Hyppää pääsisältöön

Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilä: ”Toivon näkeväni omaehtoista, tarkkaan kirjoitettua lyriikkaa”

Kirjailija Jukka Viikilä Tanssiva karhu -raadin puheenjohtajaksi
Kirjailija Jukka Viikilä Kirjailija Jukka Viikilä Tanssiva karhu -raadin puheenjohtajaksi Kuva: Gummerus -kustannus Jukka Viikilä,Tanssiva karhu,Gummerus

Ylen Tanssiva Karhu -runouspalkinto jaetaan heinäkuussa Kajaanin runoviikolla. Palkinnon saajan valitsee kolmihenkinen raati, jonka puheenjohtajana toimii Finlandia-palkittu kirjailija Jukka Viikilä.

Jukka Viikilä on iloinen uudesta pestistään. Hän johtaa raatia, joka valitsee Yleisradion Tanssiva karhu -runouspalkinnon kuusi ehdokasta ja palkinnon saajan vuonna 2018.

Ensin edessä on valtava luku-urakka, sillä raati lukee kaikki sille vuoden aikana lähetettävät runokirjat.

– Luen paljon runoutta, mutta en yleensä kaikkia vuoden aikana julkaistavia teoksia. Nyt pääsen ne lukemaan, mikä on mahtava juttu, Viikilä sanoo.

– Suomalaisen runouden nousukausi on ollut pitkä ja jatkuu yhä. Nykyrunous esittelee alati moninaista poetiikkaa ja pitää uljaasti paikkaansa kirjallisuutemme etujoukoissa.

Minulla on kirjoituspöytäni vieressä aina metrin pinkka runoutta, jolla haen oikeaa kirjoitustunnelmaa

Viikilä itse aloitti kirjailijanuransa runoilijana, mutta siirtyi proosaan. Akvarelleja Engelin kaupungista -romaani toi Viikilälle Finlandia- palkinnon vuonna 2016.

Lyyrinen tyyli kirjoittamisessa on säilynyt. Akvarelleja Engelin kaupungista -romaanissa hän sanoo salakuljettaneensa runoutta proosaan. Finlandia-palkintopuheessaan hän kritisoi sitä, ettei runous enää kuulu palkinnon piiriin.

– Se on surkea juttu kirjallisuuden moninaisuuden kannalta.

Viikilä kirjoittaa parhaillaan uutta kirjaa. Tanssiva karhu -raadin puheenjohtajuus vie paljon aikaa, mutta Viikilä uskoo myös saavansa siitä paljon.

– Toivon saavani inspiraatiota omaan kirjoittamiseeni. Minulla on kirjoituspöytäni vieressä aina metrin pinkka runoutta, jolla haen oikeaa kirjoitustunnelmaa, hän kertoo.

Millainen sitten on raadin puheenjohtajan runomaku?

Viikilä paljastaa lukevansa mieluiten runouden moderneja klassikoita, kuten Sirkka Turkkaa, Eeva-Liisa Manneria, Paavo Haavikkoa ja Pentti Saarikoskea. Myös uudempi, kokeellinen runous puhuttelee.

– Omat mieltymykseni eivät kuitenkaan ohjaa raadin työtä, ainakaan ohjelmallisesti, hän sanoo.

Viikilälle tärkeintä on runouden monenlaisuus.

– Toivon näkeväni omaehtoista, omaäänistä, tarkkaan kirjoitettua lyriikkaa, yllättäviä uusia poetiikkoja.

Yleisradion runouspalkinto Tanssiva karhu jaetaan Kajaanin runoviikon avajaisissa 4.7.2018. Tämänkertaisessa raadissa ovat mukana puheenjohtajana kirjailija Jukka Viikilä, kulttuuritoimittajat Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä näyttelijä-tuottaja Erja Manto. Palkinto on jaettu vuodesta 1994 lähtien.


Kuuntele Kultakuumeesta Jukka Viikilän haastattelu

Jukka Viikilä

Teokset

  • Runoja (2008)
  • Runoja II (2010)
  • Ensyklopedia (Yhdessä Janne Nummelan ja Tommi Nuopposen kanssa, 2011)
  • Kuullut kaupungit (kaksi kuunnelmaa kirjana, 2014)
  • Akvarelleja Engelin kaupungista (Gummerus 2016)


Palkinnot ja ehdokkuudet

  • Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkuus 2008 (esikoisteoksesta Runoja)
  • Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuuspalkinto 2011 (teoksesta Ensyklopedia)
  • Finlandia-palkinto 2016 (teoksesta Akvarelleja Engelin kaupungista)
  • Kaarlen palkinto 2017 (teoksesta Akvarelleja Engelin kaupungista)
Tanssiva karhu -palkinnon logo
Tanssiva karhu -palkinnon logo Kuva: Yle tanssiva karhu
Kommentit
  • Avaruusromua: Puoli vuosisataa elektronista meditaatiota

    Mitä Salvador Dali kertoi Edgar Froeselle taiteesta?

    Berliini vuonna 1967. 23-vuotias Edgar Froese etsii sielun veljiään: kokeiluista ja musiikillisesta vapaudesta innostuneita muusikoita. Syntyy yhtye nimeltä Tangerine Dream. Edgar Froesen johtotähtenä on se, mitä Salvador Dali sanoi hänelle taiteesta: lähes kaikki on mahdollista niin kauan kuin itse uskot järkähtämättä siihen, mitä teet. Avaruusromussa selaillaan Edgar Froesen postuumisti julkaistua omaelämäkertaa Tangerine Dream: Force Majeure. Toimittajana Jukka Mikkola

  • Kaikki maailman robotit - liittykää yhteen! R.U.R. -näytelmä kertoi robottien vallankumouksesta jo sata vuotta sitten!

    Mikä tekee orjasta orjan ja isännästä isännän?

    Karel Čapekin näytelmässä R.U.R. - Rossum's Universal Robots (1920) robotteja tuotetaan tehtaassa. Ne ovat kauppatavaraa. Ne ovat halpaa työvoimaa. Ne muistuttavat ihmistä, mutta ne eivät tunne kipua eikä niillä ei ole tunteita. Niillä ei myöskään ole omaa tahtoa. Niillä ei ole sielua, sanovat niiden rakentajat. Monista Blade Runnerin ja Westworldin katsojista tämä saattaa kuulostaa hyvin tutulta...

  • Kirjat ovat auttaneet minua löytämään itsestäni herkkyyttä valita oikein ja vahvistaneet kykyäni muodostaa omia mielipiteitä.

    Elämää voi käydä läpi myös lukemiensa kirjojen kautta.

    Koitin aikanaan etsiä yhtymäkohtia edesmenneeseen äitiini myös hänen kirjahyllynsä kautta, mutta tulos jäi laihaksi. Mitenköhän oma tyttäreni tulee joskus tulevaisuudessa äitinsä kirjahyllyä tarkastelemaan? Tunnistaako hän siinä jotain samaa kaarta kuin mitä minä itse olen näkevinäni omassa elämässäni nyt viidenkympin kynnyksellä? Luultavasti kaikki alkoi Hanhiemon satuaarteesta.

  • Avaruusromua: Musiikillista Pääomaa!

    Karl Marxin syntymästä 200 vuotta!

    Karl Marx eli ja esitti ajatuksiaan 1800-luvulla. Miksi hänestä puhutaan vielä 200 vuotta hänen syntymänsä jälkeen? Miksi nyt, kun ajat ovat muuttuneet ja maailma on toisenlainen? Eihän kaikki mennyt niin kuin Marx ajatteli. Miksi hän on yhä tieteellisen keskustelun ja kirjoitusten kohteena? Eikä Marx innosta nykyään ainoastaan tieteilijöitä, vaan myös taiteilijoita. Marxin 200-vuotisjuhlan kunniaksi on koottu tupla-albumi, jolla 28 äänitaiteilijaa ja musiikintekijää esittää musiikillisen visionsa päivänsankarista. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Toimittaja, tietokirjailija ja muusikko Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen menehtyi sunnuntaina 12.8. tapaturmaisesti. Kaipaamme rakasta kollegaamme syvästi. Hänen älykäs, valoisa ja huumorintajuinen persoonansa valaisi päiviämme niin työyhteisössä kuin ohjelmissaankin. Perttu oli poikkeuksellinen toimittaja. Hän oli tekijänä aidosti ihmisläheinen, innostava, innostuva, pelkäämätön ja tarkkanäköinen.

  • Naprapaatti, osteopaatti vai kiropraktikko? Mistä kannattaa hakea apua selkävaivoihin?

    Mikä manipulaatiohoito auttaa selkäkipuihin?

    Kun selkää särkee tai niska jumittaa niin moni miettii, mistä hakisi apua. Pitääkö mennä lääkäriin vai auttaisiko jonkinsortin käsittely? Nettiä selaamalla löytyy helposti erilaisia tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin suunnattuja hoitoja, mutta jää epäselväksi, mikä niistä tarjoaisi juuri omaan vaivaan sopivinta apua. Entä kannattaako käydä toisen hoitomuodon osaajalla, jos yksi ei auttanut?

  • Kuinka hyvin muistat 8. kauden tapahtumat?

    Tietovisa 8. kauden tapahtumista.

    Oletko todellinen UP-tietäjä vai vaan pelkkä pikakelaaja? Testaa, kuinka hyvin muistat Uuden Päivän 8. tuotantokauden juonikuviot. Tsemppiä testiin!

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Puoli vuosisataa elektronista meditaatiota

    Mitä Salvador Dali kertoi Edgar Froeselle taiteesta?

    Berliini vuonna 1967. 23-vuotias Edgar Froese etsii sielun veljiään: kokeiluista ja musiikillisesta vapaudesta innostuneita muusikoita. Syntyy yhtye nimeltä Tangerine Dream. Edgar Froesen johtotähtenä on se, mitä Salvador Dali sanoi hänelle taiteesta: lähes kaikki on mahdollista niin kauan kuin itse uskot järkähtämättä siihen, mitä teet. Avaruusromussa selaillaan Edgar Froesen postuumisti julkaistua omaelämäkertaa Tangerine Dream: Force Majeure. Toimittajana Jukka Mikkola

  • Kohta robotit eivät kaipaa ihmistä – 10 tarinaa robottien elämästä

    Robotti on enemmän kuin kone, se on kohta perheenjäsen.

    1950-luvulla haaveiltiin ajasta, jolloin robotit astuisivat ihmiskunnan palvelukseen. Robotit ovat olleet liukuhihnahommissa jo vuosikymmeniä, ja nyt ne haluavat olla perheenjäseniämme. Robotit ovat osa elämäämme - halusimme tai emme.

  • Esa-Pekka Salonen 60 vuotta Teemalla

    Juhlakonsertti suorana, arkisto-ohjelmia nuoresta maestrosta

    Kesällä 60 vuotta täyttänyttä maestro Esa-Pekka Salosta juhlitaan suorassa konserttilähetyksessä perjantaina 17.8. Lisäksi Teemalla nähdään arkisto-ohjelmia nuoremmasta Salosesta.

  • Kaikki maailman robotit - liittykää yhteen! R.U.R. -näytelmä kertoi robottien vallankumouksesta jo sata vuotta sitten!

    Mikä tekee orjasta orjan ja isännästä isännän?

    Karel Čapekin näytelmässä R.U.R. - Rossum's Universal Robots (1920) robotteja tuotetaan tehtaassa. Ne ovat kauppatavaraa. Ne ovat halpaa työvoimaa. Ne muistuttavat ihmistä, mutta ne eivät tunne kipua eikä niillä ei ole tunteita. Niillä ei myöskään ole omaa tahtoa. Niillä ei ole sielua, sanovat niiden rakentajat. Monista Blade Runnerin ja Westworldin katsojista tämä saattaa kuulostaa hyvin tutulta...

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Kirjat ovat auttaneet minua löytämään itsestäni herkkyyttä valita oikein ja vahvistaneet kykyäni muodostaa omia mielipiteitä.

    Elämää voi käydä läpi myös lukemiensa kirjojen kautta.

    Koitin aikanaan etsiä yhtymäkohtia edesmenneeseen äitiini myös hänen kirjahyllynsä kautta, mutta tulos jäi laihaksi. Mitenköhän oma tyttäreni tulee joskus tulevaisuudessa äitinsä kirjahyllyä tarkastelemaan? Tunnistaako hän siinä jotain samaa kaarta kuin mitä minä itse olen näkevinäni omassa elämässäni nyt viidenkympin kynnyksellä? Luultavasti kaikki alkoi Hanhiemon satuaarteesta.

  • Ingmar Bergmanin taiteen ja tuotteliaisuuden salaisuudet: jatkuva ripuli, elatusvelvollisuudet ja seksi

    Harva olisi selvinnyt Bergmanin vauhdissa

    Taiteilijadokumentit keskittyvät yleensä ylläpitämään romanttista neromyyttiä ja herkuttelemaan tragedioilla. Niitä tehdään ikään kuin kukaan ei jaksaisi kuulla neron teoksista mitään. Uusi Bergman-dokumentti Yksi vuosi, yksi elämä ei tee tästä poikkeusta. Saamme tietää että useamman naisen kanssa yhtä aikaa touhuavalla elokuvaohjaajalla oli ärtynyt suoli ja paha temperamentti. Mutta resepti toimii, sillä minäkin palasin kiinnostuneena hyllyssä pölyttyneen dvd-kokoelmani kimppuun ja innostuin lukemaan kolme ja puoli kirjaa Bergmanista.

  • Avaruusromua: Musiikillista Pääomaa!

    Karl Marxin syntymästä 200 vuotta!

    Karl Marx eli ja esitti ajatuksiaan 1800-luvulla. Miksi hänestä puhutaan vielä 200 vuotta hänen syntymänsä jälkeen? Miksi nyt, kun ajat ovat muuttuneet ja maailma on toisenlainen? Eihän kaikki mennyt niin kuin Marx ajatteli. Miksi hän on yhä tieteellisen keskustelun ja kirjoitusten kohteena? Eikä Marx innosta nykyään ainoastaan tieteilijöitä, vaan myös taiteilijoita. Marxin 200-vuotisjuhlan kunniaksi on koottu tupla-albumi, jolla 28 äänitaiteilijaa ja musiikintekijää esittää musiikillisen visionsa päivänsankarista. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Sähköisiä kuvia kokeilustudiolta

    Luvassa kokeellista ja elektronista musiikkia!

    Kun 1970-luvulla kuuli radiosta sanan "kokeilustudio", oli syytä vääntää volyyminappulaa kovemmalle. Luvassa nimittäin oli jotakin, jota ei muualta juuri kuullut: kokeellista ja elektronista musiikkia. Maaperä oli otollinen. Progressiivisen rockin tekijät olivat jo ehtineet tutustuttaa yleisön uusiin musiikillisiin maisemiin. 1970-luvulla Yleisradion kokeilustudiossa syntyneet albumit Ode to Marilyn ja Reidarin sähköiset kuvat toteuttivat näitä päämääriä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Space Junk 28 years: Monuments of the Concrete Era

    Features new Finnish electronic music.

    In this version, which includes images, the monuments of the age of concrete, abandoned places and objects engage in dialogue with previously unheard Finnish electronic music.

  • Avaruusromua: Musiikissa on maailmankaikkeuden harmonia

    Avaruusromua itäisillä mailla Itämaisen heinäkuun hengessä

    Ääni johdattaa meidät maailmankaikkeuden perimmäisen olemuksen äärelle. Todellisuuden syvimmän olemuksen voi saavuttaa musiikin kautta. Intialainen taidemusiikki on eräs vanhimmista edelleen kehittyvistä musiikkiperinteistä maailmassa. Vanhojen kertomusten mukaan japanilaiset ovat johtaneet musiikkinsa suoraan jumalten lauluista ja tansseista. Lintu ei laula siksi, että sillä olisi vastaus johonkin. Se laulaa siksi, että sillä on laulu. Näin sanoo kiinalainen sanalasku. Avaruusromussa ollaan Itämaisen heinäkuun merkeissä itäisillä mailla ja elektronisen musiikin maisemissa. Toimittajana Jukka Mikkola.