Hyppää pääsisältöön

Perhoset paljastavat ilmastonmuutoksen

On ennustettu, että sään ääri-ilmiöt sekä talven lämpötilat tulevat kasvamaan. Perhosten elinkaari on varsin lyhyt, joten olosuhteiden muutos näkyy niissä erityisen herkästi. Siksi perhoset soveltuvat erinomaisesti ilmastonmuutoksen tutkimiseen.

Voi kuulostaa oudolta, että kylmiin, paksulumisiin talviin tottuneet hyönteiset kuolevat nykyajan leudoissa talvissa kylmään. Paksu lumipeite suojaa kuitenkin tehokkaasti kylmältä ja sen alla olosuhteet ovat tasaisen ”lämpimät” verrattuna lumettomaan maahan.

Olosuhteiden muutokset voivat näkyä myös toisin päin. Vielä 1960-luvulla Etelä-Suomessa harvoin esiintyneet lajit voivat olla nykypäivänä aivan tavallisia.

Aurinkoinen ja värikäs pihamaa houkuttelee päiväperhosia ruokailemaan. Kuva: Ulla Soininmäki.

Ihminen pystyy tekemään suuria muutoksia ympäristölle, niin hyvässä kuin pahassa. Esimerkiksi harjusinisiipeä tavataan luontaisesti enää Säkylänharjulla, jossa Puolustusvoimat pitää harjoituksillaan maiseman avoimena.

Monimuotoiset niityt ovat käyneet vähiin tehostuneen maatalouden seurauksena. Lisäksi soiden kuivattaminen aiheuttaa suon lajiston katoamista. Esimerkiksi rahkahopeatäplän viimeisin eteläinen havainto on Luumäeltä vuodelta 2002. Samassa ojassa rypevät myös monet muut lajit.

Perhosista saatava tieto on äärimmäisen arvokasta ympäristön muutosten seurantaan.

Ilmastonmuutoksen tutkimuksessa avainasemassa ovat riittävän pitkät seurannat. Ilmasto muuttuu vähitellen, kuten lajistokin. Yksivuotisia perhoslajeja tutkimalla levinneisyyden tai yksilömäärän muutos voi kuitenkin olla havaittavissa jo seuraavana vuonna.

Vuosituhannen alusta lähtien Suomessa on tavattu viisi uutta päiväperhoslajia ja noin 200 muihin heimoihin kuuluvaa perhoslajia. Viimeisen 20 vuoden aikana Suomessa talvehtivien perhoslajien määrä on lisääntynyt yli 250 lajilla.

Perhosten keräily on saanut syyttä paheksunnan leiman, sillä keräilyn tuottamat aineistot sisältävät valtavan määrän tietoa. Ilman tätä tietoa valtaosaa uhanalaisista perhosista ei voitaisi lainkaan suojella, koska tieto lajin esiintymisestä tai luonnossa tapahtuvista muutoksista olisi jäänyt huomaamatta. Keräämällä ei ole hävitetty yhtään populaatiota, mutta maan käytöllä tai käyttämättömyydellä se voidaan saada aikaan muutamassa vuodessa.

Teksti: Manu Soininmäki