Hyppää pääsisältöön

Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilä: ”Toivon näkeväni omaehtoista, tarkkaan kirjoitettua lyriikkaa”

Kirjailija Jukka Viikilä Tanssiva karhu -raadin puheenjohtajaksi
Kirjailija Jukka Viikilä Kirjailija Jukka Viikilä Tanssiva karhu -raadin puheenjohtajaksi Kuva: Gummerus -kustannus Jukka Viikilä,Tanssiva karhu,Gummerus

Ylen Tanssiva Karhu -runouspalkinto jaetaan heinäkuussa Kajaanin runoviikolla. Palkinnon saajan valitsee kolmihenkinen raati, jonka puheenjohtajana toimii Finlandia-palkittu kirjailija Jukka Viikilä.

Jukka Viikilä on iloinen uudesta pestistään. Hän johtaa raatia, joka valitsee Yleisradion Tanssiva karhu -runouspalkinnon kuusi ehdokasta ja palkinnon saajan vuonna 2018.

Ensin edessä on valtava luku-urakka, sillä raati lukee kaikki sille vuoden aikana lähetettävät runokirjat.

– Luen paljon runoutta, mutta en yleensä kaikkia vuoden aikana julkaistavia teoksia. Nyt pääsen ne lukemaan, mikä on mahtava juttu, Viikilä sanoo.

– Suomalaisen runouden nousukausi on ollut pitkä ja jatkuu yhä. Nykyrunous esittelee alati moninaista poetiikkaa ja pitää uljaasti paikkaansa kirjallisuutemme etujoukoissa.

Minulla on kirjoituspöytäni vieressä aina metrin pinkka runoutta, jolla haen oikeaa kirjoitustunnelmaa

Viikilä itse aloitti kirjailijanuransa runoilijana, mutta siirtyi proosaan. Akvarelleja Engelin kaupungista -romaani toi Viikilälle Finlandia- palkinnon vuonna 2016.

Lyyrinen tyyli kirjoittamisessa on säilynyt. Akvarelleja Engelin kaupungista -romaanissa hän sanoo salakuljettaneensa runoutta proosaan. Finlandia-palkintopuheessaan hän kritisoi sitä, ettei runous enää kuulu palkinnon piiriin.

– Se on surkea juttu kirjallisuuden moninaisuuden kannalta.

Viikilä kirjoittaa parhaillaan uutta kirjaa. Tanssiva karhu -raadin puheenjohtajuus vie paljon aikaa, mutta Viikilä uskoo myös saavansa siitä paljon.

– Toivon saavani inspiraatiota omaan kirjoittamiseeni. Minulla on kirjoituspöytäni vieressä aina metrin pinkka runoutta, jolla haen oikeaa kirjoitustunnelmaa, hän kertoo.

Millainen sitten on raadin puheenjohtajan runomaku?

Viikilä paljastaa lukevansa mieluiten runouden moderneja klassikoita, kuten Sirkka Turkkaa, Eeva-Liisa Manneria, Paavo Haavikkoa ja Pentti Saarikoskea. Myös uudempi, kokeellinen runous puhuttelee.

– Omat mieltymykseni eivät kuitenkaan ohjaa raadin työtä, ainakaan ohjelmallisesti, hän sanoo.

Viikilälle tärkeintä on runouden monenlaisuus.

– Toivon näkeväni omaehtoista, omaäänistä, tarkkaan kirjoitettua lyriikkaa, yllättäviä uusia poetiikkoja.

Yleisradion runouspalkinto Tanssiva karhu jaetaan Kajaanin runoviikon avajaisissa 4.7.2018. Tämänkertaisessa raadissa ovat mukana puheenjohtajana kirjailija Jukka Viikilä, kulttuuritoimittajat Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä näyttelijä-tuottaja Erja Manto. Palkinto on jaettu vuodesta 1994 lähtien.


Kuuntele Kultakuumeesta Jukka Viikilän haastattelu

Jukka Viikilä

Teokset

  • Runoja (2008)
  • Runoja II (2010)
  • Ensyklopedia (Yhdessä Janne Nummelan ja Tommi Nuopposen kanssa, 2011)
  • Kuullut kaupungit (kaksi kuunnelmaa kirjana, 2014)
  • Akvarelleja Engelin kaupungista (Gummerus 2016)


Palkinnot ja ehdokkuudet

  • Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkuus 2008 (esikoisteoksesta Runoja)
  • Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuuspalkinto 2011 (teoksesta Ensyklopedia)
  • Finlandia-palkinto 2016 (teoksesta Akvarelleja Engelin kaupungista)
  • Kaarlen palkinto 2017 (teoksesta Akvarelleja Engelin kaupungista)
Tanssiva karhu -palkinnon logo
Tanssiva karhu -palkinnon logo Kuva: Yle tanssiva karhu
Kommentit
  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • Avaruusromua: Musiikin ihmeellinen voima

    Musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse.

    Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat musiikin tekevän meille monia asioita. Ne kertovat musiikin ihmeellisestä voimasta. Jo 1990-luvulla puhuttiin Mozart-efektistä. Huomattiin, että Mozartin musiikkia kuunnelleet menestyivät tietynlaisissa psykologisissa testeissä muita paremmin. Vaikka Mozart-efekti on sittemmin todistettu lähes olemattomaksi, on silti totta, että musiikki vaikuttaa meihin monin tavoin. Tutkijat ovat sitä mieltä, että musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Takomon Alien on ilotteleva ja pelotteleva esitys ihmisen peloista

    Hurmaava halpis-avaruusseikkailu & yllättävä teatterileikki.

    Matka pelon ytimeen alkaa avaruusaluksen ohjaamosta, jossa miehistö herätetään horroksesta tutkimaan outoa signaalia. Esitys on hurmaava halpis-camp-avaruusseikkailu yhdistettynä yllätykselliseen teatterileikkiin.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri