Hyppää pääsisältöön

“Oksennus maistui kolme päivää kemikaalilta” - Madventures-kaksikon pahimmat vatsavaivat reissuilla ja ohjesääntö kuinka välttää ne

Riku Rantala laittaa suuhunsa jotain, mikä näyttää suolenpätkältä.
Riku Rantala laittaa suuhunsa jotain, mikä näyttää suolenpätkältä. Kuva: Madventures Riku Rantala

Maailmanmatkaajat Riku Rantala ja Tuomas “Tunna” Milonoff ovat kohdanneet reissuillaan keittiöitä, jotka pistäisivät länsimaisen hygieniatarkastajan haukkomaan henkeään. Pahimmat matkaripulit ovat vieneet sairaalaan asti. Nyt reissuripuleihin on luvassa helpotusta, kun suomalaiset vapaaehtoiset testaavat Afrikassa rokotetta yleisimpää matkaripulin aiheuttajaa vastaan.

– Pahin vatsapöpö oli aikoinaan Intiassa vuonna 1995. Sain giardian ja olin todella huonona pari viikkoa. Söin siihen järjettömän kokoisia antibiootteja. En ollut ikinä nähnyt niin isoja lääkkeitä ennen ja oksennus maistui kolme päivää kemikaalilta, muistelee “Tunna” Milonoff.

Riku Rantala on joutunut matkoillaan kahdesti tiputukseen sairaalaan vakavan vatsavaivan seurauksena. Vaivat aiheuttivat Kambodžassa nautittu pitsa ja Kiinassa haukatut sipsit.

– Kiinassa jouduin kiinalaiseen kansansairaalaan Chengdussa. Tunna vei minut sinne tiputukseen ja olin päivystysosastolla, johon tuotiin kaiken maailman onnettomuuden uhreja. Maksoin hoidosta saman verran minkä paikallinen eli 20 euroa. Se oli itse asiassa tosi paljon, koska silloin paikallinen maatyöläinen tienasi hädin tuskin 20 euroa kuukaudessa, Rantala paljastaa.

Molemmissa tapauksissa huono käsihygienia johti sairastumiseen.

Riku Rantala käsessään jokin, mikä näyttää koiran jalalta.
Riku Rantala käsessään jokin, mikä näyttää koiran jalalta. Kuva: Madventures Riku Rantala

– Kun pienissä pulloissa oleva käsidesi tuli markkinoille niin Madventuresin reissuripulit vähenivät uskomattoman paljon, vaikka siihenkin saakka oltiin pidetty huolta käsien pesemisestä, toteaa Rantala, joka epähygieenisimmissä olosuhteissa desinfioi kätensä ennen tupakointiakin.

Riku ja Tunna ovat reissanneet maailman kummallisimpiin kolkkiin, mutta heidän vatsavaivansa eivät paljon poikkea tavallisen turistin ongelmista. Suomalaismatkailijoiden yleisin vitsaus on juuri bakteerien tai virusten aiheuttama ripuli. Yleisimmin sen saa ruoasta tai juomasta.

Jopa 60 prosenttia köyhille alueille matkaavista saa turistiripulin. Erityisen suuri riski sairastua on Etelä-Aasiassa. Eniten lääkärinhoitoa vaativia matkaripulitapauksia matkailijat saavat Intiasta ja Nepalista.

Tuomas Milonoff Brasiliassa, kädessään jonkin nisäkkään pää.
Tuomas Milonoff Brasiliassa, kädessään jonkin nisäkkään pää. Kuva: Madventures Tuomas Milonoff

Kaksikon ohjesääntö: Käristä, keitä, kuori

Kaksikko noudattaa tiukkoja sääntöjä ruokaillessaan ulkomailla. Tuoreita vihanneksia tai salaatteja ei syödä ellei niitä ole omin silmin todistettu pullovedellä pestyiksi. Myös jääpalat tehdään pullovedestä. Jäätelötkin jäävät syömättä, jos ei ole täyttä varmuutta kylmäketjun katkeamattomuudesta.

– Käristä, keitä, kuori on se meidän ohjesääntö. Vaikka on ollut tosi pitkiä reissuja niin me ei olla hirveästi luovuttu näistä. Pitää olla joku todella hyvä ja tiedetty paikka, että esimerkiksi joisi tuoreita mehuja, Milonoff sanoo.

Parasta katukeittiötä etsiessä kannattaa hakeutua tiskille, jossa käy paljon asiakkaita. Silloin ruoan kierto on nopeaa.

– Vaikka hotellin seisova pöytä päällepäin näyttäisi hienolta, se on valtavan paljon potentiaalisempi aiheuttamaan vatsaongelmia kuin paikallinen katukeittiö, jossa ruoka kiertää nopeasti, Rantala kertoo.

Matkaripuliin on kehitteillä rokote

Nyt yleisimpään matkaripulin aiheuttajaan on kehitteillä rokote. Kolibakteeri ETEC aiheuttaa noin kolmasosan kaikista ripulitapauksista. 800 suomalaista rohkeaa vapaaehtoista testaa ETEC-rokotetta “Ripulireissulla” Beninissä Afrikassa vuoden ajan.

– Se, että joku riskeeraa oman terveytensä, että saadaan kenties aikaan jotain tuloksia on aina arvostettavaa, Rantala sanoo.

Matkaileville, terveille aikuisille ripuli on ohimenevä vaiva, mutta samalla osoitus paljon laajemmasta ongelmasta - likaisesta vedestä.

Ripuli tappaa vuosittain 1,3 miljoonaa ihmistä etenkin alueilla, joilla vedenpuhdistus ja hygienia ovat heikolla tasolla. Suurin osa kuolleista on pieniä lapsia. Toistuvat ja rajut ripulit haittaavat lasten normaalia kehitystä.

Onnistuessaan rokote tekisi paitsi matkailusta mukavampaa, myös estäisi samalla satojen tuhansien lasten kuoleman köyhissä maissa. Rokote voisi olla valmis käyttöön viiden vuoden päästä.

– Kehittyvissä maissa on ihan valtavia ongelmia edelleen hygienian kanssa. Paljon vaaditaan kehitystä ja koulutusta. Meidän ehdoton velvollisuus olisi nimenomaan osallistua kehittyvien maiden tukemiseen tässä asiassa, Rantala pohtii ripulin tappavuudesta.

Riku Rantala esittelee grilliin valmista tunnistamattoman nisäkkään varrasta.
Riku Rantala esittelee grilliin valmista tunnistamattoman nisäkkään varrasta. Kuva: Madventures Riku Rantala
Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede