Hyppää pääsisältöön

Toni Edelmannille musiikki merkitsi hyvyyttä

"Ei sinusta mitään tule, paitsi rikollinen", sanoi isä Toni Edelmannille. Onneksi toisin kävi. Musiikista löytyi turvapaikka, salainen maailma, joka kannatteli yli synkkien virtojen. Edelmannin sävellykset ovat soineet konserttisalien lisäksi lukuisissa elokuvissa, tv-ohjelmissa, kuunnelmissa ja näytelmissä.

Nuorena Toni Edelmann (1945–2017) oli täynnä vihaa. Se purkautui viiltelynä ja uhkarohkeina tekoina. Inhimillisessä tekijässä vuodelta 2010 Edelmann kertoo elämästään ja rankoista kokemuksistaan. Ja siitä kuinka viha lopulta muuttui anteeksiannoksi ja kiitollisuudeksi.

Edelmannin perhe oli musikaalinen ja kanttori-isän kotona laulettiin usein. Ja vaikkei isä uskonutkaan, että pojasta tulisi mitään hyvää, aloitti Edelmann kirkkomusiikin opinnot Sibelius-Akatemiassa vuonna 1968, mutta vaihtoi myöhemmin koulumusiikkiin. Haastattelussa hän kertoo joutuneensa usein opettajien kanssa kahnauksiin. Musiikkifilosofian lopputenttiin vihainen nuorimies kirjoitti, että Finlandia-talo pitäisi räjäyttää ja Helsinkiin pitäisi pystyttää telttoja työläisille ja alkoholisteille, joissa heille laulettaisiin ja annettaisiin ruokaa.

Valmistuttuaan vuonna 1972 Edelmann sai musiikin lehtorin viran Teatterikorkeakoulusta. Hän opiskeli myös sävellystä Berliinissä sekä toimi aattellisen Koiton laulun kuoronjohtajana. Edelmann kertoo yrittäneensä itsekin tehdä vallankumouslauluja, mutta "niistä tuli aina surumielisiä rakkauslauluja".

Ensimmäisen levytyksen Edelmann teki vuonna 1973 kokoelmaan Marja-Leena Mikkolan lauluja. Kansainvälistä huomiota toi toinen palkinto kansainvälisessä Pablo Neruda -sävellyskilpailussa vuonna 1974, johon Edelmann sävelsi kolme laulua Nerudan runoihin. Teatterimusiikin saralla Edelmann nousi tunnetuksi sävellettyään musiikit näytelmään Gildamesh 1975.

Edelmann avioitui jo nuorena näyttelijä Marja-Leena Koukin kanssa ja sai pojan Samuli Edelmannin. Avioliitto päättyi eroon ja haastattelussa Edelmann kertoo sitä seuranneista vaikeuksista.

Myöhemmin Edelmann avioitui elokuvaohjaaja Kiti Luostarisen kanssa ja he saivat kaksi lasta. Puhumattomuus ja lapsuuden rooli äidin lohduttajana varjosti silti elämää ja parisuhdetta. Lopulta terapia avasi syvälle sisimpään haudatut muistot, joista kipeimpiin kuului opettajan hyväksikäytön uhriksi joutuminen lapsena.

Edelmann julkaisi kirjan Lumottu maa vuonna 2010, jossa hän käsittelee menneisyyttään ja itsensä kohtaamista. Haastattelussa hän kertoo, kuinka kirjoittaminen auttoi löytämään "pikku-Tonin" ja lopulta myös antamaan anteeksi, kaikille.

Vuonna 2015 tehdyssä Arkistovieraana-haastattelussa kuullaan 70-vuotispäiviään viettävän Edelmannin ajatuksia musiikista ja elämästä. Suosikkisävellyksen nimi on osuvasti Lempeys.

Edelmann on tiettävästi ainut säveltäjä, joka on säveltänyt kaikki Shakespearen 154 sonettia. Runot ovat olleet säveltäjälle tärkeitä jo nuoruudesta asti ja uralle on mahtunut lukuisia runosävellyksiä, joista tunnetuimpia muun muassa Lasinen vuori ja Armaan läheisyys. Näyttämömusiikin sävellyksistä muistetaan muun muassa Pete Q:n ja Ryhmäteatterin Taru Sormusten herrasta -näytelmien sävellykset ja tv-töistä Kukkivan roudan maat, Kauhea murhamies Lalli, Hobitit ja Korpirastas.

Kommentit
  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.

  • Heli Nevakare teki Rockstopista sukupolvikokemuksen

    Toimittaja teki Ylelle musiikkiohjelmia 1980- ja 90-luvuilla

    Toimittaja, juontaja ja muusikko Heli Nevakare muistetaan etenkin 1980- ja 1990-luvuilla esitetystä Rockstop-musiikkisarjasta. Nevakareen persoonallinen tyyli jakoi mielipiteitä jo ohjelmien esitysaikana.