Hyppää pääsisältöön

Täysveristä Mozartia nuorelta debytantilta

Warner Classicsia voisi helposti syyttää nuoruudella ratsastamisella, ellei heidän uusin nuori artistinsa, viulisti Noa Wildschut kerta kaikkiaan soittaisi niin hyvin ja aseistariisuvasti. Teknisesti valmiin ja ilmaisullisesti kypsän viulistin kyky eläytyä Mozartin musiikin elohopeamaisiin käänteisiin on tavattoman hätkähdyttävä ottaen huomioon, että viulisti oli vuosi sitten syksyllä, debyyttilevynsä tekohetkellä, vasta 15-vuotias.
Mihinkä Noa Wildschutin ura tästä kehittyykään!

Cd-levyn kansi
Cd-levyn kansi CD-levyt

Mozartin A-duurikonserton eli “Turkkilaisen” ensiosassa Wildschut onnistuu siinä mikä Mozartin kohdalla on useimmille vaikeinta: musiikillisista aiheista tulee ikään kuin näytelmän tai oopperan henkilöitä, joilla jokaisella on omat karakterinsa ja myös temponsa. Wildschut muovaa hyvin luontevasti ja empaattisesti fraseerausta ja tempoa välittömässä yhteydessä Gordan Nikolicin johtaman Alankomaiden kamariorkesterin kanssa. Soitosta huokuu ennen kaikkea kypsyys, mutta ehkä nuoruuskin siinä, kuinka välittömästi ja ongelmitta Wildschut heittäytyy Mozartin eläväiseen musiikilliseen maailmaan.

Wildschut soittaa kuhunkin osaan myös omat, yhdessä säveltäjä Max Kniggen kanssa työstämänsä kadenssit. Hienosti rakennetut pienet capricciot ovat sekä Mozartin hengen mukaisia, että tuoreita ja inspiroituneita. Wildschutin musisointia haluaisi kuunnella 15-vuotiaan soittona, mutta minun eläytyjänkykyni ei siihen riitä: kuulen täysverisen taiteilijan soittoa – ja jos minulta kysytään, kuulen täysveristä Mozartia.

Konserton oheen on levytetty E-duuri-Adagio, jonka Mozart sävelsi vaihtoehdoksi A-duurikonserton hitaaksi osaksi. Lisäksi Wildschut halusi sympaattisen levylehtisen mukaan ensilevylleen kamarimusiikkia, ja Mozartin B-duurisonaatti viululle ja pianolle sopii tietysti kuvaan hyvin. Siinä pianistina on Wildschutin eno Yoram Ish-Hurwitz, jonka kanssa nuori viulisti on mukavasti samalla aaltopituudella. Kamarimusiikki tosin taitaa olla konserttoa vaikeampi laji, ainakin nuorelle muusikolle, ja aivan yhtä luontevaan flow’hun sukulaisduo ei yllä kuin Wildshut Alankomaiden kamariorkesterin kanssa. Hävetäkään ei toki tarvitse.

W.A. Mozart: Viulukonsertto nro 5 A-duuri “Turkkilainen”; Adagio E-duuri viululle ja orkesterille; Viulusonaatti nro 32 B-duuri. - Noa Wildschut, viulu, Yoram Ish-Hurwitz, piano, sekä Alankomaiden kamariorkesteri, joht. Gordan Nikolic. (Warner Classics, 0190295828431)

Kuuntele Uudet levyt 27.10.2017, toimittajana Ville Komppa.

  • Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Säveltäjä Kalevi Ahon ja BIS-levy-yhtiön vuosikymmeniä kestänyt yhteinen taival jatkuu, kun tasaiseen tahtiin ilmaantuu uutta Aho-äänistöä uusina tallenteina. Noin kolmenkymmenen profiilijulkaisun ansiosta alkaa valtaosa Ahon laajan tuotannon tärkeimmistä teoksista löytyä soivina dokumentteina.

  • Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    No nyt! Musiikinhistorian sameat kerrokset kirkastuvat jälleen, kun Göteborgin sinfoniaorkesteri esittelee kapellimestari Johannes Gustavssonin johdolla kolme aiemmin äänitteillä kuulematonta teosta. Kiinnostavan kokonaisuuden säveltäjänimiä ovat Ida Moberg, Valborg Aulin sekä Elfrida Andrée. Ruotsalainen Elfrida Andrée (1841–1929) oli muun muassa säveltäjä, kapellimestari ja urkuri.

  • Trumpetti pelasti amerikansuomalaisen Allan Sihvolan hengen – Suomalaissoittajat Stalinin vainoissa

    Amerikansuomalainen muusikko vankileirien saaristossa.

    Amerikansuomalainen Allan Sihvola muutti 12-vuotiaana 1933 perheensä mukana ihanneyhteiskuntaa rakentamaan Neuvosto-Karjalaan. Toisen maailmansodan aikana hän joutui suomalaisena Tsheljabinskin vankileirille. Vähän yli 20-vuotias Sihvola laihtui luurangon laihaksi, mutta säilyi hengissä, sillä trumpetistina hänet hyväksyttiin leirin soittokuntaan. Kun Neuvostoliitto romahti 1990-luvun alussa, Sihvola ryhtyi kirjoittamaan muistelmiaan. Vei 25 vuotta ennen kuin kirja "Stalinin taivaan alle" julkaistiin.