Hyppää pääsisältöön

Hyvä vai paha Sampo?

eli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta. "Sammon taonta", yksityiskohta. Öljyvärimaalaus (maalaus): Akseli Gallen-Kallela, 1893.
Akseli Gallen-Kallela, Sammon taonta, 1893, yksityiskohta eli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta. "Sammon taonta", yksityiskohta. Öljyvärimaalaus (maalaus): Akseli Gallen-Kallela, 1893. Kuva: Yle / Arja Lento 1893

Onko tämän päivän Sampo jokin Suomen talouskasvuun kirittävä startup-yritys, kulttuuria ja urheilua pelihimon siivin rahoittava Veikkaus-rahapeliyhtiö vai kohta suuryrityksille voittoa tahkoava SOTE?

Människor runt ett mötesbord
Människor runt ett mötesbord Kuva: Mostphotos/lev dolgachov group,viestintä,Startup-yritys,iPad,taulutietokoneet,coffee,Pöytä,cooperation,parit

Suomalaisessa mytologiassa Sampo eli kirjokansi on ihmeellinen kone tai esine, kosintalahja ja sotasaalis, joka liittyy usein Pohjolaan. Sampo on tunnettu erityisesti suomalaisesta kansanrunoudesta kootusta Kalevala -eepoksesta, jossa sillä on tärkeä rooli. Himoittu laite syytää hyvää, mutta aiheuttaa myös paljon onnettomuutta sitä ahneesti tavoitteleville.

Sampo -myytin synnylle on vaikea määritellä aikaa. Jo siinä vaiheessa kun runonlaulajat muokkasivat säkeet kalevalamittaiseen poljentoon, olivat kertomukset Sammosta ikivanhaa suullista perimätietoa. Vastaavia myyttejä on löydettävissä ympäri maailmaa.

Ilmarinen työssään elokuvassa Sampo.
Ilmarinen työssään elokuvassa Sampo. Kuva: YLE Aleksandr Ptuško,Kalevala,Seppo Ilmarinen,Sampo

Sampoa on tulkittu monella tavalla. Valtiotieteen tohtori Pentti Viita esittää kirjassaan Viikinkiaika Kalevalan kertomana, että Sampo tarkoitti rahasampoa eli turkiskauppaa. Paavo Haavikon kaunokirjallisessa tulkinnassa Rauta-aika Sampo on rahan lyöntiin käytetty väline.

Vesa-Matti Loiri Ilmarina.
Vesa-Matti Loiri Seppo Ilmarisena Rauta-aika -tv-sarjassa Vesa-Matti Loiri Ilmarina. Kuva: Yle/Antero Tenhunen kalevala

Uskontotieteilijä Veikko Anttonen ja folkloristiikan professori Lotte Tarkka ovat huomauttaneet, että Sammon merkitys ei palaudu mihinkään yksittäiseen esineeseen tai myyttiseen objektiin, vaan kyseessä on ennen kaikkea vaurauden, kasvun ja hyvinvoinnin tuonpuoleiseen alkuperään liittyvä käsite, jolle on voitu antaa hyvin erilaisia hahmoja.

Samansuuntaisen tulkinnan esittää myös filosofi Pauli Pylkkö, jonka mukaan Sampo on eräänlainen allegoria tekniikasta yleensä. Pylkön tulkinnassa Sampo liitetään seppien tuomaan uudenlaiseen hyvinvointiin, joka uhkaa syrjäyttää Väinämöisen edustaman tietäjäkulttuurin.

vanhan grafiikanlehti, jonka kuva-aiheena mies joka ryömii taivaankannen reunan ali
Camille Flammarion: L'Atmosphere, 1888, yksityiskohta vanhan grafiikanlehti, jonka kuva-aiheena mies joka ryömii taivaankannen reunan ali Kuva: Wikimedia Commons Camille Flammarion,Taivaankansi,L'Atmosphere

Jo 1900-luvun alussa uskontotieteilijä Uno Harva ja kielen- ja kansanruonouden tutkija E.N. Setälä kehittelivät teoroita maailmanpylväästä, taivaankannen kannattelijasta. Folkloristiikan tutkija, akateemikko Anna-Leena Siikalan mukaan vaikuttaisi, että ainakin Savon ja Keski-Suomen alueella Sammon ryöstön esine on ollut sammas eli maailmanpylväs. Myös arkeoastronomi Marianna Ridderstad on yhdistänyt aiemman, lähinnä kielitieteelliseen tutkimuksen muinaisen tähtitaivaan tutkimukseen. Hän on päätynyt tulokseen, että Sampo tulee kultanaulalla kiinnitetystä taivaan kantta kannattelevasta pylväästä, jonka ympäri kirjokansi kiertää. Kultanaulan kohdalla on napatähti eli Pohjantähti tai Vega.

Aristoteleen kantapää: Murtamattomat myytit - jakso on uusinta kesäkuulta 2013. Pasi Heikura pohtii Anna-Leena Siikalan kanssa, miten meidän esi-isämme ennen näkivät ja kokivat maailman ja tutustuu itämerensuomalaiseen mytologiaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri