Hyppää pääsisältöön

Kömpelö editointi pilaa soolosellosarjat - ja ECM:n maineen

ECM New Series on vuosien mittaan kehittänyt brändin levy-yhtiönä, joka huipputuottaja Manfred Eicherin johdolla vaalii ensiluokkaista äänenlaatua. Siksi en uskonut korviani, kun kuuntelin sveitsiläisen konkarisellisti Thomas Demengan ECM-levytystä Bachin soolosellosarjoista. Levy oli niin täynnä äänen leikkaamiseen eli editointiin liittyviä virheitä, etten pystynyt seuraamaan musiikkia. Tuottajankorvani ja kriitikonkorvani hälyttivät jatkuvasti perustason virheistä. Mitä ihmettä?

Demenga / Bach
Demenga / Bach Uudet levyt

Kuuntelin levyä eri soittimilla. Kuuntelutin sitä äänialan tuttavilla. Lopulta uskoin mitä kuulin. Levyn raidat on kasattu eri otoista niin, että saumat irvistävät usein. Sama sävel alkaa kahdesti tai kaiku katoaa tai kaiku jää soimaan luonnottomasti, ja yleensä tämä tapahtuu kohdassa, missä itse editoisin. Kyse tosiaan on editointivirheistä, ja niitä on todella paljon, kymmenittäin jos ei sataa, ja kaupanpäällisiksi mukana on yksi räikeä digitaalinapsu.

Editointivirheet ovat hienovaraisia, mutta virheitä ne ovat yhtä kaikki, ja äänialan ammattilaiset kuulevat ne välittömästi. Kaikki tietävät, että editointi on osa levyntekoa, mutta sen jäljet eivät kerta kaikkiaan saa kuulua. Kuuntelukokemukseni vastasi sitä, että hieno runokokoelma olisi täynnä kirjoitusvirheitä. Tekstistä saa selvän, mutta runojen sijasta lukija lukee vain ne kirjoitusvirheet - koska perusasioiden pitää olla kunnossa, että päästään tärkeämpiin asioihin.

En ymmärrä, kuinka tällainen tekele on sujahtanut sukkana läpi ECM:n tuotantoputkesta. Joko ECM:ssä työskentelee useita kuuroja tai siellä on useita kelvottomia kuuntelutiloja. Tai mikä vielä hirvittävämpää, siellä ei välitetä, vaan toivotaan sormet ristissä että roska menee kriitikoille ja yleisölle täydestä. Tätä toivoen levyvihkosessa vihjaillaan, että levytys muka olisi tehty konserttitilanteessa, osa kerrallaan.

Myönnän että suuri osa ihmisistä ei niitä editointivirheitä kuule. Pitäisikö minunkin siis jättää ne huomiotta, ja ruotia niiden sijaan Thomas Demengan soittoa? Sitä miten hänen tulkintansa on kypsynyt kolmessakymmenessä vuodessa, sitä miten hän on vaihtanut suolikieliin, sitä miten hänen tulkintansa panostaa tanssillisuuteen? Mielestäni ei. Näin viallisesti tuotetut levyt eivät ansaitse tulla kuunnelluksi musiikkina. Ne pitää kuunnella viallisena tuotantona.

Kun kerran kuulin Ondine-yhtiön levyllä muutaman digihäiriön, yhtiö laittoi koko painoksen roskiin ja otti uuden, koska laadulla oli väliä. Tällä kertaa laitoin ECM:n suuntaan hienovaraisen tiedustelun tämän levyn ongelmista, mutta yhtiö ei ole katsonut tarpeelliseksi vastata. Kuten arvaatte, lapsenuskoni ECM:n brändiin ja tuottaja Manfred Eicherin kultakorviin on kärsinyt kovan kolauksen.

J.S. Bach: Soolosellosarjat. - Thomas Demenga. (ECM New Series, ECM 2530/31)

Kuuntele Uudet levyt 3.11.2017, toimittajana Kare Eskola.

  • Kitara kuin piiskansivallus - ja poskensilitys

    Levyarvostelu

    Kitaristi Otto Tolonen käynnisti soololevyuransa ranskalaisella tunnelmoinnilla ja jatkoi sitä Henzen yömodernismilla, sydämensä musiikilla. Tolosen uusin levy, Alban julkaisema Retratos, esittelee italialais-argentiinalaisia kitaristisäveltäjiä, eli näyttää viimeinkin sukeltavan kitaramusiikin populaariin ytimeen. Mutta kaikki ei ole miltä näyttää - vaan parempaa.

  • Näyttämöllistä barokkiviihdettä

    Levyarvostelu

    Barokin ajan Ranskassa air eli aaria tarkoitti laulua, tarkemmin sanoen lyhyttä, hyvään runoon sävellettyä laulua, joka oli sen verran kevyt ja yksinkertainen, ettei kelvannut kantaatiksi. William Christien johtama periodiyhtye Les Arts Florissants on koonnut uutuuslevylleen näitä aireja niiden kahdessa olomuodossa - hempeinä lemmenlauluina ja hauskoina juomalauluina.

  • Amatöörilevy jolle ammattilaisen ei parane nauraa

    Levyarvostelu

    Uudet levyt -ohjelmassa en yleensä esittele saati arvioi amatöörien levyjä, mutta Markku Nuotion levytys Schubertin Winterreisesta on poikkeus, koska Nuotio on Fuga-levykauppaa pyörittänyt levyalan ammattilainen, jonka lauluharrastuksen joistakin puolista ammattilaisetkin voivat ottaa opiksi.