Hyppää pääsisältöön

Miten ruokitaan koko maailma? Docventures listasi 6 lupaavaa ruokainnovaatiota

Miten ruokitaan maailman yhdeksän miljardia ihmistä?
Miten ruokitaan maailman yhdeksän miljardia ihmistä? Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen Docventures

Maailma on vakavan ruokaongelman edessä vuonna 2050. Yhdeksän miljardia ihmistä, joista miljardi köyhää ja nälkäistä. Onko vastaus ruokapulaan kasvissyönti, GMO vai kenties sittenkin suurempi muutos? Docventures listasi lupaavia innovaatiota maailman ruokaongelman poistamiseen.

1. GMO

Väitetään, että geenimuuntelu on välttämätöntä, jotta ruoka saadaan riittämään kasvavalle väestölle. Monien tutkijoiden mielestä ensisijaiset keinot ja mahdollisuudet ovat tärkeysjärjestyksessä kuitenkin aivan muita. Esimerkiksi professori Juha Heleniuksen sekä Minnesotan yliopiston tutkimuksen mukaan kolme tärkeintä keinoa ratkaista ruokaongelma ovat seuraavat:

  1. Olemassa olevan peltoalan optimointi – Sadot ovat monin paikoin jopa 50% huonompia, kuin mitä ne voisivat olla. Jos lannoitteita ja vettä käytettäisiin optimaalisella tavalla, peltojen koko potentiaali tulisi hyötykäyttöön.
  2. Kasvisruokavalio – Syötämme tuottamamme kalorit eläimille, sen sijaan että söisimme ne itse. Neljä miljardia ihmistä voitaisiin ruokkia sillä peltoalalla, mikä kuluu lihantuotantoon, jos se käytettäisiin suoraan ihmisravinnoksi.
  3. Ruokahävikin vähentäminen – Kolmannes maailman ruoasta päätyy roskiin, sillä käytämme lihakarjasta vain pihvin, hylkäämme rumat kasvikset, emme osaa säilyttää emmekä kierrättää ruokaa. Yksin USA:n, Intian ja Kiinan ruokahävikillä ruokkisi lähes puoli miljardia ihmistä vuodessa. Millainen hävikkiruokailija sinä olet? Testaa!

2. Proteiinia hyönteisistä

Syötävät hyönteiset ovat osa YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n ohjelmaa torjua nälänhätää. Suomessa sallittiin syksyllä 2017 hyönteisten kasvattaminen ja myyminen elintarvikkeena.

Mutta ennen kuin hyönteisruoka pelastaa maailman, on länsimaisten ihmisten ruokatottumuksissa tapahduttava suuri muutos.

3. Proteiinia härkiksestä ja nyhtökaurasta

Suomalaiset innovaatiot härkis ja nyhtökaura ovat kasvisvaihtoehto lihalle ja tuontisoijalle.

Kanafilettä muistuttava nyhtökaura on tehty kaurasta, härkäpavusta ja keltaherneestä.

Härkis sisältää puolestaan härkäpapua, herneproteiinia ja paahdettua sipulia. Härkäpapu on suomalaista, mutta herneproteiini tulee Euroopasta.

4. Proteiinia laboratoriosta

– Jos USA:ssa siirryttäisiin käyttämään keinolihaa, ympäristövaikutukset olisivat samat kuin ottaisi 23 miljoonaa autoa pois käytöstä, sanoo Memphis Meats -keinolihan toimitusjohtaja Uma Valeti.

Keinoliha ja -kala tehdään laboratorioissa. Ensin eläimestä tai kalasta otetaan lihasoluja, sitten niitä kasvatetaan laboratorio-olosuhteissa. Lopulta näytteiden ottamistakaan ei enää tarvittaisi.

Tarkoitus on jättää eläin lihantuotantoprosessista kokonaan pois.

5. Ruoan viljely suljetuissa bioreaktoreissa

Tulevaisuudessa ei tarvittaisi peltoja enää ollenkaan, jos ruokaa voitaisiin viljellä tankeissa, suljetuissa bioreaktoreissa. Biotekniikan tohtori Lauri Reuterin tutkimusryhmä pystyy kasvattamaan kasvisoluja pienessä bioreaktorissa.

– Kotikäytössä sellainen voisi olla vaikkapa keittiön nurkassa kahvinkeittimen vieressä ja tuottaa esimerkiksi mesimarjan soluja, Reuter kertoo Ylen haastattelussa.

Suuressa bioreaktorissa käytettäisiin useampia organismeja ja rakennettaisiin kokonaisuus, bioreaktorifarmi, jossa tuotettaisiin monenlaisia asioita.

– Tämänkaltainen ruoantuotanto ohittaisi tehokkuudellaan ja ekologisuudellaan maanviljelyn, ja ruoantuotanto olisi täysin riippumatonta ympäröivistä olosuhteista, Reuter sanoo,

6. Proteiinia pelkästä sähköstä ja hiilidioksidista

Ruoka on yksinkertaisimmillaan energiaa ja hiiltä. Mutta on silti yllätys, että pelkästä sähköstä ja hiilidioksidista voi tuottaa syötäväksi kelpaavaa proteiinia.

Ensimmäinen koe-erä yksisoluproteiinia on jo tuotettu – Suomessa. Innovaatio syntyi Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n yhteisessä tutkimuksessa. Jos proteiini tuotetaan aurinkosähköllä, sen raaka-aineet saadaan ilmasta ja se on käytännössä ilmaista.

– Siksi teknologia voidaan tulevaisuudessa viedä esimerkiksi aavikoille tai muille alueille, missä on suuri nälänhätä. Yksi vaihtoehto voi olla myös kotireaktori eli eräänlainen kodinkone, jolla kuluttaja itse voi valmistaa tarvitsemansa proteiinin, kertoo johtava tutkija Juha-Pekka Pitkänen VTT:ltä.

Edit 16.1.2018 klo 14:08 - kommentointi suljettu, kiitos keskustelijoille!