Hyppää pääsisältöön

Mitä saa sanoa vuonna 2037? Kolme visiota sananvapauden tulevaisuudesta

Ylhäältä peitetyt kasvot. Nainen puhuu megafoniin. Vasemmassa ylälaidassa peitettyä tekstiä, jossa näkyy sanat: Kaikki, on, hyvin
Ylhäältä peitetyt kasvot. Nainen puhuu megafoniin. Vasemmassa ylälaidassa peitettyä tekstiä, jossa näkyy sanat: Kaikki, on, hyvin Kuva: Miro Johansson / Yle sananvapaus,Yle Oppiminen

Sananvapaus on yksi länsimaisen kansalaisyhteiskunnan perusoikeuksia. Sen rajoja kuitenkin kolkutellaan jatkuvasti.

Erityisesti teknologinen kehitys ja verkon mahdollisuudet ovat laajentaneet ihmisten sananvapautta, kun kuka vain voi julkaista viestinsä suurelle yleisölle. Samalla ovat kuitenkin kiihtyneet vaatimukset sananvastuusta, sillä sananvapaus ei tarkoita, että mitä vain saa sanoa.

Mihin kehitys johtaa? Onko sananvapaus uhattuna? Vai olemmeko matkalla kohti parempaa?

Kysyimme kolmelta tulevaisuutta ja sananvapautta työkseen pohtivalta ihmiseltä, Jarkko Tontilta, Elina Grundströmiltä ja Risto Linturilta, millaisena he näkevät sananvapauden tulevaisuuden. Ja mitä meidän juuri nyt pitäisi tehdä, jotta voimme myös tulevaisuudessa ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä vapaasti.

Sitaattikuvassa Jarkko Tontti ja teksti Pelkään kuplaan joutumista!
Sitaattikuvassa Jarkko Tontti ja teksti Pelkään kuplaan joutumista! Jarkko Tontti,Yle Oppiminen,kirjailijat,sananvapaus

Kirjailija ja juristi Jarkko Tontti kuuluu kansainvälisen kirjailijajärjestö PEN Internationalin hallitukseen. Siellä hän on paraatipaikalla näkemässä, miten sananvapaus voi maailmassa.

Sananvapaus ja yksityisyyden suoja saattavat joskus olla ristiriidassa. Hän kuitenkin muistuttaa, että asioihin voi vaikuttaa.

Uhkat?

– Meistä kerätään koko ajan tietoja, joita voidaan eri tietokantoja käyttämällä yhdistää. Tämä kaventaa merkittävästi yksityisyyden suojaa ja voi rajoittaa siten sananvapautta.

Tontin mukaan myös sananvapauden muurit ovat murtuneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Tosin on täysin mahdollista, että niitä ryhdytään pystyttämään takaisin.

Yksityisyyden suoja on vakavasti uhattuna.― Jarkko Tontti

– Teknologian kehitys on myös ajanut tilanteeseen, missä kaupalliset mediat ovat taloudellisissa vaikeuksissa, koska suuret teknologiayritykset ovat vieneet ison osan mainostuloista. Kaupallisen median mahdollisuuksien kaventuminen on myös uhka sananvapaudelle.

Nykyinen tilanne mahdollistaa tämän, mutta lainsäädännöllä asia voidaan muuttaa, Tontti muistuttaa.

– Kehitys ei myöskään ole poistanut kaikki niitä raja-aitoja, joita se olisi voinut poistaa. Esimerkiksi Kiinassa, Venäjällä ja Intiassa on omat sosiaaliset mediansa. Niin kummallista kuin se onkin, niin maailmanlaajuiset digiyritykset ovat pirstoutuneet kulttuurisesti.

Tontin mukaan myös teknologiajättien toimintaan pitäisi pystyä vaikuttamaan. Esimerkiksi terroristijärjestö ISIS on onnistunut lietsomaan omaa ääri-ideologiaansa YouTuben kautta, joka on siis Googlen omistama.

– Kyllä siihen pitää voida puuttua, Tontti sanoo.

Youtube on asiaan jo puuttunutkin julistamalla taistelun online-terrorismia vastaan.

Toivo?

