Hyppää pääsisältöön

Kömpelö editointi pilaa soolosellosarjat - ja ECM:n maineen

ECM New Series on vuosien mittaan kehittänyt brändin levy-yhtiönä, joka huipputuottaja Manfred Eicherin johdolla vaalii ensiluokkaista äänenlaatua. Siksi en uskonut korviani, kun kuuntelin sveitsiläisen konkarisellisti Thomas Demengan ECM-levytystä Bachin soolosellosarjoista. Levy oli niin täynnä äänen leikkaamiseen eli editointiin liittyviä virheitä, etten pystynyt seuraamaan musiikkia. Tuottajankorvani ja kriitikonkorvani hälyttivät jatkuvasti perustason virheistä. Mitä ihmettä?

Demenga / Bach
Demenga / Bach Uudet levyt

Kuuntelin levyä eri soittimilla. Kuuntelutin sitä äänialan tuttavilla. Lopulta uskoin mitä kuulin. Levyn raidat on kasattu eri otoista niin, että saumat irvistävät usein. Sama sävel alkaa kahdesti tai kaiku katoaa tai kaiku jää soimaan luonnottomasti, ja yleensä tämä tapahtuu kohdassa, missä itse editoisin. Kyse tosiaan on editointivirheistä, ja niitä on todella paljon, kymmenittäin jos ei sataa, ja kaupanpäällisiksi mukana on yksi räikeä digitaalinapsu.

Editointivirheet ovat hienovaraisia, mutta virheitä ne ovat yhtä kaikki, ja äänialan ammattilaiset kuulevat ne välittömästi. Kaikki tietävät, että editointi on osa levyntekoa, mutta sen jäljet eivät kerta kaikkiaan saa kuulua. Kuuntelukokemukseni vastasi sitä, että hieno runokokoelma olisi täynnä kirjoitusvirheitä. Tekstistä saa selvän, mutta runojen sijasta lukija lukee vain ne kirjoitusvirheet - koska perusasioiden pitää olla kunnossa, että päästään tärkeämpiin asioihin.

En ymmärrä, kuinka tällainen tekele on sujahtanut sukkana läpi ECM:n tuotantoputkesta. Joko ECM:ssä työskentelee useita kuuroja tai siellä on useita kelvottomia kuuntelutiloja. Tai mikä vielä hirvittävämpää, siellä ei välitetä, vaan toivotaan sormet ristissä että roska menee kriitikoille ja yleisölle täydestä. Tätä toivoen levyvihkosessa vihjaillaan, että levytys muka olisi tehty konserttitilanteessa, osa kerrallaan.

Myönnän että suuri osa ihmisistä ei niitä editointivirheitä kuule. Pitäisikö minunkin siis jättää ne huomiotta, ja ruotia niiden sijaan Thomas Demengan soittoa? Sitä miten hänen tulkintansa on kypsynyt kolmessakymmenessä vuodessa, sitä miten hän on vaihtanut suolikieliin, sitä miten hänen tulkintansa panostaa tanssillisuuteen? Mielestäni ei. Näin viallisesti tuotetut levyt eivät ansaitse tulla kuunnelluksi musiikkina. Ne pitää kuunnella viallisena tuotantona.

Kun kerran kuulin Ondine-yhtiön levyllä muutaman digihäiriön, yhtiö laittoi koko painoksen roskiin ja otti uuden, koska laadulla oli väliä. Tällä kertaa laitoin ECM:n suuntaan hienovaraisen tiedustelun tämän levyn ongelmista, mutta yhtiö ei ole katsonut tarpeelliseksi vastata. Kuten arvaatte, lapsenuskoni ECM:n brändiin ja tuottaja Manfred Eicherin kultakorviin on kärsinyt kovan kolauksen.

J.S. Bach: Soolosellosarjat. - Thomas Demenga. (ECM New Series, ECM 2530/31)

Kuuntele Uudet levyt 3.11.2017, toimittajana Kare Eskola.

  • "Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken"

    Näppärit jatkavat pelimanniperintöä ja kehittävät sitä.

    Kaustislainen pelimanni ja pedagogi Mauno Järvelä on syntynyt kansanmusiikin keskelle. Hänelle lapsuus oli jatkuvaa musiikin vaikutteiden imemistä. Yksi vahvoista muistoista on pelimannilava ja lapsuuden häistä hän muistaakin nimenomaan pelimannilavan ja, miten hän istui kuuntelemassa, kun pelimannit soittivat. - Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken, se oli semmonen juttu, ettei muilla ollut väliä, hän toteaa.

  • Vladimir Agopov voitti Lied-sävellyskilpailun 2017

    Katso kaikki palkinnot & finaaliesitykset.

    Kokenut konkari, säveltäjä Vladimir Agopov voitti lauantaina 18.11. pidetyn Yrjö Kilpinen -seuran järjestämän ensimmäisen Lied-sävellyskilpailun laulusarjallaan Four songs to the poems by William Blake. Ensimmäinen palkinto on suuruudeltaan 5.000 euroa.

  • Urkureduktio tukee Kokkosen Requiemiä

    Levyarvostelu

    Joonas Kokkosen Requiem orkesterille, kuorolle ja solisteille syntyi tuskallisen hankalasti, mutta siitä tuli hänen kaunein suurteoksensa, täynnä kimmeltävää valoa, säihkyviä harmonioita, herkkyyttä ja voimaa. Teosta on esitetty ihmeen vähän - pääsiäisaikaan suuret esittäjistöt pelaavat varman päälle tutummilla passioilla ja requiemeillä. Kenties tilanne muuttuu nyt, kun Jouko Linjama on tehnyt Kokkosen requiemistä urkureduktion, joka uuden levyn perusteella toimii vallan mainiosti.

  • Kostiainen yhdisti kaikki requiemit omaansa

    Levyarvostelu

    Requiem sävellysmuotona houkuttelee säveltäjistä usein esiin uusia piirteitä, etenkin kauneutta, dramatiikkaa ja perinnetietoisuutta. Näin on käynyt myös Pekka Kostiaiselle, jonka Requiem on tavallaan kaunis, välillä dramaattinen ja kauttaaltaan tietoinen perinteestä. Mutta Alban vasta julkaisema levytys saa aprikoimaan perinteen suhdetta aikamme musiikin vaatimuksiin. Kostiaisen Requiem nimittäin kuulostaa kaikilta aiemmilta requiemeiltä, muttei lainkaan uudelta.