Hyppää pääsisältöön

Kokemus ja UV-näkö auttavat lintua tunnistamaan nousevat ilmavirtaukset

Merikotka liitää ilmassa.
Merikotka suunnistaa termiikistä toiseen. Merikotka liitää ilmassa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle Merikotkat,Luontoilta

Radio Suomen Luontoillassa kuultiin lennokas kysymys linnuista ja ilmavirtauksista eli termiikeistä. Seppo Haimi Imatralta harrastaa purjelentoa ja pysyttelee ilmassa ympäristöään tarkkailemalla. Mutta mitenkäs linnut löytävät sen parhaan nosteen ja aistivat ilmavirtaukset? Asiantuntija esittää vastaukseksi näkökyvyn ja kokemuksen.

Nousevan ilmavirtauksen tunnistaminen on elintärkeää

Ilmavirtauksien tunnistaminen on erityisen tärkeää lintujen muuttomatkoilla ja kuolemanvakava asia varsinkin isoille petolinnuille.

Ruskosuohaukka liitää ilmassa.
Ruskosuohaukka Ruskosuohaukka liitää ilmassa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle Ruskosuohaukka,Luontoilta,ilmavirtaus

– Usein unohdetaan, että linnut näkevät UV-valoa. UV-näkökyky ja ylipäätään ihmistä parempi näkökyky helpottavat lintuja havaitsemaan termiikit, Luontoillan lintuasiantuntija Jaakko Kullberg selvittää.

– UV-säteet heijastuvat vedenpinnasta tai vesihöyrystä ja näissä termiikeissä on kosteus usein eri kuin ympäröivässä ilmassa. Eli linnut saattavat jopa nähdä nämä virtaukset, Kullberg pohtii.

Myös lämpöväreilyt näkyvät heijastuksina, jatkaa toinen Luontoillan asiantuntija Ari Saura. Lämpimällä ja viileällä ilmalla on eri tiheys ja kokonaisheijastus tapahtuu juuri tällaisessa kahden väliaineen rajapinnassa. Ja koska linnut näkevät UV-valoa, niin tämä heijastuspinta on niille hyvinkin selkeä.

Todennäköistä on, että linnut havaitsevat ilmavirtaukset myös kokemuksensa perusteella.

– Kun koko elämänsä lentää, niin kyllä ne oppii tunnistamaan, Kullberg tiivistää.

Luontoillassa pohdittiin myös pystyvätkö linnut kuulemaan ilmavirtaukset, sillä linnuilla on harvinaisen hyvä kuulo. Ilmeisesti näin ei kuitenkaan ole.

– Juteltiin vielä ultraäänien kuulemisesta Luontoillan jälkeen. Vaikka termiikit humisevat matalilla aallonpituuksilla, niin ilmeisesti linnut eivät pysty niitä kuulemaan yksinkertaisesti liian pienen kokonsa vuoksi, Kullberg pohtii.

Heijastuksia taivaanrannassa

Kurkien kevätmuutto.
Kurkien kevätmuutto Kurkien kevätmuutto. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle Kurki,Luontoilta

Jaakko Kullberg kertoo lähetyksessä tarinan brittiläisistä lintututkijoista, jotka tarkkailivat Amerikasta saapuvilla tankkereilla muuttolintuja. Eurooppaan seilaavilla aluksilla saattoi olla jopa kymmeniä erilaisia lintulajeja ja tuhansien lintujen keskittymiä kärpäsiä jahtaamassa. Tutkijat havaitsivat, että linnut hävisivät 2-3 päivää ennen kuin maata tuli näkyviin. Mutta miksi?

– Silloin ei tiedetty, että linnut näkevät UV-valoa. Nyt, kun tämä tiedetään, niin arvoitus on ratkaistu. Linnut näkevät varsinkin yöllä taivaanrannan taakse, että onko siellä maata vai merta. Maan pinta ei heijasta UV-säteilyä takaisin eli jos siellä on heijastusta, niin siellä on veden pinta.

UV-säteilyn havaitseminen on esimerkiksi hyönteisten tai yöllä muuttavien lintujen yksi tärkeimmistä suunnistuskeinoista.

Kuuntele Luontoillan suora lähetys:

Seuraava Luontoillan suora lähetys Radio Suomessa on 15. marraskuuta. Soita, kysy, lähetä kuvia!
Yhteystiedot: 0203-17600, luonto.ilta@yle.fi

Yle Luonto – liity joukkoomme Facebookissa!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto