Hyppää pääsisältöön

Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilä: ”Toivon näkeväni omaehtoista, tarkkaan kirjoitettua lyriikkaa”

Kirjailija Jukka Viikilä Tanssiva karhu -raadin puheenjohtajaksi
Kirjailija Jukka Viikilä Kirjailija Jukka Viikilä Tanssiva karhu -raadin puheenjohtajaksi Kuva: Gummerus -kustannus Jukka Viikilä,Tanssiva karhu,Gummerus

Ylen Tanssiva Karhu -runouspalkinto jaetaan heinäkuussa Kajaanin runoviikolla. Palkinnon saajan valitsee kolmihenkinen raati, jonka puheenjohtajana toimii Finlandia-palkittu kirjailija Jukka Viikilä.

Jukka Viikilä on iloinen uudesta pestistään. Hän johtaa raatia, joka valitsee Yleisradion Tanssiva karhu -runouspalkinnon kuusi ehdokasta ja palkinnon saajan vuonna 2018.

Ensin edessä on valtava luku-urakka, sillä raati lukee kaikki sille vuoden aikana lähetettävät runokirjat.

– Luen paljon runoutta, mutta en yleensä kaikkia vuoden aikana julkaistavia teoksia. Nyt pääsen ne lukemaan, mikä on mahtava juttu, Viikilä sanoo.

– Suomalaisen runouden nousukausi on ollut pitkä ja jatkuu yhä. Nykyrunous esittelee alati moninaista poetiikkaa ja pitää uljaasti paikkaansa kirjallisuutemme etujoukoissa.

Minulla on kirjoituspöytäni vieressä aina metrin pinkka runoutta, jolla haen oikeaa kirjoitustunnelmaa

Viikilä itse aloitti kirjailijanuransa runoilijana, mutta siirtyi proosaan. Akvarelleja Engelin kaupungista -romaani toi Viikilälle Finlandia- palkinnon vuonna 2016.

Lyyrinen tyyli kirjoittamisessa on säilynyt. Akvarelleja Engelin kaupungista -romaanissa hän sanoo salakuljettaneensa runoutta proosaan. Finlandia-palkintopuheessaan hän kritisoi sitä, ettei runous enää kuulu palkinnon piiriin.

– Se on surkea juttu kirjallisuuden moninaisuuden kannalta.

Viikilä kirjoittaa parhaillaan uutta kirjaa. Tanssiva karhu -raadin puheenjohtajuus vie paljon aikaa, mutta Viikilä uskoo myös saavansa siitä paljon.

– Toivon saavani inspiraatiota omaan kirjoittamiseeni. Minulla on kirjoituspöytäni vieressä aina metrin pinkka runoutta, jolla haen oikeaa kirjoitustunnelmaa, hän kertoo.

Millainen sitten on raadin puheenjohtajan runomaku?

Viikilä paljastaa lukevansa mieluiten runouden moderneja klassikoita, kuten Sirkka Turkkaa, Eeva-Liisa Manneria, Paavo Haavikkoa ja Pentti Saarikoskea. Myös uudempi, kokeellinen runous puhuttelee.

– Omat mieltymykseni eivät kuitenkaan ohjaa raadin työtä, ainakaan ohjelmallisesti, hän sanoo.

Viikilälle tärkeintä on runouden monenlaisuus.

– Toivon näkeväni omaehtoista, omaäänistä, tarkkaan kirjoitettua lyriikkaa, yllättäviä uusia poetiikkoja.

Yleisradion runouspalkinto Tanssiva karhu jaetaan Kajaanin runoviikon avajaisissa 4.7.2018. Tämänkertaisessa raadissa ovat mukana puheenjohtajana kirjailija Jukka Viikilä, kulttuuritoimittajat Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä näyttelijä-tuottaja Erja Manto. Palkinto on jaettu vuodesta 1994 lähtien.


Kuuntele Kultakuumeesta Jukka Viikilän haastattelu

Jukka Viikilä

Teokset

  • Runoja (2008)
  • Runoja II (2010)
  • Ensyklopedia (Yhdessä Janne Nummelan ja Tommi Nuopposen kanssa, 2011)
  • Kuullut kaupungit (kaksi kuunnelmaa kirjana, 2014)
  • Akvarelleja Engelin kaupungista (Gummerus 2016)


Palkinnot ja ehdokkuudet

  • Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkuus 2008 (esikoisteoksesta Runoja)
  • Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuuspalkinto 2011 (teoksesta Ensyklopedia)
  • Finlandia-palkinto 2016 (teoksesta Akvarelleja Engelin kaupungista)
  • Kaarlen palkinto 2017 (teoksesta Akvarelleja Engelin kaupungista)
Tanssiva karhu -palkinnon logo
Tanssiva karhu -palkinnon logo Kuva: Yle tanssiva karhu
Kommentit
  • Avaruusromua 28 vuotta: Betonisen aikakauden muistomerkit

    Avaruusromua 28 vuotta: uutta suomalaista musiikkia!

    Sammaleen peittämä autonromu, ruosteinen laiva, autio talo ja hylätty huoltoasema ovat kauniita ja pelottavia. Ne muistuttavat ihmisen katoavaisuudesta. Ne hajoavat hitaasti osaksi luontoa. Miksi hylättyihin paikkoihin ja esineisiin liittyy niin paljon kiinnostavaa? Mitä ne kertovat meille? Avaruusromun 28-vuotisjuhlan syntymäpäivälähetyksessä kuunnellaan ennenkuulumatonta suomalaista musiikkia. Areenassa on tarjolla myös VJ Indigon toteuttama ainutkertainen visuaalinen versio tästä lähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mitä kieltä me puhuisimme, jos emme suomea?

    Suomen kielen menestystarinassa on ollut vaaran paikkoja

    Asiantuntijoiden mukaan 90% maailman kielistä saattaa kadota seuraavan sadan vuoden aikana. Onko suomi 600 eloon jäävän kielen juokossa? Keitä olisimme, jos emme puhuisi suomea? Mietittekö koskaan mikä on kielen vaikutus kulttuuriin? Kulttuuri synnyttää kielen, mutta kieli vastavuoroisesti vaikuttaa ajatteluumme. Historia näyttää aina etenevän johdonmukaisesti kun sitä tarkastelee taaksepäin.

  • Avaruusromua: Laboratoriossa tapahtuu!

    Voiko laboratorion laitteilla saada aikaan musiikkia?

    Oli elokuun loppupuoli vuonna 1973. Kaksi innokasta musiikkia harrastavaa diplomi-insinööriä linnoittautui viikonlopuksi elektroniikan laboratorioon. He toivat mukanaan kaksi kelanauhuria, mikrofoneja ja soittimia. He olivat päättäneet kokeilla, mitä elektroniikan laitoksen laboratorion laitteista irtoaa. Voiko laitteilla saada aikaan musiikkia? Musiikkia syntyi, mutta muutakin tapahtui. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Peloista pahin

    Lapsen menettäminen on äidin ja isän peruspelko.

    Pelko lapsen menettämisestä on jokaisessa vanhemmassa. Tämä teksti on tutkimusmatka tuohon pelkoon.

  • Avaruusromua 28 vuotta: Betonisen aikakauden muistomerkit

    Avaruusromua 28 vuotta: uutta suomalaista musiikkia!

    Sammaleen peittämä autonromu, ruosteinen laiva, autio talo ja hylätty huoltoasema ovat kauniita ja pelottavia. Ne muistuttavat ihmisen katoavaisuudesta. Ne hajoavat hitaasti osaksi luontoa. Miksi hylättyihin paikkoihin ja esineisiin liittyy niin paljon kiinnostavaa? Mitä ne kertovat meille? Avaruusromun 28-vuotisjuhlan syntymäpäivälähetyksessä kuunnellaan ennenkuulumatonta suomalaista musiikkia. Areenassa on tarjolla myös VJ Indigon toteuttama ainutkertainen visuaalinen versio tästä lähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Scifi-eepos Läskimooses - tulevaisuuden klassikko?

