Hyppää pääsisältöön

Toni Edelmannille musiikki merkitsi hyvyyttä

"Ei sinusta mitään tule, paitsi rikollinen", sanoi isä Toni Edelmannille. Onneksi toisin kävi. Musiikista löytyi turvapaikka, salainen maailma, joka kannatteli yli synkkien virtojen. Edelmannin sävellykset ovat soineet konserttisalien lisäksi lukuisissa elokuvissa, tv-ohjelmissa, kuunnelmissa ja näytelmissä.

Nuorena Toni Edelmann (1945–2017) oli täynnä vihaa. Se purkautui viiltelynä ja uhkarohkeina tekoina. Inhimillisessä tekijässä vuodelta 2010 Edelmann kertoo elämästään ja rankoista kokemuksistaan. Ja siitä kuinka viha lopulta muuttui anteeksiannoksi ja kiitollisuudeksi.

Edelmannin perhe oli musikaalinen ja kanttori-isän kotona laulettiin usein. Ja vaikkei isä uskonutkaan, että pojasta tulisi mitään hyvää, aloitti Edelmann kirkkomusiikin opinnot Sibelius-Akatemiassa vuonna 1968, mutta vaihtoi myöhemmin koulumusiikkiin. Haastattelussa hän kertoo joutuneensa usein opettajien kanssa kahnauksiin. Musiikkifilosofian lopputenttiin vihainen nuorimies kirjoitti, että Finlandia-talo pitäisi räjäyttää ja Helsinkiin pitäisi pystyttää telttoja työläisille ja alkoholisteille, joissa heille laulettaisiin ja annettaisiin ruokaa.

Valmistuttuaan vuonna 1972 Edelmann sai musiikin lehtorin viran Teatterikorkeakoulusta. Hän opiskeli myös sävellystä Berliinissä sekä toimi aattellisen Koiton laulun kuoronjohtajana. Edelmann kertoo yrittäneensä itsekin tehdä vallankumouslauluja, mutta "niistä tuli aina surumielisiä rakkauslauluja".

Ensimmäisen levytyksen Edelmann teki vuonna 1973 kokoelmaan Marja-Leena Mikkolan lauluja. Kansainvälistä huomiota toi toinen palkinto kansainvälisessä Pablo Neruda -sävellyskilpailussa vuonna 1974, johon Edelmann sävelsi kolme laulua Nerudan runoihin. Teatterimusiikin saralla Edelmann nousi tunnetuksi sävellettyään musiikit näytelmään Gildamesh 1975.

Edelmann avioitui jo nuorena näyttelijä Marja-Leena Koukin kanssa ja sai pojan Samuli Edelmannin. Avioliitto päättyi eroon ja haastattelussa Edelmann kertoo sitä seuranneista vaikeuksista.

Myöhemmin Edelmann avioitui elokuvaohjaaja Kiti Luostarisen kanssa ja he saivat kaksi lasta. Puhumattomuus ja lapsuuden rooli äidin lohduttajana varjosti silti elämää ja parisuhdetta. Lopulta terapia avasi syvälle sisimpään haudatut muistot, joista kipeimpiin kuului opettajan hyväksikäytön uhriksi joutuminen lapsena.

Edelmann julkaisi kirjan Lumottu maa vuonna 2010, jossa hän käsittelee menneisyyttään ja itsensä kohtaamista. Haastattelussa hän kertoo, kuinka kirjoittaminen auttoi löytämään "pikku-Tonin" ja lopulta myös antamaan anteeksi, kaikille.

Vuonna 2015 tehdyssä Arkistovieraana-haastattelussa kuullaan 70-vuotispäiviään viettävän Edelmannin ajatuksia musiikista ja elämästä. Suosikkisävellyksen nimi on osuvasti Lempeys.

Edelmann on tiettävästi ainut säveltäjä, joka on säveltänyt kaikki Shakespearen 154 sonettia. Runot ovat olleet säveltäjälle tärkeitä jo nuoruudesta asti ja uralle on mahtunut lukuisia runosävellyksiä, joista tunnetuimpia muun muassa Lasinen vuori ja Armaan läheisyys. Näyttämömusiikin sävellyksistä muistetaan muun muassa Pete Q:n ja Ryhmäteatterin Taru Sormusten herrasta -näytelmien sävellykset ja tv-töistä Kukkivan roudan maat, Kauhea murhamies Lalli, Hobitit ja Korpirastas.

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto