Hyppää pääsisältöön

Punaisen Ristin pohjaton lipas: käsikirjoitus

MOT: Suomen punainen risti on kirkasmaineinen hyväntekijä, joka on toiminut kolmen presidentin suojeluksessa. Syksy 2015 räjäytti järjestön talouden ennen näkemättömällä tavalla, kun turvapaikanhakijoiden vyöry saapui Euroopan yli Suomeen. SPR:n kassaan alkoi sataa satoja miljoonia euroja uutta valtion rahaa, joilla järjestön yhteistyökumppanit ovat takoneet isoja voittoja. Punainen Risti itse jätti viime vuonna käyttämättä miljoonia euroja vastaanoton kuluihin tarkoitettuja korvauksia.

MOT: Punaisen ristin pohjaton lipas

.
Turvapaikan hakijoiden vastaanottopalveluihin paloi vuonna 2016 yli puoli miljardia euroa valtion rahaa. Noin puolet summasta meni Punaisen Ristin vastaanottokeskuksiin, toiseksi eniten Luonalle.
Kuluissa olisi säästetty noin kaksi sataa miljoonaa euroa, jos maahamuuttovirasto olisi onnistunut saavuttamaan tavoittelemansa hintatason.

Grafiikka:

Vastaanottopalveluiden kustannukset 2016
Yhteensä 554 milj €

  • SPR 259 milj. €
  • Luona 57 milj. €

Lähde: Maahanmuuttovirasto

Parinsadan miljoonan kuprua ei voi selittää suoraan turvapaikan hakijoiden ennakoitua suuremmalla määrällä.
SPR:n vastaanottotoiminnassa mukana ollut henkilö valottaa kustannusräjähdyksen taustoja.

”Monessa kohtaa asiat oltais voitu hoitaa varmaan huomattavasti paremmin ja kustannustehokkaammin ja ennen kaikkea nyt sitä kilpailutusta olisi voitu harrastaa enemmän.”

Haastateltava ei esiinny omalla nimellään, koska hän pelkää seurauksia vaikenemivelvoitteen rikkomisesta.

Enimmillään vastaanottokeskuksia oli yli kaksisataa. Nyt keskuksista suurin osa on suljettu. Tämä SPR:n operoima Keuruun vastaanottokeskus laitettiin kiinni viime kesänä myrskyisän kevään jälkeen.

Keskukseen tehtiin sisäinen tarkastus ja poliisikin on tutkinut tapahtumia. Syksystä 2015 alkaen keskuksen johtajana toiminut Rasul Azizan hyllytettiin keväällä.

Rasul Azizan, ent. johtaja, Keuruun vastaanottokeskus:
”On ollut salaliitto takana. Henkilö on keittänyt soppa, vetänyt ihmisiä mukaan. Ja minut hyllytettiin."

Viime keväänä aloittanut Keuruun vastaanottokeskuksen uusi johtaja puolestaan sai potkut SPR:stä kesällä – hän ei kommentoi asiaa mitenkään. Emme pääse sisään Keuruun entiseen vastaanottokeskukseen. Rakennusvalvonnan toimistossa saamme kuitenkin tutustua kasarminakin toimineen rakennuksen piirustuksiin.

Tuuli Lampinen, rakennustarkastaja, Keuruu:
"Tässä on alueen asemapiirros. Siinä on se kasarmirakennus, ja ruokala. Tänne on tehty ainakin yksi keittiö. Siellä on sen lisäksi ollut ruokala. Ja sitten tässä on sen rakennuksen toinen kerros. Jossa on ainakin täällä keittiö."

Keittiöt kiinnostavat meitä, koska ruokahuollosta syntyy iso osa vastaanoton kuluista.

MOT sai haltuunsa nipun papereita, jotka paljastavat, että Keuruun vastaanottokeskuksessa olisi voitu selvitä paljon pienemmilläkin kuluilla.

Turvapaikan hakija voidaan velvoittaa kokkaamaan itse. Silloin hän saa korotuksen vastaanottorahaan. MOT:n saaman ruokahuoltosopimuksen mukaan Keuruun vastaanottokeskuksessa yhden päivän aterioiden hinta oli noin 12 euroa per henkilö ilman arvonlisäveroa.

Grafiikka:
Ateriakulut päivässä / hlö

  • Ruokapalvelu 12,20 €
  • Oma kokkaus 7,30 €

ei sis. alv:a

Jos asukkaat olisivat kokanneet itse, ruokapalvelun sijasta Keuruulla olisi maksettu noin 7 euron lisäys yksinasuvan vastaanottorahaan päivässä.

Minimäärän mukaan laskettuna ruokapalvelu olisi maksanut Keuruulla sopimuskautena noin kaksi miljoonaa euroa.

Omasta kokkauksesta olisi selvitty reilun miljoonan lisäyksellä vastaanottorahaan yksinasuvien kohdalla. Säästöllä olisi tosin ehkä jouduttu rakentamaan lisää keittiöitä.

Grafiikka:
Ateriakulut yhteensä

  • Ruokapalvelu 2,0 milj €
  • Oma kokkaus 1,2 milj. €

Erotus 0,8 milj. €
ei sis. alv:a

MOT:
"Miksi ei järjestetty näille asiakkaille omaehtoista ruuan valmistustilaa enemmän, jos siinä olisi ollut säästöjä luvassa?"

Pekka Annala, toiminnanjohtaja, SPR, Länsi-Suomen piiri:
”Jos tarkastellaan Keuruuta, siellä oli kyse hyvin lyhytaikaisesta vuokrasopimuksesta kysymys. Ja sekään ei mahdollistanut, että lähdetään rakentamaan keittiöitä. Kyllähän ne keittiötkin maksaa.”

MOT:
"Näiden piirustusten perusteella ainakin kaksi kappaletta lisäkeittiötä on rakennettu kasarmirakennukseen, olisiko lupia annettu useampaankin?"

Tuuli Lampinen, rakennustarkastaja, Keuruu:
”Kyllä, ihan sen mukaan, mitä hakija hakee ja rakennusmääräykset täyttyy.”

Pekka Annala, toiminnanjohtaja, SPR, Länsi-Suomen piiri:
”Jos ajatellaan Keuruun vastaanottokeskusta, siellähän asiakasmäärä oli parhaimmillaan kuutisen sataa. Niin täytyy aika monta keittiöitä rakentaa, jossa tämmöinen joukko ruokitaan ihmisiä. Näin olleen se ei ollut mahdollista. Pikkuisen epäilen, olisiko se tullut halvemmaksi tässä tilanteessa."

MOT:
"Selvitittekö te sitä ikinä?"

Pekka Annala:
”Ei selvitetty.”

Heinolan vastaanottokeskuksessa Päijät-Hämeessä keittiöiden rakentaminen aiheutti vajaan 50 tuhannen euron kulut. Keittiö maksoivat kuitenkin itsensä takaisin alle kuukaudessa ja mahdollistivat satojen tuhansien vuosisäästöt.

Usein turvapaikan hakijoiden omatoiminen ruuanlaitto on tullut veronmaksajalla halvemmaksi kuin ruokapalvelu. Lisäksi myös asukkaat ovat yleensä pitäneet omaa kokkaamista mieluisampana vaihtoehtona.

Grafiiikka: Mikkeli

Mortada:
"Oma ruokamme on meistä parempaa. Jotkin täkäläiset ruoat ovat hyviä, mutta kaikesta emme pidä."

MOT:
"Riittäkö vastaanottoraha ruokaan ja juomaan?"

Mortada:
"Riittää."

Kysymys aterioiden järjestämisestä on johtanut dramaattisiinkin seurauksiin. Punaisen ristin Kauhavan vastaanottokeskuksen johtaja Ilkka Peura erosi viime vuonna, koska piti keskitettyä ruokahuoltoa liian kalliina valtion kannalta. Vastaanottotoimintaa kirjoituksissaan käsitelleen Peuran mielestä kaikille asukkaille olisi pitänyt järjestää mahdollisuus omaan ruuanlaittoon.

Ilkka Peura, ent. johtaja, Kauhavan vastaanottokeskus:
”Perheellinen ihminen, ja aikuinen ihminen muutenkin saa hieman päättää omasta arjestaan ja ottaa vastuuta, niin siitä ihmisestä tulee silloin vastuullisempi ja se ihminen voi hyvin, ja se voi keskittyä muuhunkin kuin omaan huonoon oloonsa. Ja jos sitä ihmistä ruvetaan paapomaan väkisten, siitä ei koskaan hyvää seuraa siitä ihmisten makuuttamisesta.”

Ateriapalvelut olivat kuitenkin laajassa käytössä SPR:n vastaanottokeskuksissa vielä vuoden 2016 puolella. Järjestöjohtaja Marita Salon mukaan SPR on pyrkinyt mahdollistamaan omatoimisen ruokahuollon laajasti.

Marita Salo, järjestöjohtaja, SPR:
”Kaikissa kiinteistöissä se siirtyminen siihen omatoimiseen kokkaamiseen tai ruuan laittoon ei ole kuitenkaan aivan mutkatonta, vaatii kiinteistöön tehtäviä muutostöitä. Mutta siis Punaisen Ristin yksiköistä ihan ylivoimaisessa valtaosassa niin kun on päästy siihen, että on pystytty siirtymään tällaisiin pienkeittiöihin.”

Punaisen ristin vastaanottokeskusten pihoilta on voinut bongata isoja telttoja. Telttoihin oli tarkoitus majoittaa turvapaikanhakijoita tarpeen vaatiessa. SPR:n Länsi-Suomen piirille lähetetyn laskun perusteella Punainen Risti on laskuttanut omaa vastaanottokeskustaan omista teltoistaan.

MOT:
"Miksi hyväntekeväisyysjärjestö SPR ei voi luovuttaa vastaanottokeskustoimintaan näitä telttoja veloituksetta, sellaisessa tilanteessa kun omistaa ne kuitenkin?"

Marita Salo, järjestöjohtaja, SPR:
”Punainen risti ei tavoittele voittoa toiminnassaan millään muotoa. Toimitaan sen sopimuksen mukaisesti mikä Punaisella Ristillä on Maahanmuuttoviraston kanssa. Toimitaan viranomaisen tukena sen oman tehtävämme mukaisesti ja totta kai siitä aiheutuu kustannuksia siitä myös valmiuden ylläpitämisestä.”

SPR toimitti telttoja oheisvarusteineen noin puoleenkymmeneen vastaanottokeskukseensa. Pääasiassa telttoihin ei kuitenkaan majoitettu ketään. Valtion ja Punaisen Ristin sopimuksen mukaan vastaanoton kulut korvataan – tämä koskee myös SPR:n omien telttojen vuokria.

MOT:
"Paljonko nämä teltat ja kalusto aiheuttivat kustannuksia valtiolle?"

Marita Salo, järjestöjohtaja, SPR:
”Kustannukset olivat noin 400 000 euron luokkaa”

MOT:
"Onko se satojen tuhansien eurojen laskutus perusteltua tilanteessa, kun näitä telttoja ei oikeasti edes käytetä siihen asiakkaiden majoittamiseen kuin vain harvassa tapauksessa?"

Marita Salo:
”No, punainen risti toimitti näitä telttoja nimenomaan viranomaisen pyynnöstä ja siihen tarpeeseen, mitä sisäministeriö, Maahanmuuttovirasto arvioi. Tää telttavalmius oli toki olemassa sitä varten, että jos kapasiteettia olisi tarvittu vielä enemmän.”

Esimerkiksi Keuruulla mahduttiin kuitenkin hyvin sisätiloihin. Vuokrasopimuksen perusteella tilaa oli vuonna 2016 keskimäärin noin 54 neliötä per asukas.

Grafiikka: 54 m2 / hlö

MOT:
"Tarvitaanko tämmöinen määrä tilaa?"

Pekka Nuutinen, johtaja, Maahanmuuttovirasto:
”No ei sitä nyt yhden asiakkaan majoittamiseen tarvita. Keuruun varuskunta oli meille erinomaisen hyvä valmiuskohde. Eli jos tämä olisi äitynyt vielä pahemmaksi, niin Keuruulle olisi upotettu vaikka 2000 turvapaikan hakijaa.”

Mutta jo kevättalvella 2016 maahanmuuttovirasto ryhtyi vähentämään vastaanottokeskuksia. Niinpä virasto tuskin enää tuolloin pelkäsi valtavaa uutta maahantulijatulvaa. Vuoden 2017 helmikuussa Keuruulla tilaa oli jo 71 neliötä per asukas.

Grafiikka: 71 m2 / hlö

MOT:
"Miksi tänne Keuruulle, jos siellä on ollut näin paljon tilaa näin pitkä aika, miksi sinne ei ole tuotu...lakkautettu muulta näitä VOK:ja ja tuotu lisää väkeä että saadaan täydemmäksi tämä paikka?"

Pekka Nuutinen, johtaja, Maahanmuuttovirasto:
”Tämä on tietenkin yksinkertainen kysymys, ja ihan vaikuttaa loogiselta. Nyt niin kuin sanoisin, että kyllähän isot vastaanottokeskukset oli aikamoisia haasteita poliisillekin. Usean sadan, viiden kuudensadan ihmisen keskukset ne on myös omalla tavallaan riskikeskittymiä.”

Punaisen ristin mukaan Keuruun keskukseen kuului muutakin kuin majoitustilaa, kuten ruokala, liikuntatila ja auditorio.

Pekka Annala, toiminnanjohtaja, SPR, Länsi-Suomen piiri:
”Kukaan vuokranantana ei meille vuokraa tällaiselta alueelta yksittäisiä huoneita, ymmärrän hyvin vuokranantajaa, hän ei pysty jalostamaan muita tiloja jos me ollaan siellä muutamissa tiloissa.”

MOT:n sai haltuunsa myös SPR:n sisäisiä muistioita, joiden perusteella Keuruun vastaanottokeskuksessa on eletty sekasorron keskellä.

Grafiikat:

  • ”Mielialalääkkeitä jaettu holtittomasti ja ilman reseptiä."
  • ”Pilven polttelua. Paljon alkoholin käyttöä.”
  • ”Tappeluita on ollut paljon, ei ilmoituksia ulos."
  • "Itsemurha yritys. Sytytti itsensä palamaan. Ei tietoa ulospäin.”

Viime keväänä hyllytetty vastaanottokeskuksen johtaja Rasul Azizan kiistää jyrkästi, että yhdellekään mainitulle muistion väitteelle olisi perusteita.

Rasul Azizan, ent. johtaja, Keuruun vastaanottokeskus:
”Jos väitetään, että siellä on jaettu mielialalääkkeitä ilman reseptiä, tää on aika kova väite, täytyy olla todisteita olla olemassa. Sellaista ei ollutkaan. Kaikki joille on jaettu lääkkeitä, heillä on ollut resepti."
"Päinvastoin, itse asiassa meidän vastaanottokeskuksessa mielialalääkkeet ja muut lääkkeet on jaettu hallitusti. Jos ajatellaan siellä levottomuutta ja muuta, voitte tutkia poliisin hälytyksiä. Vuodessa 700 paikkainen keskus, tehty vain ja ainoastaan 58 hälytyksiä.”

Pekka Annala, toiminnanjohtaja, SPR, Länsi-Suomen piiri:
”Ei oikeastaan voi puhua väärinkäytöksistä, epäiltiin tietysti sellaisia, mutta ne tutkittiin ja käytiin lävitse, ja ei todettu väärinkäytöksiä. Mutta halutaan kiinnittää huomiota muun muassa johtamiseen, henkilöstöhallintoon, erilaisiin työprosesseihin.”

Yhdestä keskuksesta ei tietenkään kannata vetää liian isoja johtopäätöksiä. Maahanmuuttoviraston tilastosta selviää vastaanottokeskusten vetäjien kokonaiskulut viime vuodelta. Summiin sisältyy majoituksen ohella esimerkiksi ruokailut ja vastaanottoraha. Keskusmajoituksen osalta yli 5 miljoonan euron taloutta pyörittäneistä operaattoreista kaksi halvinta majoituksen järjestäjää ovat SPR:n Hämeen ja Lapin piirit. Kalleimmat ovat Helsingin vastaanottokeskus ja SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piiri.

Grafiikka:
Vuorokausihinta henkilöltä

  • SPR Hämeen piiri 37€
  • SPR Lapin piiri 38 €
  • Helsingin vastaanottokeskus 90 €
  • SPR, Helsingin ja Uudenmaan piiri 93 €

Keskusmajoitus, 2016, lähde: Maahanmuuttovirasto

MOT:
"Miksi Helsingin ja Uudenmaan piirissä oli aika paljon kalliimpaa verrattuna esimerkiksi joihinkin maakuntavastaanottokeskuksiin?"

Petri Kaukiainen, toiminnanjohtaja, SPR, Helsingin ja Uudenmaan piiri:
”Siihen vaikuttaa sulkemiset, että paikkoja pantiin kiinni. Sitten vaikuttaa se, että siellä on perustamiskuluja mukana, jotka on kertaluonteisia. Ja sitten nopeasti tapahtui se, että turvapaikan hakijoiden virta tyrehtyi. Silloin oli tietysti selvää, että jo rakennettua tai jo pystytettyä kapasiteetia ei pystytty kaikkea ottamaan käyttöön. Ja ei ollut perusteltuakaan ottaa käyttöön."

MOT:
"Eiks näitä tällaisia vastaavia tekijöitä kuitenkin ole vastassa noissa paljon halvemmissa maakuntavastaanottokeskuksissakin?"

Petri Kaukiainen:
"Enhän mä tiedä niistä."

MOT:
"Miksi tämä hintahaitari muodostui näin valtavaksi?"

Pekka Nuutinen, johtaja, Maahanmuuttovirasto:
”No kyllä siihen on monia syitä. Se niin kuin sanottu, me tehtiin näitä nopeasti ja kaikessa ei onnistuttu. Meillä on erilaisilla paikoilla, paikkakunnilla erilaisia kiinteistöjä.”

Kun vastaanottokeskuksia on suljettu turvapaikan hakijoiden ryntäyksen laannuttua, tavaraa on tuotu mm. tänne Kauhavan varastoon. Hinnan piti olla tärkeä peruste, kun lakkautettavia kohteita valittiin. Viime vuoden kulujen perusteella lakkautetut keskusmajoituyksiköt ovatkin olleet keskimäärin jonkin verran kalliimpia kuin jatkavat.

Maahanmuuttovirasto on kuitenkin sulkenut lukuisia keskihinnoiltaan kaikkein halvimpiin kuuluneita yksiköitä samaan aikaan, kun moni kallis keskus tai toimispiste on saanut jatkaa toimintaansa.

