Hyppää pääsisältöön

Hyvä vai paha Sampo?

eli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta. "Sammon taonta", yksityiskohta. Öljyvärimaalaus (maalaus): Akseli Gallen-Kallela, 1893.
Akseli Gallen-Kallela, Sammon taonta, 1893, yksityiskohta eli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta. "Sammon taonta", yksityiskohta. Öljyvärimaalaus (maalaus): Akseli Gallen-Kallela, 1893. Kuva: Yle / Arja Lento 1893

Onko tämän päivän Sampo jokin Suomen talouskasvuun kirittävä startup-yritys, kulttuuria ja urheilua pelihimon siivin rahoittava Veikkaus-rahapeliyhtiö vai kohta suuryrityksille voittoa tahkoava SOTE?

Människor runt ett mötesbord
Människor runt ett mötesbord Kuva: Mostphotos/lev dolgachov group,viestintä,Startup-yritys,iPad,taulutietokoneet,coffee,Pöytä,cooperation,parit

Suomalaisessa mytologiassa Sampo eli kirjokansi on ihmeellinen kone tai esine, kosintalahja ja sotasaalis, joka liittyy usein Pohjolaan. Sampo on tunnettu erityisesti suomalaisesta kansanrunoudesta kootusta Kalevala -eepoksesta, jossa sillä on tärkeä rooli. Himoittu laite syytää hyvää, mutta aiheuttaa myös paljon onnettomuutta sitä ahneesti tavoitteleville.

Sampo -myytin synnylle on vaikea määritellä aikaa. Jo siinä vaiheessa kun runonlaulajat muokkasivat säkeet kalevalamittaiseen poljentoon, olivat kertomukset Sammosta ikivanhaa suullista perimätietoa. Vastaavia myyttejä on löydettävissä ympäri maailmaa.

Ilmarinen työssään elokuvassa Sampo.
Ilmarinen työssään elokuvassa Sampo. Kuva: YLE Aleksandr Ptuško,Kalevala,Seppo Ilmarinen,Sampo

Sampoa on tulkittu monella tavalla. Valtiotieteen tohtori Pentti Viita esittää kirjassaan Viikinkiaika Kalevalan kertomana, että Sampo tarkoitti rahasampoa eli turkiskauppaa. Paavo Haavikon kaunokirjallisessa tulkinnassa Rauta-aika Sampo on rahan lyöntiin käytetty väline.

Näyttelijät Vesa-Matti Loiri Ilmarin roolissa ja Mikko Niskanen Tieran roolissa tv-sarjassa Rauta-aika.
Vesa-Matti Loiri Seppo Ilmarisena Rauta-aika -tv-sarjassa Näyttelijät Vesa-Matti Loiri Ilmarin roolissa ja Mikko Niskanen Tieran roolissa tv-sarjassa Rauta-aika. Kuva: Antero Tenhunen / Yle Rauta-aika,Vesa-Matti Loiri,Mikko Niskanen,Rauta-aika osa 2

Uskontotieteilijä Veikko Anttonen ja folkloristiikan professori Lotte Tarkka ovat huomauttaneet, että Sammon merkitys ei palaudu mihinkään yksittäiseen esineeseen tai myyttiseen objektiin, vaan kyseessä on ennen kaikkea vaurauden, kasvun ja hyvinvoinnin tuonpuoleiseen alkuperään liittyvä käsite, jolle on voitu antaa hyvin erilaisia hahmoja.

Samansuuntaisen tulkinnan esittää myös filosofi Pauli Pylkkö, jonka mukaan Sampo on eräänlainen allegoria tekniikasta yleensä. Pylkön tulkinnassa Sampo liitetään seppien tuomaan uudenlaiseen hyvinvointiin, joka uhkaa syrjäyttää Väinämöisen edustaman tietäjäkulttuurin.

vanhan grafiikanlehti, jonka kuva-aiheena mies joka ryömii taivaankannen reunan ali
Camille Flammarion: L'Atmosphere, 1888, yksityiskohta vanhan grafiikanlehti, jonka kuva-aiheena mies joka ryömii taivaankannen reunan ali Kuva: Wikimedia Commons Camille Flammarion,Taivaankansi,L'Atmosphere

Jo 1900-luvun alussa uskontotieteilijä Uno Harva ja kielen- ja kansanruonouden tutkija E.N. Setälä kehittelivät teoroita maailmanpylväästä, taivaankannen kannattelijasta. Folkloristiikan tutkija, akateemikko Anna-Leena Siikalan mukaan vaikuttaisi, että ainakin Savon ja Keski-Suomen alueella Sammon ryöstön esine on ollut sammas eli maailmanpylväs. Myös arkeoastronomi Marianna Ridderstad on yhdistänyt aiemman, lähinnä kielitieteelliseen tutkimuksen muinaisen tähtitaivaan tutkimukseen. Hän on päätynyt tulokseen, että Sampo tulee kultanaulalla kiinnitetystä taivaan kantta kannattelevasta pylväästä, jonka ympäri kirjokansi kiertää. Kultanaulan kohdalla on napatähti eli Pohjantähti tai Vega.

Aristoteleen kantapää: Murtamattomat myytit - jakso on uusinta kesäkuulta 2013. Pasi Heikura pohtii Anna-Leena Siikalan kanssa, miten meidän esi-isämme ennen näkivät ja kokivat maailman ja tutustuu itämerensuomalaiseen mytologiaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka.

  • Avaruusromua: Meri on vapauden symboli

    Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista.

    Meren aallot lupaavat vaihtelua elämään. Ne lupaavat uusia asioita. Näin kertoo eräs unikirja meren symboliikasta. Metalli puolestaan symboloi unessa lujuutta ja päättäväisyyttä. Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista, kertoo toinen kirja. Jokainen ihminen näkee vähintään kolme unta joka yö, sanovat unitutkijat. Kaikki näkevät unia, mutta kaikki eivät niitä muista. Unet puhuvat meille kuvin ja symbolein. Ja unet voivat myös muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Arkielämän taistelusignaalit eivät anna meille rauhaa

    Pitkien vapaiden jälkeen moni kokee arjen taisteluna.

    Vanhoissa lännenelokuvissa saapuvan ratsuväen tunnusmerkki oli signaalitorvi, mutta nykyajan soturin ympärillä on paljon erilaisia signaaleja varoittamassa ja ohjaamassa.

  • Avaruusromua: Muuttaako kulttuuri koneita vai koneet kulttuuria?

    Uudet laitteet vaativat käyttäjiltään uusia asioita.

    Nykyinen tekniikka vaatii käyttäjältään enemmänkin tietoa kuin taitoa. Tietoa siitä, mitä täytyy tehdä ja missä järjestyksessä. Uudet laitteet vaativat käyttäjiltään uusia asioita, uudenlaista osaamista. Kun taito korvautuu tiedolla, meidän suhteemme tekniikkaan muuttuu. Pelkän käytön osaaminen ei ole lainkaan yhtä hauskaa kuin tekeminen, kirjoittaa professori Timo Airaksinen. Avaruusromussa kuunnellaan poimintoja vuoden 2019 ulkomaisesta musiikista. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri