Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Paineessa pääkuva

Tunne itsesi oppijana

Kuvassa teksti: "Tutustu temperamenttipiirteisiin"
Kuvassa teksti: "Tutustu temperamenttipiirteisiin" Kuva: Abitreenit / Yle Abitreenit

Se, miten reagoit yllättäviin tilanteisiin tai kuinka sinnikkäästi jaksat puurtaa yhden asian parissa, voi kertoa temperamentistasi. Omaan temperamenttiin tutustuminen on yksi tapa pohtia, millainen oppija olet ja miten voisit suunnitella omaa opiskeluasi.

Temperamenttia kuvataan usein temperamenttipiirtein, joita eri tutkijat määrittelevät hieman eri tavoilla. Psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen on määritellyt yhdeksän temperamenttipiirrettä, jotka ovat kouluympäristössä olennaisia. Nämä ovat sensitiivisyys, aktiivisuus, sopeutuvuus, sinnikkyys, häirittävyys, rytmisyys, lähestyminen ja vetäytyminen, intensiivisyys ja mieliala.

Kaikilla ihmisillä on kaikki temperamenttipiirteet. Niitä kuvataan joko korkeina (vahvoina) tai matalina (heikkoina) sen mukaan, miten ne ilmenevät toiminnassamme. Mikään temperamenttipiirre ei ole yksiselitteisesti hyvä tai huono, mutta joistain niistä voi olla hyötyä tietynlaisissa tilanteissa.

Pohdi, mitkä seuraavista temperamenttipiirteistä tunnistat itsessäsi ja näkyvätkö ne omassa opiskelussasi. Temperamenttipiireitä havainnollistetaan alla olevilla esimerkeillä, joissa korostetaan ääripäitä. Ne ovat esimerkkejä, miten temperamenttipiirteet voivat ilmetä toiminnassamme.

Sinnikkyys ja peräänantamattomuus

Kuinka sinnikkäästi viet asiat loppuun?

Korkea:
Sinnikkyydestä ja peräänantamattomuudesta voi olla hyötyä opiskelussa. Pitkä pinna, kyky puurtaa kauan yhden asian parissa sekä tarve viedä asiat loppuun voivat olla sinnikkäälle henkilölle tyypillisiä tapoja toimia. Toisaalta täydellisen lopputuloksen tavoittelu ja armottomuus itseä kohtaan voivat pahimmillaan johtaa uupumukseen.

Matala:
Opiskelija, joka ei ole sinnikäs voi kyllästyä ja turhautua nopeasti. Hänen lyhytjänteisyytensä voi johtaa luovuttamiseen. Tällaisen opiskelijan kannattaa pohtia, miten pitää tarkkaavaisuutta yllä. Eri aineiden lukeminen vuorotellen tai opiskelupaikan ja asennon vaihtaminen voivat auttaa keskittymään. Ei ole syytä tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että tarvitsee tauon useammin kuin muut. Mikäli tauot auttavat keskittymään, kannattaa tauko suoda itselleen. Se voi tehdä opiskelusta tehokkaampaa kuin itsensä pakottaminen penkissä pysymiseen.

Häirittävyys

Opiskeletko omissa maailmoissasi vai häiriinnytkö ympäristöstä?

Korkea:
Korkeaa häirittävyyttä voidaan arkikielessä kutsua heikoksi keskittymiskyvyksi: häiriöt ympärillä vievät keskittymisen pois oleellisesta. Tällaisen henkilön voi olla helppo hypätä seuraavaan tehtävään ja jättää asioita kesken, mikä voi toisinaan johtaa unohteluun.

Matala:
Opiskelija, jonka häirittävyys on matala, voi olla loistava keskittyjä. Hänellä on niin sanottu “tunnelinäkö”, mikä mahdollistaa kaiken epäoleellisen poissulkemisen. Tällaisen ihmisen haasteena voi olla tarkkaavaisuuden kohteen siirtäminen ja seuraavaan asiaan siirtyminen.

Aktiivisuus

Tapahtuvatko asiat elämässäsi ryminällä vai hitaasti harkiten?

Korkea:
Korkea aktiivisuus ilmenee siinä, kuinka paljon energiaa ja voimaa opiskelija käyttää toimintaansa. Tämä voi näkyä esimerkiksi jatkuvana liikkeessä olemisena tai nopeana tekemisen tempona. Opiskelija voi suorittaa koulutehtäviä vauhdilla, mutta toisaalta tempo voi ilmetä huolimattomuutena. Opiskellessa voikin olla syytä kiinnittää huomiota huolellisuuteen ja asioiden syvälliseen ymmärtämiseen.

Matala:
Opiskelijalla, jolla on matala aktiivisuus, asioiden tapahtuminen ja omaksuminen ottaa aikansa. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka fiksu opiskelija voi olla. hän vain käsittelee asioita pidempään. Voi olla, että asiat myös jäävät hänen päähänsä pidemmäksi aikaa.

Rytmisyys tai ennustettavuus

Vallitseeko arjessasi järjestelmällisyys vai elätkö kaaoksessa?

Korkea:
Opiskelijalla, jonka temperamenttipiirteenä on korkea rytmisyys, on tarve säännöllisyyteen ja järjestelmällisyyteen. Tavarat ovat ojennuksessa ja päivän aikataulut ja rutiinit toistavat itseään. Yllätykset voivat laittaa pasmat sekaisin. Mikäli rutiinit auttavat opiskelussa, niistä kannattaa pitää kiinni.

Matala:
Kalenteri ja aikataulu voivat olla tuntemattomia asioita matalan rytmisyyden opiskelijalle. Hänen päivänsä järjestyvät sitä mukaa, kun asioita tapahtuu. Opiskelu voi onnistua hyvin kaaoksessa eikä arkea kannata aikatauluttaa tarkasti, jos se tuntuu hyödyttömältä. Kirjoitusten luku-urakka on kuitenkin suuri, joten kannattaa huolehtia siitä, että aika riittää kaiken tekemiseen.

Sopeutuvuus

Kuinka helposti sulaudut tilanteeseen?

Korkea:
Uusien asioiden omaksuminen ja muutokset suunnitelmissa eivät yleensä ole ongelma opiskelijalle, jolla on korkea sopeutuvuus. Hänen voi olla helppo sulautua tilanteeseen ja mennä virran mukana. Sopeutujan voi olla hyvä muistaa kiinnittää huomiota omiin tarpeisiin ja pitää puolensa.

Matala:
Opiskelijalla, joka sopeutuu huonosti, on tarve pysyä tutussa ja turvallisessa. Asioiden toistuminen ja rutiinit tuovat turvallisuutta. Hän haluaa tietää tarkat suunnitelmat tulevista tapahtumista eikä pidä siitä, että niistä yllättäen poiketaan. Tällainen opiskelija voi olla parhaimmillaan, kun saa itse päättää omat aikataulunsa ja pysyä niissä. Yllätyksiä on kuitenkin myös hyvä oppia sietämään.

Sensitiivisyys

Kuinka herkkä olet ympäristön ärsykkeille?

Korkea:
Opiskelija, jolla on korkea sensitiivisyys, voi kiinnittää herkästi huomiota ympäristön ärsykkeisiin. Hän voi häiriintyä esimerkiksi valosta, lämpötilasta tai voimakkaista visuaalisista ärsykkeistä. Oma reviiri auttaa häntä keskittymään. Tämä on syytä ottaa huomioon opiskelupaikan valinnassa.

Matala:
Matalan sensitiivisyyden opiskelija ei välttämättä häiriinny ympärillä tapahtuvista asioista. Kivi kengässä tai kirjaston lukusalin tunkkainen ilma voivat jäädä häneltä huomaamatta. Opiskelu voi onnistua ongelmitta hälyisässä kahvilassa. Toisaalta tällainen henkilö ei välttämättä huomaa, jos häiritsee itse muita.

Lähestyminen ja vetäytyminen

Miten reagoit uusien ihmisten tapaamiseen?

Korkea:
Lähestyjä on usein innoissaan kaikesta uudesta ja jännittävästä. Hänen motivaationsa nousee mitä enemmän uutta ja haastavaa on tarjolla. Hän voi oppia parhaiten itse tekemällä. Lähestyjän on hyvä muistaa antaa aikaa myös vetäytyvämmille tyypeille.

Matala:
Vetäytyjä tarvitsee aikaa tottua uusiin tilanteisiin. Hän tarkkailee ensin rauhassa ennen kuin uskaltautuu mukaan tekemiseen. Vetäytyjä saattaa stressata helposti esimerkiksi koulun alkua. Tällöin kannattaa antaa itselle rauhassa aikaa valmistautua.

Intensiivisyys

Kuinka suuresti ilmaiset tunteitasi?

Korkea:
Opiskelija, jolla on korkea intensiivisyys, ilmaisee tunteensa voimakkaasti. Hän voi olla äänekäs ja jopa dramaattinen. Hän joko rakastaa tai vihaa opiskelemaansa asiaa. Jos tunnistaa itsessään korkean intensiivisyyden voi varautua huonon hetken menevän ohitse.

Matala:
Matala intensiivisyys viittaa rauhallisempaan ja hillitympään käytökseen. Tällaisen henkilön ajatuksista voi olla joskus vaikea ottaa selvää. Rauhallinen tyyppi on vahvoilla stressaavissa tilanteissa, sillä hän ei helposti hätkähdä.

Mieliala

Kuvaako sinua useammin hyväntuulisuus vai huonotuulisuus?

Opiskelija, jolla on korkea positiivinen mieliala voi olla optimistinen ja nähdä asioissa hyviä puolia. Hän voi olla myös huolettomampi eikä kanna turhia murheita asioista.

Negatiivinen mieliala puolestaan voi näkyä ahdistumisena ja huolestumisena. Esimerkiksi kirjoituksista huolestuminen jo kuukausia ennen on
täysin turhaa. Jos tunnistaa itsessä usein huonotuulisuutta, voi olla hyvä pohtia, milloin huolelle on todella aihetta ja milloin kuormittaa itseään turhaa.

Artikkeli on tehty yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton kanssa.
Persoonallisuuspiirteet ja niiden luokittelu pohjautuvat psykologian emerita-professori Liisa Keltikangas-Järvisen “Temperamentti ja koulumenestys” -teokseen (2006).

Artikkeli on osa Abitreenien Paineessa-kampanjaa. Paineessa auttaa lukiolaisia valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin henkisesti. Se tarjoaa tietoa ja työkaluja luku-urakasta selviytymiseen ja opiskeluihin liittyvän stressin hallintaan. Lisätietoa Paineessa-kampanjasta.

  • Motivaatiotreenit osa 5/5 – Näin saavutat tavoitteesi

    Näin saavutat asettamasi tavoitteet.

    Hyvä tavoite on selkeä ja mitattavissa oleva. Motivaatiotreenien viidennessä osassa palataan tarkastelemaan aiemmin asettamiasi tavoitteita. Saat keinoja arvioida, mitkä tavoitteet olet jo saavuttanut ja millaisia ovat tavoitteesi jatkossa.

  • Motivaatiotreenit osa 3/5 – Tunnista voimavarasi ja selätä huono päivä

    Näin pidät huolta voimavaroistasi.

    Olet ehkä huomannut, että stressin lisääntyessä et enää jaksakaan lähteä illalla liikkumaan tai tapaamaan ystäviä. Vähän aikaa ihminen jaksaa sinnitellä voimiensa äärirajoilla, mutta pidemmällä aikavälillä käy huonosti. Motivaatiotreenien kolmannessa osassa opit sekä tunnistamaan omat voimavarasi, säilyttämään ne, että ottamaan niistä kaiken irti opiskelussa.

Paineessa

Abitreenit

Kirjoitusten alkuun...

Oppimateriaalit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit

Seuraa Abitreenejä Instagramissa: @abitreenit

  • Abi! Hae mukaan syksyn yo-koelähetyksiin!

    Hae mukaan suoraan lähetykseen.

    Abitreenien yo-koelähetykset alkavat tänä syksynä 18.9. äidinkielen lukutaidon kokeen käsittelyllä. Haluaisitko päästä keskustelemaan kirjoittamastasi aineesta heti kokeen jälkeen suorassa lähetyksessä? Hae mukaan Abitreenien lähetykseen!

  • Näin kirjoitat ällän paperit

    Älliä ei saada istumalla ympäripyöreitä päiviä kirjastossa.

    Abitreenit tapasi kolme ylioppilasta, jotka saivat yo-kokeista pelkkiä laudatureja. Kukaan heistä ei viettänyt ennen kirjoituksia ympäripyöreitä päiviä kirjastossa. Pänttäämisen sijaan he suosittelevat abikurssien käymistä ja vanhojen yo-kokeiden tekemistä.

  • Yo-kokeet tulossa ja pää jumissa – Mitä voin tehdä?

    Lue asiantuntijan vastaukset jaksamiseen.

    Entä jos jäädyn yo-kokeessa? Miten jaksan lukea tarpeeksi? Entä jos ei saa nukuttua juuri silloin, kun pitäisi olla skarppina opiskelemassa? Mielenterveyden keskusliiton kouluttaja Jyrki Rinta-Jouppi vastasi Abitreeneille lähetettyihin kysymyksiin jaksamisesta ja opiskelumotivaatiosta.