Grafiikka
Vuorokausihinta henkilöltä
Suljettuja

  • Korsnäs 24 €
  • Forssa 28 €
  • Nastola 31 €

Toiminnassa

  • Auramo, Vantaa 100 €
  • Punavuori Hki 94 €
  • Kaarlenkatu Hki 86 €

Esimerkkejä riittäisi lisää. Viime vuoden kulujen perusteella yksi kalleimmista jatkajista on Vantaan Auramo-talo, jossa vuorokausi maksoi keskimäärin satasen per henkilö.

Grafiikka: 100 € / vrk

MOT:
"Miksi Auramo-talo saa jatkaa, vaikka se vaikuttaa kalliilta?"

Pekka Nuutinen, johtaja, Maahanmuuttovirasto
”Tässä on ihan sama logiikka. Auramo on toinen, jossa meillä on tällainen sopimusrasite. Siinä on nyt pidempi vuokrasopimus, joka sitoo meidät siihen yksikköön.”

MOT:
"Kuka sen vuokrasopimuksen on tehnyt?"

Pekka Nuutinen:
”Sen on tehnyt Punainen Risti, mutta maahanmuuttovirasto on hyväksynyt, että tällainen sopimus tehdään."

MOT:
"Minkä takia ette vaatineet SPR:ää tekemään sellaista vuokrasopimusta, joka olisi irtisanomiskelpoinen esimerkiksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla, jos teiltä on jonkinlainen hyväksyntä tälle sopimukselle kysytty?"

Pekka Nuutinen:
”Tässä tapauksessa tämä meni tällä lailla. Meillä oli erilaisia tapauksia. Nyt tapahtui näin ja sille ei voi mitään. Tämä on jälkiviisauden ryydittämää kriittisyyttä tässä. Ja niin kuin mä sanoin, me jouduttiin toiminaan erittäin suurella kiireellä. Erittäin suurella riskillä. Ja neuvotteluasema ei suinkaan ollut aina paras.”

MOT:
"Mikä se Auramo-talon keskikustannus on tänä päivänä, jos se on halventunut?"

Petri Kaukiainen, toiminnanjohtaja, SPR, Helsingin ja Uudenmaan piiri:
”Meidän budjetti on ollut 76."

MOT:
"Onko se toteutunut?"

Pekka Nuutinen:
"Se ei ole ihan toteutunut varmaan, mutta jossain siellä mittakaavassa mennään.”

Helsingin vastaanottokeskuksen Kaarlenkadun toimipisteen vuorokausihinta oli viime vuonna 86 euroa per henkilö ja Punavuoren 94 euroa. Nämäkin yksiköt jatkavat.

Grafiikat: 86 € / vrk, 94 € / vrk

Pekka Nuutinen, johtaja, Maahanmuuttovirasto:
”Nää on omalla lailla kalliita yksiköitä. Meillä on turvapaikkatutkintaa paljon Helsingissä, ja meillä tarvitsee olla kapasiteettia, joka palvelee tätä tutkintaa.”

MOT:
"Ymmärtääkseni sitä on tehty tuolla maakuntakaupungeissakin ihan hyvällä menestyksellä."

Pekka Nuutinen:
”Sitä tehdäänkin, mutta niin kuin sanottu, meillä on eri puolilla Suomea on tätä turvapaikkatutkinnan resurssia.”

Sari Karisto, aikuissosiaalityön päällikkö, Helsingin kaupunki:
”Helsingin kustannuksia selittää palvelut. Ja sen lisäksi toiminnan painottuminen transit-toimintaan. Jolloin palvelujen järjestämisen alkuvaiheessa tulee järjestettäväksi myös sellaisia palvelua, joita ei sitten myöhemmin vastaanottokeskuksessa järjestetä.”

MOT:
"Eli mitä ne on? "

Sari Karisto:
"Terveyden huollon palveluja muun muassa. Kiinteistökulut ovat tietenkin suuremmassa roolissa kuin muualla Suomessa.”

Yleinen vastaanoton sopimusmalli on sellainen, että valtio korvaa keskuksen pyörittäjälle suorat kulut ja maksaa päälle lisäkorvauksen. Esimerkiksi SPR saa niin sanotun hallintokulukorvauksen, joka on kahdeksan prosenttia vastaanoton kuluista.

Grafiikka: 8 %

MOT:
"Minkälainen prosenttihaitari tässä on?"

Pekka Nuutinen, johtaja, Maahanmuuttovirasto:
”No mä en lähde kommentoimaan. Se on yläpäässä varmaan se SPR:n, mutta en lähde muiden hallintokulukorvauksia, niitä täytyy kysyä näiltä operaattoreilta.”

MOT:
"Tämähän mekaniikka on sellainen, että mitä enemmän he saavat rahaa kulutettua tässä toiminnassa, sitä enemmän he saavat näitä palkkioita, kannustaako tällainen säästeliäisyyteen?"

Pekka Nuutinen:
”Ei se sinänsä tällainen rakenne siihen välttämättä kannusta, mutta sitten tietysti me ei olla nähty sellaista motiivia näillä toimijoilla, että sitä toimintaa paisuteltaisiin tällaisista syistä. Se ei ainakaan ole meidän näköpiirissä ollut."

MOT:
"Mistä te sen tiedätte?"

Pekka Nuutinen:
”Ei me välttämättä tiedetäkään, mutta sitä vaikutelmaa ei meille tullut kyllä.”

MOT:
"Kuten totesit, että tämä ei välttämättä kannusta taloudellisuuteen, niin miksi te haluatte tällaista käyttää?"

Pekka Nuutinen:
”Se on varmaan historiallinen jäänne, että meillä on tällainen sopimus tässä, tää järjestelmähän on ollut suhteellisen stabiili.”

Marita Salo, järjestöjohtaja, SPR:
”Jo ennakkoon laaditaan budjetit, jotka hyväksytetään ensin Maahanmuuttovirastossa, eli ei tämä ole tällainen avoin myöskään, vaan eli se perustuu hyväksyttyyn budjettiin.”

Siis jokaisesta vastaanoton kuluihin käytetystä miljoonasta eurosta SPR saa 80 000 euron kulukorvauksen.

MOT:
"No, kannustaako tällainen palkkiomalli alittamaan budjetin?"

Marita Salo, järjestöjohtaja, SPR:
”Kyllä kaiken kaikkiaan me suhtaudutaan erittäin vastuullisesti siihen rahan käyttöön mitä Punaisessa Ristissä vastaanottotoiminnassa ja kaikessa meidän toiminnassa on. Se on ihan olennainen osa ja Punaisen Ristin toimintatapa kaikessa.”

Vastaanottopalvelujen toinen iso tuottaja Luona saa viiden prosentin palkkion toteutuneista budjetin mukaisista kuluista. Viime vuonna vastaanottopalvelujen kokonaiskulut karkasivat tavoitteista parilla sadalla miljoonalla eurolla. Kustannusten nousua on selitetty usein kertaluontoisilla erillä sekä huonoilla sopimuksilla, jotka syntyivät syksyn 2015 paniikin ja kiireen takia.

SPR:n toimintaa laajasti nähnyt ei tällaisia selityksiä niele.

anonyymi haastateltava:
”Mä en ymmärrä sitä, että jossain päin on tehty tosi pitkiäkin sopimuksia suoraan ilman mitään kilpailuttamista. Että jos kiireellä perustellaan, niin ois sitten tehty hivenen lyhyempiä sopimuksia ja katsottu sitten tilanne vaikka uudestaan. Monessa kohtaa oltais voitu asiat hoitaa varmaan huomattavasti paremmin ja ikään kuin veronmaksajaa hivenen ajatellen, koska veronmaksajahan tän viime kädessä on maksanut tämän lystin.”

Marita Salo, järjestöjohtaja, SPR:
”Jos ajatellaan sitä tilannetta silloin 2015, 2016 alussa, oli tarve toimia myös hyvin nopeasti, eli monissa asioissa tehtiin suorahankintoja. Myöskin me omien sääntöjen ja ohjeiden mukaan kilpailutetaan erilaiset palvelun tuottajat ja sopimukset ja sitä kautta haetaan hyvää ratkaisua.”

anonyymi haastateltava:
”Punaiselle Ristille sinällään järjestönä tämä on varmasti ollut aikamoinen lottovoitto vois jopa sanoa. Ja jos nyt alkaa tutkia näitä talouslukuja piireiltä, niin varmaan aika rankasti ollaan plussan puolella.”

Kolmen viime vuonna eniten vastaanottotoimintaa järjestäneen SPR:n piirin yhteenlaskettu ylijäämä todellakin pomppasi vastaanottobuumin siivittämänä pieneltä miinukselta liki kuusi miljoonaa euroa plussalle viime vuonna.

Grafiikka:
ylijäämä / alijäämä, SPR, Häme, Länsi-Suomi, Helsinki ja Uusimaa

  • 2014 -90 000 €
  • 2016 +5 900 000 €

MOT:
"Siis nämä mainitsemani ylijäämät ovat peräisin vastaanottotoiminnassa syntyneistä hallintopalkkioista?"

Marita Salo, järjestöjohtaja, SPR:
”Kyllä suurelta osin ne liittyy siihen.”

SPR on viime vuonna jättänyt käyttämättä miljoonia euroja, jotka on tarkoitettu vastaanoton kulujen korvaukseksi.

Marita Salo, järjestöjohtaja, SPR:
”Tämän valmiuden rakentaminen on ollut pitkäkestoinen prosessi. Sen valmiuden edelleen rakentaminen on myös pitkäkestoista toimintaa. Sen vuoksi se ei voi kohdentua juuri täsmälleen sille samalle vuodelle, mille toiminnasta syntynyt ylijäämä kohdentuu.”

Moni Punaisen Ristin yhteistyökumppani on tehnyt vastaanottorahoilla mukavasti tiliä. Keuruun lakkautetun vastaanottokeskuksen tilat vanhalla varuskuntalueella omistaa Sarakallio Kiinteistöt. Varuskunta-alueiden vuokraaminen vastaanottokäyttöön toi sopimuspaperin perusteella yli neljän miljoonan euron tulot puolessatoista vuodessa. Sarakallio Kiinteistöjen viime vuoden tilinpäätös näytti yli miljoonan euron voittoa noin kolmen miljoonan liikevaihdolla.

Harri Hakasalo, toimitusjohtaja, Sarakallio Kiinteistöt
”En lähde kommentoimaan sopimuksia mitenkään.”

SPR:lle Evitskogin vastaanottokeskusta vuokraava Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy teki viime vuonna yli miljoonan euron voiton vajaan kahden miljoonan liikevaihdolla. Vuokrasopimus on alun perin maahamuuttoviraston tekemä.

MOT:
"Minkälaiseksi kiinteistöjen hintataso muodostui?"

Pekka Nuutinen, johtaja, Maahanmuuttovirasto:
”Kyllä varmaan parempaankin tulokseen olisi päästy, jos meillä olisi ollut aikaa kilpailuttaa tarjoajia. Se on selvää, että myös riskejä on matkan varrella realisoitunut. Mutta ehkä voidaan sanoa rehellisyyden nimissä se, että olisi voinut mennä huonomminkin.”

Ja näyttää sitä, että yhä parempaa on luvassa. Maahanmuuttovirasto on kilpailuttanut ensi kertaa vastaanottokeskuksen. Se on aloittelemassa toimintaansa Raaseporissa.

31.10 klo 10:15 korjaus: haastateltavien nimet muutettu oikein: Marita Salon ja "anonyymin haastateltavan" sitaatit olivat menneet keskenään sekaisin