Hyppää pääsisältöön

Nopeimmin nouseva nykysäveltäjämme

Pääkaupungista katsottuna säveltäjä Outi Tarkiainen ei näytä olevan uuden musiikin keskiössä; hän ei häärää järjestöissä tai näyttäydy konserteissa. Mutta kun katsoo globaalisti, hän lienee nopeimmin nouseva suomalainen säveltäjä. Menestyksen takeena on arvostettu kustantaja, monigenreinen, ennakkoluuloton asenne työhön ja tietysti hyvä, tunnistettava musiikki. Musiikin matka kansainvälisille tilaajille on sama Helsingistä kuin napapiiriltä, jossa Tarkiainen asuu. Nyt kun Alba on julkaissut Tarkiaiselta ensimmäisen oman taidemusiikkisävellyslevyn, hänen asemansa vakiintunee myös täällä syrjäisessä pääkaupungissa.

Beyond Poems / Outi Tarkiainen
Beyond Poems / Outi Tarkiainen Uudet levyt

Tarkiaisen taidemusiikkiteosten sävelkieli liittyy modernismin jatkumoon, mutta painottaa enemmän sointia kuin hälyjä, enemmän sävelkeskuksia kuin rivejä, enemmän melodiaa kuin tekstuuria. Tunneskaala avautuu nostalgian, selittämättömyyden ja yleisinhimillisyyden suuntaan, ja intensiteetti syntyy yleensä muusta kuin volyymista. Tarkiaisen musiikki vaatii rytmisten ja soinnillisten yksityiskohtien tarkkaa hallintaa, ja siksi on hyvä, että levyttäjinä on joukko suomalaisia nykymusiikkispesialisteja.

Etenkin klarinetisti Lauri Sallisen ja sellisti Markus Hohtin soolokappaleissa ilmaisu on sisäistynyttä ja hyvin istuvaa. Tuntuu että he ovat esittäneet teoksia riittävästi ennen levytystä. Kamus-kvartetin esitys vaativasta Trois poèmes -runoelmasta on myös hallittu, mutta jään kaipaamaan loppuun asti hiottua puhtautta ja vielä yksityiskohtaisempaa retoriikkaa, kun runoudesta kerran on kyse.

Levyn ainoa pettymys on Tarkiaisen läpilyöntiteos Metsän hiljaisuuteen. Tarkiainen sävelsi sen big bandille ja jazz- tai kansanlaulajalle, mutta levyllä kuullaan sovitus klarinetille, sellolle ja pianolle, solistina tarkka mutta neutraali sopraano Tuuli Lindeberg. Taidemusiikiksi muunnettuna teoksesta tulee vaikeammin lähestyttävä, ja se menettää sekä iskuvoimaa että värejä.

Sen sijaan levyllä esiteltävä toinen muutosprosessi toimii hyvin. Trois poemes jousikvartetille ja Baudelaire Songs sopraanolle ja pianolle pohjautuvat samaan materiaaliin, ja kun ne kuullaan peräkkäin, tarkkaavainen kuulija saattaa entistä suuremmin ihastua Tarkiaisen soitinnustaitoon ja mielikuvitukseen.

Kokonaisuudessaan levy on mitä onnistunein todiste siitä, että ihan oikea nykymusiikki on säilyttänyt ilmaisuvoimansa.

"Beyond Poems". Outi Tarkiainen: Trois poèmes; Sans paroles; Until the stone splits; Baudelaire songs; Thy words, submerged in stone; Into the woodland silence; ...and they began to sing. - Kamus-kvartetti, Lauri sallinen, klarinetti, Maria Puusaari, viulu, Tuuli Lindeberg, sopraano, Emil Holmström, piano, Markus Hohti, sello, ja Veli Kujala, harmonikka. (Alba, ABCD 415)

Kuuntele Uudet levyt 20.10.2017, toimittajana Kare Eskola.

Kommentit
  • Albert Schnelzerin sävelkielessä on tunnistettavaa omaleimaisuutta

    Albert Schnelzerin musiikki toimii.

    Länsinaapurista kajahtaa taas. Mikäli Albert Schnelzer (s. 1972) ei ole ennestään tuttu tekijä, kannattaa asia korjata pikimmiten. Säveltäjän orkesterisointeja voi nyt makustella Benjamin Shwartzin johtaman Göteborgin sinfoniaorkesterin tuoreella äänitteellä. Albert Schnelzerin sävelkielessä on jotakin, mitä monella muulla nykysäveltäjällä ei ole.

  • Spark-yhtyeen onnistunut monityylinen kokonaisuus toimii

    Spark-yhtyeen monityylinen kokonaisuus riemastuttaa

    "Tanssi on muutakin kuin vain liikettä musiikin tahtiin. Se on intohimoa ja elämänjanoa", pohjustaa Spark-yhtye tuoreimman julkaisunsa esittelytekstissä. No mikä ettei, mutta mahtaako kahden nokkahuilun, viulun, sellon ja pianon muodostaman yhtyeen monityylinen kokonaisuus käydä kuulijan jalan alle? Kyllä. Varsinkin kun se tehdään näinkin antaumuksella ja tyylillä.