotaan, että ryhmän sivulla keskustellaan Aristoteleen kantapää -radio-ohjelmassa käsitellyistä aiheista ja muista suomen kieleen liittyvistä ilmiöistä. Sivulle voi myös ilmiantaa median kielikukkasia ja ohilaukauksia. Julkaisuissa on toivottavaa selventää, mikä kielellinen ongelma siinä vaivaa. Enemmistön viihtymisen takaamiseksi aihepiiriin kuulumattomat julkaisut ja kommentit poistetaan varoituksetta. Ohjelmaideat ja -toiveet ovat tervetulleita ryhmän sivulle tai osoitteeseen: aristoteles(at)yle.fi

Palstalla on usein pohdittu sujuvaa suomennosta moniroottoriselle kauko-ohjattavalle pienoishelikopterille. Aamun YLE-artikkeli tarjoaa nyt vahvasti "droonia".― Ville, Facebook
.
Kamerakopteri Phantom 4 lennossa
Kamerakopteri Phantom 4 lennossa Kuva: Henrietta Hassinen / Yle Drone,Phantom,kuvaaminen

Ryhmässä keskitytään siis kielen ilmiöihin ja median kielikukkasiin. Kaikkien ei tarvitse olla ammattikirjoittajia. Muistetaan pitää pilke silmäkulmassa, eikä suotta nälvitä toisiamme kielioppivirheistä tai olla muutenkaan epäkohteliaita!

Ohjelmat ja artikkelit löytyvät myös Areenasta.

Tämän viikon Aristoteleen kantapää tarttuu arkaan aiheeseen, joka koskee monia. Aristoteleen kantapään vieraana oleva puheen sujuvuuden häiriöiden ja neurologisten kommunikaatiohäiriöiden erikoispuheterapeutti Auli Laiho kertoo mistä änkytyksessä on kysymys. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Varis on fiksumpi kuin koira

    Linnut ovat yllättävän viisaita

    Linnut kiehtovat monia, myös minua. Ne ovat kauniita, kevyitä ja laulutaitoisia. Eniten kadehdin niiden lentokykyä. Linnut ovat myös fiksuja ja sosiaalisia. Olen usein kuulevinani, että ne siellä puiden latvoissa vitsailevat ja naureskelevat keskenään meille maan matosille.

  • Oletko sivistynyt? Pitäisikö olla?

    Mitä sivistys perimmiltään on?

    Nykyään saatetaan jopa rehennellä sivistymättömyydellä, jota virheellisesti kutsutaan toisinaan myös kansanomaisuudeksi.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Juha Hurme: Sensaatio!

    Sensaatio!

    Kaarlo Uskela (1878-1922) on kotimaisen kirjallisuuden puuttuva rengas. Puuttuva rengas minkä välillä? No, sanokaamme Minna Canthin, Algot Untolan, Maria Jotunin, Runar Schildtin, Elmer Diktoniuksen ja Pentti Haanpään välillä aaltoilevassa mentaaliavaruuden tyhjiössä. Suunnilleen sillä seudulla.

  • "Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken"

    Näppärit jatkavat pelimanniperintöä ja kehittävät sitä.

    Kaustislainen pelimanni ja pedagogi Mauno Järvelä on syntynyt kansanmusiikin keskelle. Hänelle lapsuus oli jatkuvaa musiikin vaikutteiden imemistä. Yksi vahvoista muistoista on pelimannilava. Lapsuuden häistä hän muistaakin nimenomaan pelimannilavan ja sen, miten hän istui kuuntelemassa, kun pelimannit soittivat. - Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken, se oli semmonen juttu, ettei muilla ollut väliä, hän toteaa.

  • Viha vaihtui sopuun 1920-luvulla - lue klassikoita e-kirjoina

    Lukulista 1920-luvun kirjallisuuteen

    Perheitä, kyliä ja kaupunkeja rikki repinyt veljesviha näkyi suomalaisissa kirjoissa 1920-luvun alussa. Molemminpuolinen vihakirjoittelu oli kaunokirjoissa kovempaa kuin nykyajan sosiaalisessa mediassa. Kaupunkielämä vilkastui, ikkunoita auottiin Eurooppaan ja naisihanne muuttui maaseutuemännästä kaupunkilaiseksi jazztytöksi.

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 7: Vauhtisokeutta

    Jonni Roos tekee kitaranrakennushankkeensa ensimmäiset mokat

    Rohkaistuneena ensimmäisen verstaskäyntini onnistuneesta höyläys-sessiosta, palasin muutamaa viikkoa myöhemmin paremmin kuivuneiden puiden kanssa Nikkariverstaalle, Espooseen. Oikaisin ruusupuisen otelauta-aihion oikohöylällä ja kuljettelin sen muutamaan kertaan tasohöylän läpi.

  • Myös se, mitä siinä ei ole… Avaruusromua 19.11.2017

    Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole.

    ”Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole”. Näin sanoi edesmennyt elektronimuusikko Mika Vainio. Hän sanoi musiikkinsa muodostuvan siten, että mukaan otetaan vain tarvittavat äänet ja kaikki muu jätetään pois. ”Musiikki, oleminen ja soittaminen ovat etsimistä, johon sisältyy toivo uuden löytämisestä”, sanoo rumpali ja säveltäjä Teppo Mäkynen. Näillä ajatuksilla Avaruusromussa lähdetään liikkeelle. Matkan aloittaa Mika Vainiolle omistettu tuore sävellys. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Venäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Veneäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Täällä Moskova ja Punainen tori. Kommunistisen puolueen johto ja sotilaskomentajat ovat juuri nousseet Leninin mausoleumin päälle. Kremlin kellot kajauttavat kymmenen lyöntiä ja juhlamenot voivat alkaa. Näin käynnistyivät Venäjän vallankumouksen 70-vuotisjuhlat vuonna 1987 ja selostajana oli Yleisradion pitkäaikainen ja ansioitunut kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä.

  • Siri Kolu: Koputetaan puuta eli kehumisen valtava voima

    Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus!

    Kehuminen on näkyviin piirtämisen taito. Sen taito ja oikeus on kaikilla meillä. Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus muidenkin tietoon, kehottaa kirjailija Siri Kolu.

  • Suomalaisia tv-aarteita: Hyvät herrat

    Kertomus Hyvät herrat -tv-sarjan tekemisestä

    KulttuuriCocktail kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Viidentenä tv-helmenä on Pertti Melasniemen ohjaama ja Lasse Lehtisen ja Aarno Laitisen käsikirjoittama Hyvät herrat, jota esitettiin MTV3:ssa 1990–1996.