Hyppää pääsisältöön

Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilä: ”Toivon näkeväni omaehtoista, tarkkaan kirjoitettua lyriikkaa”

Kirjailija Jukka Viikilä Tanssiva karhu -raadin puheenjohtajaksi
Kirjailija Jukka Viikilä Kirjailija Jukka Viikilä Tanssiva karhu -raadin puheenjohtajaksi Kuva: Gummerus -kustannus Jukka Viikilä,Tanssiva karhu,Gummerus

Ylen Tanssiva Karhu -runouspalkinto jaetaan heinäkuussa Kajaanin runoviikolla. Palkinnon saajan valitsee kolmihenkinen raati, jonka puheenjohtajana toimii Finlandia-palkittu kirjailija Jukka Viikilä.

Jukka Viikilä on iloinen uudesta pestistään. Hän johtaa raatia, joka valitsee Yleisradion Tanssiva karhu -runouspalkinnon kuusi ehdokasta ja palkinnon saajan vuonna 2018.

Ensin edessä on valtava luku-urakka, sillä raati lukee kaikki sille vuoden aikana lähetettävät runokirjat.

– Luen paljon runoutta, mutta en yleensä kaikkia vuoden aikana julkaistavia teoksia. Nyt pääsen ne lukemaan, mikä on mahtava juttu, Viikilä sanoo.

– Suomalaisen runouden nousukausi on ollut pitkä ja jatkuu yhä. Nykyrunous esittelee alati moninaista poetiikkaa ja pitää uljaasti paikkaansa kirjallisuutemme etujoukoissa.

Minulla on kirjoituspöytäni vieressä aina metrin pinkka runoutta, jolla haen oikeaa kirjoitustunnelmaa

Viikilä itse aloitti kirjailijanuransa runoilijana, mutta siirtyi proosaan. Akvarelleja Engelin kaupungista -romaani toi Viikilälle Finlandia- palkinnon vuonna 2016.

Lyyrinen tyyli kirjoittamisessa on säilynyt. Akvarelleja Engelin kaupungista -romaanissa hän sanoo salakuljettaneensa runoutta proosaan. Finlandia-palkintopuheessaan hän kritisoi sitä, ettei runous enää kuulu palkinnon piiriin.

– Se on surkea juttu kirjallisuuden moninaisuuden kannalta.

Viikilä kirjoittaa parhaillaan uutta kirjaa. Tanssiva karhu -raadin puheenjohtajuus vie paljon aikaa, mutta Viikilä uskoo myös saavansa siitä paljon.

– Toivon saavani inspiraatiota omaan kirjoittamiseeni. Minulla on kirjoituspöytäni vieressä aina metrin pinkka runoutta, jolla haen oikeaa kirjoitustunnelmaa, hän kertoo.

Millainen sitten on raadin puheenjohtajan runomaku?

Viikilä paljastaa lukevansa mieluiten runouden moderneja klassikoita, kuten Sirkka Turkkaa, Eeva-Liisa Manneria, Paavo Haavikkoa ja Pentti Saarikoskea. Myös uudempi, kokeellinen runous puhuttelee.

– Omat mieltymykseni eivät kuitenkaan ohjaa raadin työtä, ainakaan ohjelmallisesti, hän sanoo.

Viikilälle tärkeintä on runouden monenlaisuus.

– Toivon näkeväni omaehtoista, omaäänistä, tarkkaan kirjoitettua lyriikkaa, yllättäviä uusia poetiikkoja.

Yleisradion runouspalkinto Tanssiva karhu jaetaan Kajaanin runoviikon avajaisissa 4.7.2018. Tämänkertaisessa raadissa ovat mukana puheenjohtajana kirjailija Jukka Viikilä, kulttuuritoimittajat Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä näyttelijä-tuottaja Erja Manto. Palkinto on jaettu vuodesta 1994 lähtien.


Kuuntele Kultakuumeesta Jukka Viikilän haastattelu

Jukka Viikilä

Teokset

  • Runoja (2008)
  • Runoja II (2010)
  • Ensyklopedia (Yhdessä Janne Nummelan ja Tommi Nuopposen kanssa, 2011)
  • Kuullut kaupungit (kaksi kuunnelmaa kirjana, 2014)
  • Akvarelleja Engelin kaupungista (Gummerus 2016)


Palkinnot ja ehdokkuudet

  • Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkuus 2008 (esikoisteoksesta Runoja)
  • Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuuspalkinto 2011 (teoksesta Ensyklopedia)
  • Finlandia-palkinto 2016 (teoksesta Akvarelleja Engelin kaupungista)
  • Kaarlen palkinto 2017 (teoksesta Akvarelleja Engelin kaupungista)
Tanssiva karhu -palkinnon logo
Tanssiva karhu -palkinnon logo Kuva: Yle tanssiva karhu
Kommentit
  • Ihmisyyden pimeä puoli

    Miksi rikos kiinnostaa ja koukuttaa?

    Rikoksissa ei ole oikeasti mitään viihdyttävää, ainakaan jos ne osuvat liian lähelle. Naapurin asuntoon murtauduttiin kesällä. Huomaamattomasti toiminut pitkäkyntinen vei mukaansa hopeat, korut ja rahat. Uhrit kertoivat, miten pahalta tuntui, kun omalle reviirille oli tunkeuduttu, se oli melkein pahempaa kuin aineelliset menetykset. Turvattomuuden tunne valtasi talon asukkaat.

  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • Avaruusromua: Musiikin ihmeellinen voima

    Musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse.

    Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat musiikin tekevän meille monia asioita. Ne kertovat musiikin ihmeellisestä voimasta. Jo 1990-luvulla puhuttiin Mozart-efektistä. Huomattiin, että Mozartin musiikkia kuunnelleet menestyivät tietynlaisissa psykologisissa testeissä muita paremmin. Vaikka Mozart-efekti on sittemmin todistettu lähes olemattomaksi, on silti totta, että musiikki vaikuttaa meihin monin tavoin. Tutkijat ovat sitä mieltä, että musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Takomon Alien on ilotteleva ja pelotteleva esitys ihmisen peloista

    Hurmaava halpis-avaruusseikkailu & yllättävä teatterileikki.

    Matka pelon ytimeen alkaa avaruusaluksen ohjaamosta, jossa miehistö herätetään horroksesta tutkimaan outoa signaalia. Esitys on hurmaava halpis-camp-avaruusseikkailu yhdistettynä yllätykselliseen teatterileikkiin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kymmenen timanttista keikkaa, kymmenen artistia

    Kotimaiset huiput ainutlaatuisilla keikoilla G Livelabissa.

    Timanttinen keikka -musiikkiohjelmassa nähdään kotimaisia artisteja ainutlaatuisella klubikeikalla. Teema tiistaisin 23.10. alkaen klo 22, Areenassa pysyvästi Timanttinen keikka -sarja on kunnianosoitus suomalaiselle musiikkimaailmalle ja tarjoaa elämyksiä, joita ei muuten voi kokea. Artistit esiintyvät akustisesti tai puoliakustisesti ja yllättävilläkin kokoonpanoilla.

  • Ihmisyyden pimeä puoli

    Miksi rikos kiinnostaa ja koukuttaa?

    Rikoksissa ei ole oikeasti mitään viihdyttävää, ainakaan jos ne osuvat liian lähelle. Naapurin asuntoon murtauduttiin kesällä. Huomaamattomasti toiminut pitkäkyntinen vei mukaansa hopeat, korut ja rahat. Uhrit kertoivat, miten pahalta tuntui, kun omalle reviirille oli tunkeuduttu, se oli melkein pahempaa kuin aineelliset menetykset. Turvattomuuden tunne valtasi talon asukkaat.

  • Suomalainen tutkimusmatkailija pääsi Japanin keisarinnan suosioon

    G. J. Ramstedt teki kaksi suurmiehen mittaista uraa.

    Tutkimusmatkailija ja diplomaatti, joka tunnetaan Mongoliassa paremmin kuin kotimaassaan Suomessa – Gustaf John Ramstedt teki kaksi suurmiehen mittaista uraa, kirjoittaa Janne Saarikivi. G. J. Ramstedtin maailma on Teeman kuukauden dokumentti sunnuntaina 21.10. klo 12.00. Areenassa 6 kuukautta. Suomalainen tutkimusmatkailija ja kielitieteilijä G.J.

  • Nukkumatti oli lasten sankari, sosialismin lähettiläs ja DDR:n kauniit kasvot

    Lasten sankari esitteli DDR:n arkea ja menestystä.

    Itäsaksalainen Nukkumatti tunnetaan kymmenissä maissa. Kylmän sodan aikana se oli Itä-Saksan ja sosialismin lähettiläs, joka kohotti itäblokin arjen hohdokkaaksi, esitteli teknologista edistystä ja matkusti aina avaruuteen asti. Asuin vuoden Berliinissä, olin Nukkumatin jäljillä ja tein aiheesta kolmeosaisen radiosarjan Nukkumatin kylmä sota.

  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • “Pieni askel ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle” – Kuu-elokuvien vyöry ei lopu koskaan

    Kävikö Neuvostoliitto Kuussa vuonna 1938?

    Apollo 11:n kuumatkasta on kohta kulunut 50 vuotta. Tuore Ensimmäisenä kuussa -elokuva kertoo astronautti Neil Armstrongin näkökulmasta ihmiskunnan ison askelen tarinan. Avaruuden kilpajuoksu Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välillä on synnyttänyt paljon jännittäviä ja jopa kahjoja elokuvia ja dokumentteja. Syöksy kuumatkalle, lähtölaskenta on alkanut!

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • You're So Vain – Rockin klassikkolevyt: Carly Simon

    Laulaja-lauluntekijä kertoo levynteosta ja elämästään.

    No Secrets -albumin tarina, pääkertojana avomielinen Carly Simon itse. Albumi ja siltä lohkaistu single You're So Vain tekivät laulaja-lauluntekijä Carly Simonista maailmanlaajuisen tähden.

  • Matti Rönkä paljastaa: Tulossa uusi Viktor Kärppä -dekkari

    Matti Röngältä tulossa Kärppä-dekkari

    Matti Röngän esikoisdekkari Tappajan näköinen mies ilmestyi vuonna 2002. Röngän dekkareiden päähenkilö inkeriläinen paluumuuttaja Viktor Kärppä lunasti paikkansa suomalaisten sydämissä. Viimeisin ja viimeiseksi tarkoitettu Kärppä-dekkari ilmestyi vuonna 2013. Arkistovieraana -haastattelussa Matti Rönkä kuitenkin paljastaa, että Viktor Kärppä tekee vielä paluun.