Hyppää pääsisältöön

Timo Huovinen: Yle ja presidentinvaalit

Kuvassa mies mustassa paidassa katsoo kameraan.
Kuvassa mies mustassa paidassa katsoo kameraan. Timo Huovinen

Vuoden 2018 alussa Suomessa järjestetään jälleen presidentinvaalit. Yle on vaalien seurannassa merkittävässä asemassa. Niinpä on aika taas pohtia henkilökuntamme suhdetta vaaleihin sekä niiden seurannan tapaa ohjelmistossamme.

Jokaisella Ylen työntekijällä on yksityiselämänsä, johon työnantajalla ei ole oikeutta puuttua.

Työsopimuslaissa on lisäksi erikseen mainittu, että esimerkiksi työntekijän poliittiset mielipiteet eivät voi olla työntekijän irtisanomisperusteena. Poliittisten näkemysten ja sitä kautta demokratian toteutumiselle annetaan siis erityistä painoarvoa. Työntekijän sananvapaus on tässäkin lähtökohtana.

Kuten some-käyttäytymistä koskeneessa kirjoituksessani jo pohdin, on työntekijällä kuitenkin lojaliteettivelvollisuus työnantajaansa kohtaan.

Tämä tarkoittaa Ylen ohjelmatyötä ja somea koskevien ohjeiden noudattamista. Ohjelmatyön ohjeet koskevat ennen kaikkea Ylen sisältöjä tekeviä, someohjeet kaikkia yhtiömme työntekijöitä.

Julkista liittymistä vaalivankkureihin kannattaa miettiä

Yle on julkisesti rahoitettuna mediayhtiönä erityisasemassa. Niinpä meidän tulee vaalia riippumattomuuttamme ja luotettavuuttamme.

Ennen kuin Ylen sisältöjen tekijänä ilmaiset julkisesti tukesi jollekin presidenttiehdokkaalle, kannattaa miettiä asemaasi Ylessä sekä julkisen tuen ilmaisun vaikutusta riippumattomuuteesi.

Mikä on sitten esimerkiksi somessa julkista ja mikä yksityistä, on veteen piirretty viiva. Asiaan ei ole yksiselitteistä vastausta mutta tässä kuitenkin hahmoa siihen.

Vain suppean ystäväpiirin kesken käyttäjämäärältään rajoitetulla some-tilillä esitetyt tuenilmaisut jollekin ehdokkaalle voidaan tulkita henkilön yksityiseksi toiminnaksi, johon Ylellä ei ole oikeus puuttua.

Mutta mitä enemmän yksityisellä tilillä on seuraajia tai tilin ollessa julkinen, sitä helpommin ilmaus on tulkittavissa julkiseksi.

Samaan suuntaan tulkintaa vie myös yleläisen viestijän julkinen asema tai pomous Ylessä. Tätä kautta jo pelkän tuen esittäminen somessa jollekin ehdokkaalle voidaan tulkita riippumattomuuden menettämiseksi.

Ennen kuin Ylen sisältöjen tekijänä ilmaiset julkisesti tukesi jollekin presidenttiehdokkaalle, kannattaa miettiä asemaasi Ylessä sekä julkisen tuen ilmaisun vaikutusta riippumattomuuteesi.

Mitä laajemmalle leviävästä tilistä ja merkittävämmästä yleläisestä on kysymys, sitä helpommin tuen osoitus somessa voidaan tulkita myös vaalityöksi jonkun ehdokkaan puolesta.

Eettisten ohjeidemme mukaan tällaisissa tilanteissa toimituksellisissa tehtävissä työskentelevät henkilöt siirretään tehtäviin, joissa he eivät saa erityistä julkisuutta tai vaikutusmahdollisuutta vaaliin. Näin varmistetaan se, ettei Ylen luotettavuus vaarannu.

On muistettava, että ohjelmien vakiovieraisiin sovelletaan Ylen työntekijöitä koskevia periaatteita.

Ylen erityisasema tuo ohjelmatyöhön omat haasteensa

Seuraava pohdinta ei kuitenkaan estä normaalin journalismin tekemistä presidentinvaalien yhteydessä. Ei esimerkiksi toimitustyön kriittisyyttä, terävyyttä, rohkeutta tai oivaltavuutta.

Ylen on kohdeltava puolueita ja sitä kautta myös presidentinvaalin ehdokkaita tasapuolisesti. Tätä on varmistettu erityisillä vaaliohjelmilla, joiden periaatteista päättää Ylen hallintoneuvosto. Mutta näissäkin ohjelmissa otetaan huomioon ohjelmalliset näkökohdat.

Uutis- ja ajankohtaisohjelmissa ehdokkaita kohdellaan vastaavasti normaalein journalistisin perustein. Nämä pohjautuvat muun muassa perusarvoihimme riippumattomuuteen, puolueettomuuteen ja luotettavuuteen.

Jos ehdokkaasta tai hänen toiminnastaan on perustelua uutisoida, hänestä uutisoidaan. Häntä voidaan tietenkin haastatella muunkin kuin ehdokkuuden vuoksi, jos tämä nähdään oikeutetuksi ehdokkaan osaamisen tai tekemisen vuoksi.

Toki mitä lähemmäs presidentinvaalit tulevat, sitä enemmän ehdokkaiden haastattelu tapahtuu ehdokkuuden perusteella.

Haastavaksi tilanteen tekee tällä kertaa se, että istuva presidentti on ehdokkaana vaalissa. Miten erotat presidentin viranhoidon ja sen seurannan vaalikampanjoinnista?

Viranhoitoa on perusteltua joiltakin osin seurata ja tätä kautta istuvalle presidentille tulee väistämätön etu muihin ehdokkaisiin nähden. Mutta muilta kuin perustellun ja tarkkaan harkitun viranhoidon seurannan osalta istuvan presidentin on tietenkin oltava samalla viivalla muiden ehdokkaiden kanssa.

Toimintaa pyritään koordinoimaan myös muissa ohjelmissa niin, että vaalikamppailu on tasapuolista eikä kukaan ehdokkaista saa omalla tai merkittävien julkisten taustajoukkojensa esiintymisillä erityistä etua muihin ehdokkaisiin nähden.

Toimintaa pyritään koordinoimaan myös muissa ohjelmissa niin, että vaalikamppailu on tasapuolista eikä kukaan ehdokkaista saa omalla tai merkittävien julkisten taustajoukkojensa esiintymisillä erityistä etua muihin ehdokkaisiin nähden, ellei tämä ole muuten journalistisesti perusteltua.

Politiikan seuranta on aina haastavaa kiihkeän vaalikamppailun tiimellyksessä. Ylen ratkaisuista voidaan aina keskustella esimerkiksi sen pohjalta, minkä väristen lasien läpi maailmaa katselee.

Tällainen perusteltu asiallinen keskustelu on tietenkin oikeutettua. Mutta näissäkin vaaleissa Yle pyrkii tuomaan ehdokkaat ja heidän mielipiteensä esille tasapuolisesti, avuksi ja päätöksenteon pohjaksi äänestäjille.

Tarkemmin vastaavien toimittajien vaalilinjauksista voit lukea täältä.

Timo Huovinen
Journalististen standardien ja etiikan päällikkö

Kommentointi sulkeutuu 23.11.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua