Hyppää pääsisältöön

Tuhkimotarinoiden Timon lapset: "Kaipaamme äitiä, mutta isä on auttanut jaksamaan, kun omat voimat eivät riitä."

Tuhimotarinoiden Timon lapset pitävät puhetta isälleen.
Tuhimotarinoiden Timon lapset pitävät puhetta isälleen. Kuva: Yle/ Tuhkimotarinoita Tuhkimotarinoita

Timon vaimo Mari kuoli keuhkosyöpään vuonna 2014. Timo jäi yksin kolmen lapsen kanssa. Suru musersi, ikävä painoi, mutta jaksettava oli. Arjen pyörittämisen rutiinit olivat pelastus. Yöt olivat hengähdystauko – surustakin. Timon lapset osaavat arvostaa isänsä jaksamista ja ponnistuksia. Tuhkimotarinoiden muutosviikon loppuhuipennuksessa he pitivät isälleen koskettavan puheen.

Rakas isä ja arvon juhlavieraat,

Aivan mahtavaa, että te kaikki olette päässeet paikalle juhlimaan isää ja uuden elämän alkua äidin kuoleman jälkeen, kuitenkaan unohtamatta hänen muistoaan.

Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet yhtä vuoristorataa. Ne ovat olleet niin ilon kuin surunkin hetkiä. Äidin kuoleman jälkeen isän on täytynyt ottaa aivan uusi rooli meidän perheessä.

Kaikki muutos tapahtui myös todella nopeasti, joten emme saaneet minkäänlaista varoitusta tällaisesta suuresta muutoksesta elämässämme. Saati sitten ohjeita, miten elää ja jaksaa surun läpi ja jatkaa elämää.

Isän on täytynyt toimia yksinhuoltajana kolmen lapsen kanssa. Hän on joutunut tekemään äidinkin tehtävät ja toiminut hyvin monessa roolissa.

Hän on kuunnellut, kuskannut, ruokkinut, auttanut kaikilla mahdollisilla tavoilla ja vielä jaksanut nauraa, hymyillä ja pitää hauskaa kanssamme.

Kaiken surun keskellä hän on myös löytänyt uuden rakkaan harrastuksen, pyöräilyn, joka on tehnyt isälle varmasti todella hyvää.

Hän järjesti myös hienot viisikymppiset äidin toiveita kunnioittaen ja mahdollisti minulle ja Emmille upeat ylioppilas- ja rippijuhlat. Musiikki on ollut isälle myös kantavana voimana, ja olemme siitä yhdessä nauttineet.

On uskomatonta, kuinka sisukas ja päättäväinen isä on. Sen lisäksi hän on antanut meille vielä rakkautta, lämpöä ja turvaa. Ei voisi parempaa isää toivoa.― Timon lapset

Uusi tilanne oli meille kaikille järkytys, ja oli vaikea sopeutua uuteen alkuun. Äidin rooli oli todella suuri ja tärkeä, ja meille jäi iso aukko perheeseemme.

Jessen sanoin, yksi pelinrakentaja puuttuu meidän tiimistä. Isä joutui siis astumaan toisiin, aivan uudenlaisiin saappaisiin.

Hän on tsempannut meitä vaikeina hetkinä ja päivinä, kun ollut vaikeaa ja raskasta. Hänelle on ollut todella helppo puhua asiasta kuin asiasta, ja hän on halunnut aina auttaa parhaansa mukaan. Meillä on ollut parempia päiviä isän ansiosta.

Hän muun muassa kahvittelee meidän kanssa, pelaa Jessen kanssa sählyä ja tekee myös pihatöitä hänen kanssaan. Koko perheen voimin olemme käyneet syömässä ja katselleet yhdessä sarjoja ja leffoja, joita olemme yhdessä nauraneet ja jännittäneet.

On todella hienoa, että isä on yhdessä Jessen kanssa löytänyt myös jääkiekosta yhteisen, rakkaan harrastuksen. Äitikin haluaisi olla varmasti todistamassa, kun isän ja Jessen äänet kaikuvat kovimpana TPS:n matseissa ja kun kotona juhlitaan mestaruuksia.

Jesse ja Timo TPS:n pelissä.
Jesse ja Timo iloitsevat TPS:n maalista. Jesse ja Timo TPS:n pelissä. Kuva: Yle / Mape Morottaja Tuhkimotarinoita,tuhkimotarinoita
Timo ja Jesse TPS:n pelaajien kanssa.
Timo ja Jesse TPS:n pelaajatapaamisessa. Timo ja Jesse TPS:n pelaajien kanssa. Kuva: Yle / Mape Morottaja Tuhkimotarinoita,tuhkimotarinoiden timo

Isä huomaa myös aina, kun olemme allapäin. Kun pidättelee itkua autossa, hän huomaa heti, että kaikki ei ole hyvin.

On mieletöntä, että hänelle voi puhua mistä vain vaikeastakin asiasta. Isä kerää kokoon, jos on hajalla ja antaa parhaat neuvonsa sydämestään. Hän ei yritä korvata äitiä, mutta osoittaa, että hän on kuitenkin täällä meitä varten.

Me kaikki toivomme, että äiti olisi täällä, ja että voisimme sanoa, kuinka paljon me häntä rakastamme. Isä on auttanut jaksamaan; hän on ollut syli, mihin kaivautua, olkapää, johon itkeä ja ihminen, joka nostaa kun omat voimat eivät riitä.

Me kaikki toivomme, että äiti olisi täällä, ja että voisimme sanoa, kuinka paljon me häntä rakastamme. Isä on auttanut, kun omat voimat eivät riitä.

Kunnioitamme isää mielettömästi siitä, että hän on tehnyt kaikkensa, jotta meillä olisi hyvä olla, ja että pääsisimme jatkamaan elämään jollakin tavalla.

Ilman isää emme olisi tässä tänään. Hänen läsnäolonsa ja tukensa on ollut aivan mielettömän suuri meille kaikille.

Ottaen huomioon meidän kaikkien surun ja vaikeudet hänen omien lisäksi, on edes vaikea kuvitella, kuinka paljon hän on ponnistellut eteemme.

Toivottavasti tiedät isä, että olemme niin kiitollisia kaikesta mitä olet meille antanut ja tehnyt. Me rakastamme sinua sydämiemme pohjista. Sinä, jos kuka olet ansainnut kaiken parhaan ja uuden, toisen elämän. Olet mahtava, kiitos siitä.

Nauti tästä päivästä, se on sinun. Olemme aina täällä sinua varten. Kiitos isä.

Rakkaudella,
Nea, Jesse ja Emmi

Tuhkimotarinoita-sarja

Tuhkimotarinoiden Nanna istuu sairaalan käytävällä
Tuhkimotarinoiden Nanna istuu sairaalan käytävällä Kuva: Yle/ Mape Morottaja Tuhkimotarinoita

Tuhkimotarinoita-sarjassa kriisin kohdanneet kertovat rohkeasti elämänsä kipeimmästä hetkestä. Miten selviytyä lapsen kuolemasta, julmasta vanhemmasta, veljen itsemurhasta, häpeästä, musertavasta surusta? Kriisin aiheuttaman sisäisen muutoksen jälkeen he haluavat nyt löytää myös oman ulkoisen vahvuutensa ja saada lisää itsevarmuutta. Stylisti Outi Broux matkaa eri puolille Suomea kuulemaan näiden rohkeiden ihmisten tarinoita. Hän auttaa jokaisessa jaksossa yhtä kerrallaan löytämään oman ulkoisen ja sisäisen tasapainonsa. Sarjan on ohjannut Mape Morottaja.


Millaisia tunteita tai ajatuksia tarinat herättävät sinussa? Kommentoi, tykkää ja jaa kokemuksesi Tuhkimotarinoita-sarjan Facebook-sivulla.


Seuraa meitä Facebookissa!

  • "Mun piti vaan hyväksyä se, että mulla ei ole äitiä"

    Kukaan ei tiennyt, minne Tiinan äiti lähti.

    Äidittömyys jättää jäljen, joka ei lähde koskaan pois. Terapiassa Tiina oivalsi viimein, että vaikka hän kuinka toivoo, hän ei tule koskaan saamaan kaipaamaansa äitiä. Hänen oli päästettävä irti menneisyydestä ja alettava rakentaa omaa elämäänsä. Nykyään Tiina ei ole äitiinsä missään yhteydessä.

  • Yksinhuoltajaäiti joutui jääkiekon kalleuden vuoksi velkakierteeseen, mutta nyt veljekset loistavat - Joonas jopa MM-joukkueessa

    Rahat ei riitä, velat painaa ja elämänilo katoaa.

    "Minulla oli neljä työtä ja velkaakin 10 000 euroa. Joskus ei ollut ruokaakaan kaapissa, mutta kaikista tärkeintä minulle oli, että pojat saavat jatkaa jääkiekkoa! Joku voi sanoa, että oliko pakko tai että turhaa valittamista, mutta halusin, että heillä säilyy edes yksi asia elämässä avioeromme jälkeen. Pojat menettivät eron myötä kodin, kaverit, kielen ja jopa kotimaansa. Minulle oli tärkeää, että he saivat jatkaa jotain, mikä oli heille rakasta", Minna kertoo.