Hyppää pääsisältöön

Palkittu opettaja Maarit Rossi: Muistan sen hetken, kun tajusin opettaneeni päin seiniä

Kuvassa matematiikanopettaja Maarit Rossi, joka valittiin maailman kymmenen parhaan opettajan joukkooon
Maarit Rossi kuvattuna Dare to learn -oppimmistapahtumassa Kuvassa matematiikanopettaja Maarit Rossi, joka valittiin maailman kymmenen parhaan opettajan joukkooon Kuva: Yle / Anu Heikkinen Maarit Rossi, matematiikan opetus, opettaja, Global Teacher Prize 2016, varkey

Miten leikkivästä ja “lässyttävästä” matematiikan opettaja Maarit Rossista tuli kysytty luennoitsija ja kouluttaja ympäri maailmaa? Hän kertoo, että kaikki sai alkunsa siitä, kun vieressä istuva professori ei osannut ratkaista luennolla annettua tehtävää.

Kuka Maarit Rossi?

  • Eläkkeellä oleva matematiikan opettaja ja oppikirjojen tekijä. Rossi oli rehtorina kirkkonummelaisessa Kirkkoharjun yläkoulussa 15 vuotta.
  • Hän oli ehdolla Global Teacher Prize -palkinnon saajaksi vuonna 2016 ja sijoittui kymmenen parhaan joukkoon.
  • Vie kehittämäänsä Paths to Math -e-oppimisohjelmaa maailmalle ja on kysytty luennoitsija ympäri maailmaa.

Muistan, kun olin Leedsin yliopiston luonnontieteiden kurssilla 90-luvulla. Oli todella silmiä avaavaa, kun vieressä istui professori, joka ei osannut ratkaista annettua tehtävää. Vasta kun kävimme ongelmaa yhdessä ryhmässä läpi, löysimme ratkaisun.

Se oli käänteentekevä hetki minun elämässäni. Oivalsin, että matematiikka on yhdessä tekemistä ja ajattelua. Palasin kotiin kuin kuumeessa. Ymmärsin, että olen opettanut päin seiniä siihen asti.

Siitä lähti matematiikan menetelmien ja oppikirjojen sisältöjen kyseenalaistaminen. Kollegat sanoivat alussa, että taas se leikkivä, laulava ja lässyttävä Maarit lähtee tunnille. Tänä päivänä ei kukaan enää ajattele niin, koska oppimisen prosesseista tiedetään niin paljon enemmän.

Taas se leikkivä, laulava ja lässyttävä Maarit lähtee tunnille.

Näin havainnollistat, että ratkaisuvaihtoehtoja voi olla ääretön määrä.

  • Ota metrin mittainen naru.
  • Miten narusta muodostetaan suorakulmio?
  • Tutki, mitkä ovat vastinsivujen eli vastakkaisten sivujen pituus suhteessa toisiinsa.
  • Entä vastinkulmien suuruus?
  • Tutki, kuinka monta suorakulmiota narusta voi tehdä?
  • Minkä mittaiset piirit äskeisillä suorakulmioilla oli?
  • Minkäkokoisen suorakulmion pinta-ala on isoin?

Vastaukset edellisiin kysymyksiin

  • Miten narusta muodostetaan suorakulmio? Neljän pisteen avulla niin, että syntyvässä kulmiossa kaikki kulmat ovat suoria kulmia (90 astetta)
  • Tutki, mitkä ovat vastinsivujen pituus suhteessa toisiinsa. Yhtä pitkät
  • Entä vastinkulmien suuruus? Yhtä suuret
  • Tutki, kuinka monta suorakulmiota narusta voi tehdä? Äärettömän määrän
  • Minkä mittaiset piirit äskeisillä suorakulmioilla oli? Yhtä suuret
  • Minkäkokoisen suorakulmion pinta-ala on isoin? Neliön
Kuvassa kaksi henkilöä tekee suorakulmion narusta
Minkäkokoisen suorakulmion pinta-ala on kaikkein suurin? Kuvassa kaksi henkilöä tekee suorakulmion narusta Kuva: Yle / Katja Solla matematiikka,suorakulmio,pinta-ala

Olen itse kokenut matematiikan vaikeana, vaikka olen pärjännyt siinä hyvin. Minua on aina kiinnostanut, mikä siinä on niin hankalaa. Yli 30 opetusvuoden aikana on tullut hyvin selväksi, että opetustavoissa ja sisällöissä on vieläkin paljon parantamisen varaa.

Ensimmäiset vuodet opettajana opetin varsin perinteisesti. Muistan ihmetelleeni, miksi meillä oli vain pari kertaa vuodessa ns. “suolaustunteja”, jolloin matematiikan tunneilla tehtiin jotain kivaa. Miksi ihmeessä kivaa ei voisi olla useammin, vaikka joka matematiikan tunti?

Matematiikan opetuksen suurin haaste on minun mielestäni edelleen se, että se sisältää liian paljon mekaanista laskemista eivätkä asiat liity juuri millään tavalla lasten elämään. Matematiikan käyttökelpoisuus on hirveän tärkeää tuoda esille lapsille, jotta oppimisesta tulee mielekästä.

Miten me opetamme nuorille ajattelun taitoja?

Opetus ei myöskään saisi enää olla sitä, että oppilaat istuvat luokissa tuppisuuna ja tekevät itsekseen neljä sivua tehtäviä putkeen.

Meidän on korkea aika pohtia, miten me opetamme nuorille ajattelun taitoja. Miten heidät saadaan kiinnostumaan ja olemaan rohkeita uusien haasteiden edessä?

On pakko, sillä koneet laskevat tulevaisuudessa yhä useammin kaikki mekaaniset laskutehtävät meidän puolestamme. Ne listaavat jopa laskujen välivaiheetkin esiin. Meidän pitää kuitenkin osata tehdä arjen ongelmista ne lausekkeet, jotka voidaan ratkaista koneiden avulla. Tämä kaikki vaatii luovaa ajattelua.

Matematiikan käyttökelpoisuus on hirveän tärkeää tuoda esille.

Matematiikan opetus on ajateltava uudella tavalla myös siksi, että monet lapset ja aikuiset pelkäävät matematiikkaa. Lasten pitää saada kokemus siitä, että monissa ongelmissa on erilaisia tapoja päästä oikeaan tulokseen. Heille pitää myös opettaa, että virheistä oppii eikä niitä pidä pelätä. On erikoista, että kaikkien muiden oppiaineiden opetus on mennyt eteenpäin, mutta matematiikkaan ei jostain syystä uskalleta koskea. Olisi jo korkea aika.

On tärkeää, ettei oppilasta jätetä yksin, sillä sehän on heitteillejättöä!

Uusi opetussuunnitelma on upea. Vaarana siinä on, että mennään liian yksisilmäisesti yhden asian perässä. Ilmiöoppimisen kanssa voi käydä niin. Kuulin, että eräässä koulussa aiheeksi oli otettu kananmuna. Oli vain sanottu, että käsitelkää kananmunaa eri oppiaineissa.

Ongelma on se, että vaikka maailma on täynnä tietoa ja se on helposti saatavilla, niin järkevästi paketoitua taustamateriaalia on liian vähän. Ajatelkaa vaikka ilmastonmuutosta – miten valtavan laaja ilmiö se onkaan!

Miten lapsi itse voi keksiä matematiikassa sellaista, johon ihmiskunnalla on mennyt 2000 vuotta?

Uudet opetusmenetelmät, joissa oppilaat ottavat itse selvää ja opettelevat asioita esimerkiksi videolta, ovat periaatteessa hyviä, kun yksintekeminen sopii oppimisprosessiin. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, ettei oppilasta jätetä yksin uuden opetussuunnitelman huumassa, sillä sehän on heitteillejättöä!

Miten lapsi itse voi keksiä matematiikassa sellaista, johon ihmiskunnalla on mennyt 2000 vuotta? Lapset tarvitsevat oppimiseen kanssakulkijan. Opettajan pitää johdatella oppimisprosesseja oikeaan suuntaan eikä jättää lapsia oman onnensa nojaan.

Olen oppinut tuntemaan oppilaani paljon paremmin osallistavan opettamistavan myötä. Heidän oppimistaan pystyy seuraamaan ihan toiselle tavalla, kun olen ollut itse mukana oppimisprosessissa oppilaiden kanssa. Siitä olen kiitollinen.

Miksi arviointikyky on niin tärkeää?

Näin uutisen, jossa kerrottiin että beach volley -kentälle oli tuotu 300kg hiekkaa ja ajattelin, että oh my God, mikä virhe. Luku onneksi korjattiin puolen tunnin päästä jutun julkaisusta. Kentälle oli tuotu 300 000 kg hiekkaa. Tämä on esimerkki siitä, miksi on tärkeää harjoitella arviointitaitoja. Silloin mittaluokka pysyy edes jollakin tavalla järjellisenä.

Arviointiharjoitus:
Erilaisia arviointipisteitä asetetaan ympäri tilaa. Ryhmien pitää selvittää esimerkiksi, paljonko makarooneja on astiassa tai kuinka monta hammastikkua on purkissa?

Kuvassa purkki, jossa on makarooneja sekä toisessa purkissa cocktail-tikkuja
Maarit Rossi käyttää arvioinnin opettamiseen muun muassa makaroneja ja cocktailtilkkuja Kuvassa purkki, jossa on makarooneja sekä toisessa purkissa cocktail-tikkuja Kuva: Yle / Anu Heikkinen matematiikka,arviointi,cocktail-tikut
  • Arvioikaa lukumäärä ja kirjoittakaa arvionne ylös.
  • Pyöristäkää tulos kymmeniin ja sen jälkeen satoihin.
  • Miten tarkka lukumäärä kannattaa laskea?
  • Anna aikaraja tehtävään.
  • Oppilaat saavat ja heidän pitää keskustella tehtävän tekemisen aikana.
  • Vertaillaan tarkkoja lukumääriä arvioihin.
  • Sen jälkeen pyöristetään saadut tarkat luvut kymmeniin ja satoihin. Mitä huomaat arvioitujen ja tarkistettujen lukumäärien pyöristyksistä?
  • On hyvä huomata, että oppilaat arvioivat usein lukumäärät alakanttiin.
Kommentit

Oppimistaidot

Facebook, Twitter

  • Ota haltuun opiskelutekniikat! Unohda tuntikausien pänttääminen — opiskele nopeammin ja tehokkaammin

    Oikealla opiskelutekniikalla opit nopeammin ja tehokkaammin.

    Unohda tuntikausien pänttääminen — opiskele nopeammin ja tehokkaammin sen sijaan. Kun löydät itsellesi oikeat opiskelutekniikat, oppiminen helpottuu ja uudet asiat jäävät helpommin mieleen. Videoilta löydät helppoja tekniikoita, joiden avulla voit treenata esimerkiksi omaa lukunopeutta tai ottaa haltuun isoja kokonaisuuksia.

  • Paineessa-kampanja auttaa yo-stressissä

    Autamme valmistautumaan lukion suurimpaan urakkaan.

    Loputon kiire, valtava työmäärä ja paineet menestymisestä ovat usean lukiolaisen arkipäivää. Yle Abitreenien Paineessa -kampanja auttaa valmistautumaan lukion suurimpaan urakkaan, ylioppilaskirjoituksiin.

  • Muistin tukemiseksi on monia kikkoja

    Suurin osa meistä oppii useilla eri tyyleillä.

    Suurin osa meistä oppii useilla eri tyyleillä - jopa eri tyyleillä eri aikoina elämässämme. Tarkkaavaisuuteni kohdistuu eri asioihin. Hahmotan ympäristöäni ja muistan opittua eri tavoin. Olemme kaikki erilaisia oppijoina.

  • Aivojen muovautuvuus on oppimisen perusta

    Aivojen muovautuvuus on oppimisen perusta

    Mitä musiikki tekee aivoille? Entä pelaaminen? Miten syntyy addiktio? Mikä on aivoinfarkti? Ihmisen aivot ovat ainutlaatuinen ja monimutkainen järjestelmä. Aivot muuttuvat iän myötä, mutta myös ihmisen oma toiminta muovaa aivoja.

  • Käytä digileikkejä ja -pelejä oikein

    Leikki on lapsen työtä.

    Leikki on lapsen työtä: itseohjautuvaa ajanvietettä, jossa lapsi saa itse päättää tekemisen rajat ja reunaehdot. Usein ajatellaan, että leikkimisen ja pelaamisen suurin innoittaja on tekemisen vapaus. Tämä ajatus on kuitenkin takaperoinen: leikissä ja etenkin peleissä vapautta nimenomaan rajoitetaan keinotekoisesti erilaisten sääntöjen kautta. Leikkiminen ja pelaaminen ovatkin vapaaehtoista vapauden rajoittamista.

  • Empatiaa voi oppia myös digiaikana

    Miksi empatia on tärkeää? Millä tavoin se kehittyy?

    Yksiselitteistä suositusta lasten netinkäytöstä ei ole. Lasten tiedetään kuitenkin tarvitsevan riittävästi sensitiivistä vuorovaikutusta tärkeän aikuisen kanssa. Miksi empatia on tärkeää ja kannattaako lapsen ruutuaikaa rajoittaa?