    Läskimooses on jo noteerattu Art Review -lehdessä

    Sen piti olla alunperin kevyt Mars-höpöhöpöseikkailu, mutta siitä tulikin yli tuhatsivuinen -scifieepos. Matti Hagelbergin jatkosarjakuva Läskimooses kertoo ihmiskunnan ja universumin kehityksestä ja avaruudessa vaikuttavista sivilisaatioista. Läskimooses on saavuttanut sarjakuvapiireissä jo kulttimaineen, ja arvostettu Art Review -lehti seuraa hanketta.

  • Mitä kieltä me puhuisimme, jos emme suomea?

    Suomen kielen menestystarinassa on ollut vaaran paikkoja

    Asiantuntijoiden mukaan 90% maailman kielistä saattaa kadota seuraavan sadan vuoden aikana. Onko suomi 600 eloon jäävän kielen juokossa? Keitä olisimme, jos emme puhuisi suomea? Mietittekö koskaan mikä on kielen vaikutus kulttuuriin? Kulttuuri synnyttää kielen, mutta kieli vastavuoroisesti vaikuttaa ajatteluumme. Historia näyttää aina etenevän johdonmukaisesti kun sitä tarkastelee taaksepäin.

  • Avaruusromua: Laboratoriossa tapahtuu!

    Voiko laboratorion laitteilla saada aikaan musiikkia?

    Oli elokuun loppupuoli vuonna 1973. Kaksi innokasta musiikkia harrastavaa diplomi-insinööriä linnoittautui viikonlopuksi elektroniikan laboratorioon. He toivat mukanaan kaksi kelanauhuria, mikrofoneja ja soittimia. He olivat päättäneet kokeilla, mitä elektroniikan laitoksen laboratorion laitteista irtoaa. Voiko laitteilla saada aikaan musiikkia? Musiikkia syntyi, mutta muutakin tapahtui. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Sodan kauhut ilman sankaritarinoita

    Kokijoina evakkotyttö, tärähtänyt sotilas ja lehmä

    Hanneriina Moisseisen Kannas-sarjakuva kuvaa jatkosodan kaaoottista evakkovaihetta uudenlaisesta näkökulmasta. Kokevia henkilöitä ovat karjakkotyttö, järkensä menettänyt sotilas sekä eräällä tavalla myös lehmä. Moisseinen on tietoisesti hakenut vastakohtaa sankaritarinoille, jotka ovat leimanneet sodan käsittelyä.

  • Suvi Valli ryhtyi runoilijaksi, koska juoksulenkeillä oli tylsää

    Teos Spiraali on Tanssiva karhu -palkintoehdokas

    Juokseminen pakotti Suvi Vallin kirjoittamaan runoteoksen. Säkeet vain tulivat mieleen, kun yksitoikkoinen rytmi ohjasi kokemaan maailmaa liikkeen kautta. Nimenomaan liike, kulkeminen ja matkanteko inspiroivat runoilijaa, joka liputtaa kävelevän elämäntavan puolesta. Jalat kiinnostavat runoilija Suvi Vallia.

  • Avaruusromua: Sitä ei voi tietää eikä ennustaa

    Retron, analogian ja improvisoinnin hengessä

    Musiikkia improvisoidessa se muuttuu kaiken aikaa. Asiat eivät milloinkaan palaa lähtöpisteeseensä, eivätkä ne milloinkaan toistu täysin samanlaisina. Musiikki elää ja muuttuu, ja mikä parasta, useimmiten tavalla, jota ei voi etukäteen tietää eikä ennustaa. Siitä tulee jotakin ainutkertaista. Retron, analogian ja improvisoinnin hengessä musisoivat Node, Vanderson & Lambert sekä Erik Wøllo. Toimittajana Jukka Mikkola.