– Usein unohtuu, että sananvapauden tila Suomessa on ongelmista huolimatta erinomainen. Ns. länsimaiden ulkopuolella on merkittäviä sananvapausongelmia ja joissain maissa kehitys on ottanut jopa takapakkia. En kuitenkaan usko, että mitään radikaalia muutosta tapahtuu lähimmän 20 vuoden aikana.

Internetin ja sosiaalisen median kehitys on auttanut sananvapauden leviämistä, ja uhkista huolimatta asiat ovat menneet maailmanlaajuisesti eteenpäin, Tontti toteaa.

Uskon ihmiseen!― Jarkko Tontti

– Ongelmia toki on, mutta uskon ihmiseen. Kasvatus kotona ja koulussa on merkittävässä roolissa myös tässä muutoksessa. Internetissä kuka tahansa voi käyttää sananvapauttaan ja haastaa perinteisen journalismin. Näin toimittajilla on kirittäjiä ja heidän pitää tehdä sisältöjä, jotka kiinnostavat ihmisiä.

– Meille on jo syntynyt sukupolvi, jonka maailmassa on aina ollut internet ja sosiaalinen media. Tämän muutoksen myötä median erilaiset raja-aidat kaatuvat. Mutta vapaus sanoa edellyttää myös vastuuta sanomisistaan.

Kielimuuri murtuu! Kohta voimme oikeasti seurata vaikka tamilinkielisiä uutisia.― Jarkko Tontti

Tärkeimpänä teknologisena askeleena sananvapauden leviämisen kannalta Tontti näkee käännösteknologian kehittymisen. Google julkaisi syksyllä kuulokkeet, joiden väitettiin "ymmärtävän" 40 eri kieltä.

– Näin voidaan aidosti seurata ja tuottaa erikielistä sisältöä riippumatta kielialueesta.

Teot

Tontti toivoo ihmisiltä myös paksunahkaisuutta välillä kiihtyvissäkin verkkokeskusteluissa.

– Kaikkea ei tietysti tarvitse sietää, mutta rikoslaki on todella huono väline selvittää sananvapauteen liittyviä asioita. Paras keino on keskustella ja argumentoida hyvin.

Tontti muistuttaa, että median logiikka korostaa ääri-ilmiöitä ja jakaa siten ihmisiä eri leireihin. Kuplautuminen, eli ihmisten sulkeutuminen samanmielisten seuraan, pelottaa häntä.

– Algoritmit pyrkivät vahvistamaan kuplautumista, siksi itseään kannattaa haastaa jatkuvasti. Eli on kuunneltava eriäviä mielipiteitä ja näkemyksiä. Samaten kannattaa ajatella mitä sanoo, ennen kuin sanoo mitä ajattelee. Sosiaalisessa mediassakin kannattaa kommentoida pienellä viipeellä asioita, laskea edes viiteen ensin.

– Kaikki voivat vaikuttaa ja huolehtia, että hyvä kehityskulku jatkuu. On tehtävä töitä, että saa oikeaa tietoa ja äänensä kuuluville. Sananvapauden eteen pitää nähdä vaivaa.

MV kuva Elina Grundströmistä sitaatilla Sananvapaus on uhattuna monella tavalla.
MV kuva Elina Grundströmistä sitaatilla Sananvapaus on uhattuna monella tavalla. Elina Grundström,Julkisen sanan neuvosto,Yle Oppiminen,sananvapaus

Tiedotusvälineiden ja journalistien itsesääntelyelimen Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström käsittelee sananvapauteen liittyviä asioita jatkuvasti työssään. Hän näkee sananvapauden tilan heikentyneen merkittävästi viime vuosina. Hän uskoo kuitenkin suureen yleisöön ja median itsesääntelyyn.

Uhkat?

Elina Grundströmin mukaan sosiaalinen media on laajentanut sananvapautta, mutta ollut myös yksi tekijä siinä, että mielipiteet ja tosiasiat sekoittuvat. Jopa tahallisia valheita onnistutaan levittämään hyvin laajasti.

– Kehityksen seurauksena yhteiskunnan totuuspohja on murenemassa. Se on trendi, joka huolestuttaa minua todella paljon.

Verkossa hyökätään helposti omalla nimellään esiintyvien ihmisten kimppuun. Grundströmin mukaan se heikentää sananvapautta, koska ihmiset välttävät keskusteluun osallistumista.

– En olisi kovin herkästi suitsimassa sananvapautta, mutta toisen ihmisen vaientaminen ei ole keskustelua.

Optimismiin ei juuri ole aihetta.― Elina Grundström

Grundströmin mielestä sananvapaus on maailmanlaajuisesti heikentynyt jopa perinteisissä demokratioissa.

– Viimeisen parin vuoden aikana on tapahtunut voimakas käänne huonompaan. Aihetta optimismiin ei juuri tällä hetkellä ole.

Toivo?

Grundströmin mukaan verkko ja sosiaalinen media ovat lisänneet tilaa, jossa kuka tahansa saa äänensä kuuluviin. Ihmiset voivat lähipiiriään laajemmin tuoda mielipiteitään esiin ja keskustella ihan eri tavalla kuin ennen.

– On hienoa, että netissä julkaistaan esimerkiksi paljon blogeja, joista pääsee lukemaan monenlaisten ihmisten ajatuksia.

– Uskon suureen yleisöön ja erityisesti nuoriin. Nuoret osaavat keskustella sosiaalisessa mediassa ja tunnistavat hyvin ainakin tunnetut valemediat. Mutta kaikkien on osallistuttava sanan- ja lehdistönvapauden puolustamiseen.

Grundströmin mukaan poliitikoilla on sananvapauden puolustamisessa aivan erityinen rooli. Heidän pitäisi itse toimia vastuullisesti, etteivät he turhaan leimaisi kaikkea mediaa edes silloin, kun joku juttu ärsyttää.

Jos jutussa on virheitä, poliitikon pitäisi käyttää perinteisiä keinoja: pyytää oikaisua, antaa jatkohaastattelu, jossa virhe korjataan. Tämä lisää sananvapautta ja pitää totuuden ja valheen eron kirkkaana.

– Journalismin tarpeeton leimaaminen poliittiseksi vastapuoleksi ei ole hyvää kehitystä. Se on kansainvälinen ilmiö, joka on viime vuosina saapunut myös Suomeen, Grundström lisää ja viittaa mm. Yhdysvaltoihin, missä tuore presidentti on täydessä sodassa mediaa vastaan.

Teot

Grundström liputtaa perinteisen journalismin puolesta.

– Tällä hetkellä jälkikäteen tehtävä faktantarkistus on hirvittävän muodikasta, mutta tärkeämpää on korostaa sitä, että faktat on tarkistettava ennen niiden julkaisemista, kuten journalistit tekevät. En pidä edes mahdollisena, että joku voisi valvoa internetin sisältövirtoja ja kävisi liputtamassa valeuutisia ja epätotuuksia.

Grundströmin mukaan journalistisiin periaatteisiin nojaavien sisältöjen erottuvuutta muusta sisällöstä pitäisi tukea voimakkaasti. Tiedotusvälineiden pitää myös parantaa omaa toimintaansa jatkuvasti ja välttää niitä kiusauksia, joita sosiaalinen media tarjoaa.

Ihmisiltä ja yleisöltä Grundström toivoo valppautta lähteiden suhteen mm. sosiaalisessa mediassa. Jos ei tunnista lähdettä, sitä kannattaa arvioida kriittisesti, ennen kuin pitää totena.

Myös yksityisyyden suojalla on rajansa.

– Ihmisten pitää voida puhua anonyymisti arkaluontoisista ongelmista. Yksityisyyden suojaa ei pitäisi kuitenkaan olla, jos tarkoituksena on halventaa tai uhkailla jotakuta nimettömänä tai nimimerkin turvin. Aina pitäisi miettiä, voinko sanoa tämän asian myös nimelläni ja kasvoillani. Jos en voi, miksi en voi?

Paina lähetä-nappia vasta kun olet nukkunut yön yli.― Elina Grundström

– Jos tekee mieli moittia jotain henkilöä tai kirjoittaa vihaisesti, kirjoita viesti, mutta älä lähetä sitä, ennen kuin olet nukkunut yön yli. Aamulla viestin lähettämistä voi miettiä uudelleen.

Sitaattikuvassa Risto Linturi ja teksti Ihmiset ovat laiskoja.
Sitaattikuvassa Risto Linturi ja teksti Ihmiset ovat laiskoja. Yle Oppiminen,sananvapaus,tulevaisuudentutkija,Risto Linturi

Risto Linturi on tulevaisuuden tutkija ja sarjayrittäjä. Hän on tutkinut teknologian kehitystä jo vuosikymmeniä. Hän uskoo teknologian korjaavan osan sananvapauden ongelmista, mutta sananvapauden käyttö tulevaisuudessa vaatii ihmisiltä osaamista ja vaivaa.

Uhkat?

Linturin mukaan totuuden vääristeleminen on tulevaisuudessa entistä helpompaa - ja totuuden ja valheen erottaminen entistä vaikeampaa. Esim. live-puhelu jonkun toisen kasvoilla ja äänellä on jo nyt mahdollista.

Myös Linturi näkee yksityisyyden suojan murenemisen uhkaavan sananvapautta. Se on kuitenkin teknologisen kehityksen väistämätön hinta.

– Ihmisten pitää saada kommentoida nimettömänä arkaluontoisia asioita, mutta anonymiteetti ei saa olla oletusarvo. Aina on ihmisiä ja ryhmiä, jotka joutuvat kärsimään muutoksista, vaikka enemmistön kannalta kehitys olisikin parempaan.

Kuvitelma siitä, että voisimme säilyttää jotain salaisuuksia, on nykypäivänä turhaa.― Risto Linturi

Uusista teknologioista voi olla meille paljon hyötyä, mutta ne myös kertovat meistä asioita, jotka ovat aiemmin olleet yksityisiä, Linturi muistuttaa.

– Kaikki mitä itse postaan esim. Facebookiin on lähtökohtaisesti julkista, enkä edes kuvittele muuta. Kuvitelma siitä, että voisimme säilyttää jotain salaisuuksia, on nykypäivänä turhaa.

Toivo?

Linturin mukaan jokaisella on jo nyt mahdollisuus saada oma viestinsä kuultavaksi ilman portinvartijaa. Silti sananvapauden käyttäminen vaikeutuu, sillä viestin on oltava tarpeeksi kiinnostava, jotta se tavoittaa ihmiset.

– Sananvapaudesta tuleekin osaamiskysymys. Elinikäinen oppiminen on välttämätöntä, jotta teknologia on hallussa ja sen toimintaa ymmärretään. Jos et osaa lukea tai kirjoittaa, niin sananvapautesi on aika heikko. Tärkeintä ei ole se, että oppii hakemaan tietoa verkosta, vaan että oppii myös tuottamaan sitä sinne.

Tulevaisuudessa ei ole enää merkitystä, kuka omistaa sisällön. Virallisten totuuksien aika onkin ohi, toteaa Linturi.

– Tulevaisuuden maailma, jossa kaikki on näkösällä, ei ole niin uhkaava kuin sellainen, jossa on paljon salaisuuksia. En toivo kaiken olevan julkista, mutta yksityisyyden suojan täydellinen säilyttäminen onnistuu vain totalitaarisessa valtiossa, jossa taas sananvapauden tila on heikko.

Linturi uskoo tekoälyn apuun tulevina vuosina.

–Tulevaisuudessa meillä kaikilla on henkilökohtainen tekoälyagentti, joka käy poimimassa tietovirrasta ohjeiden mukaan meille tärkeät asiat. Silti tarvitsemme myös instituutioita ja yksilöitä, joiden sanaan voimme luottaa.

Teot

Linturin mukaan moderointikulttuuria ja argumentointitaitoja pitäisi vahvistaa, jotta vapaa keskustelu olisi kaikille turvallista. Näitä taitoja pitäisi opettaa kaikille.

– Me myös tarvitsemme uusia teknologioita tekemään ympäristöstämme luotettavaa ja turvallista. Keskustelun pitää olla turvallista kaikille, siten sananvapaus voidaan taata.

– Tulevaisuudessa sananvapaus tulee lisääntymään, ja meitä kiinnostavat viestit saavuttavat meidät entistä helpommin. Vastuu sanomisista säilyy kuitenkin edelleen jokaisella itsellään.

Kommentit

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?