Docventures kääntää nyt katseensa armaan kotimaamme rajojen sisäpuolelle. Suomi on higari kaikilla mittareilla, mutta mikään ei tunnu meille riittävän. Olisiko nyt oikea hetki myöntää, että olemme maailman onnekkaimpia ihmisiä? Jokainen, joka ymmärtää tätä kieltä, on maapallon mittakaavassa voittanut lotossa ja vielä perään kuitannut raaputusarvasta päävoiton, kirjoittaa Riku Rantala.
Lista on pidempi kuin pitkäperjantai hammaslääkärissä. Suomi on maailman viiden parhaan joukossa:
- turvallisuudessa
- lapsikuolleisuuden torjunnassa
- köyhyyden torjunnassa
- rikosten torjunnassa
- korruption vähyydessä
- sananvapaudessa
- tuloerojen vähyydessä
- luottamuksessa
- peruskoulutuksessa
- terveydenhoidossa
- tasa-arvossa
- oikeuslaitoksen toiminnassa
- äitiydessä
- ja jopa onnellisuudessa
Summa summarum: Suomi on myös vuonna 2017 Least Fragile State -indeksin mukaan maailman vähiten epäonnistunut valtio.
Suomalaisilla on yksi maailman parhaista passeista, mutta valitettavasti myös kuvaavin: hymyä ei näy.
Mutta kun astutte maanantaiaamuna julkiseen kulkuneuvoon, uskoisitteko edellämainitut asiat todeksi? Katsele ympärillesi. Näyttääkö siltä, että tässä kuulkaa matkustaa maailman viidenneksi onnellisin kansa? No eihän sitä usko kukaan!
Suomalaisilla on yksi maailman parhaista passeista, mutta valitettavasti myös kuvaavin: hymyä ei näy.
Suomalaisuus onkin paljon monimutkaisempi asia kuin Suomi. Meitä on hämäläisiä, karjalaisia, savolaisia, saamelaisia, pohjalaisia – sillä suomalaisuus on vasta 150 vuotta sitten keksitty käsite.
Murroksen ajan maailmassa myös suomalaisuus on suuremmassa murroksessa kuin ehkä koskaan. Yhtenäiskulttuuri pirstoutuu, alakulttuurit avartavat sisäavaruuttamme ja internet antaa piutpaut kansallisille rajoille.
Siitäkin huolimatta suomalaisuus voi olla vahva identiteetti. Viimeistään silloin, kun Suomi voittaa jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut, silloin kun uusnatsikin voi halata somalia ja "Den glider in" soi. Hetken verran Antero Mertarannan ääni yhdistää meidät yhdeksi vereksi, yhdeksi kansaksi.
Millainen suomalaisen pitää olla ollakseen suomalainen?
Mutta kun on tavattu torilla ja siivottu serpentiinit, palataan arkeen, peruskysymysten ääreen. Mikä on se myyttinen kansa ja millainen suomalaisen pitää olla ollakseen suomalainen? Milloin ymmärrämme, että siitä voi olla viisi ja puoli miljoonaa näkökulmaa?
Jos katsoo iltapäivälehtien luetuimpia uutisia, tänään täällä kiinnostaa enemmän tisu kuin sisu.
Docventuresin viikon elokuva tarjoaa yhden näkökulman suomalaiseen sieluun.
Kansakunnan olohuone on kotimaisen dokkarin klassikko. Se on sarja intiimejä potretteja, joiden kautta pääsemme kurkistamaan kuuden suomalaisen kotiin, heidän huoneisiinsa ja elämäntarinoihinsa. Leffa pelaa perinteisilläkin perusolettamuksilla suomalaisen syvimmästä luonteesta. Yhtä päähenkilöä lainataksemme: “Koskaan ei saa mennä hyvin”.
Kansakunnan olohuone pistää miettimään, miten jo pelkästään ympäristö vaikuttaa meihin Suomessa eläviin. Miten routa ja rospuutto muokkaavat tapaamme hahmottaa maailmaa?
Maailman epäuskoisin kansa elää maailman onnistuneimmassa valtiossa.
Sanomme usein pilkallisesti, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Googlasin: se on paljon helpompaa kuin voittaa lotossa.
Lottovoiton todennäköisyys on suunnilleen 0,0000065 prosenttia; kaikista tänä vuonna maapallolla syntyneistä taas ehkä 0,03 prosenttia putkahtaa yhteen planeetan paratiiseista, Suomeen. Mutta 30 prosenttia maailman vauvoista syntyy köyhään perheeseen, johonkin kehitysmaahan, kauas kärkilistoista. Hieman erilaiset lähtökohdat elämään!
Maailman epäuskoisin kansa elää maailman onnistuneimmassa valtiossa.
Tämän kauden viimeisissä Docventures-lähetyksissä mietitään ansioituneiden suomalaisuuden analyytikkojen kanssa sitäkin, miksi onni on niin harvoin vieraanamme – vai onko synkkyytemmekin lopulta pelkkä myytti? Leffaklitsuun shanghaijataan kirjailija Tuomas Kyrö, sisututkija Emilia Lahti ja toimittaja Susani Mahadura – Yle TV2 keskiviikkona 1.11. klo 21.
Puinti jatkuu Yle Puheessa torstaina 2.11. klo 15, kun studioon saadaan Viides maammekirja -suomalaisuusteoksen juuri julkaissut rap-artisti ja kirjailija Karri “Paleface” Miettinen sekä maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta.
Liity siis joukkoon!
– Riku Rantala
PS. Lue myös aiemmin julkaistu juttumme suomalaisesta sisusta!
Edit 31.10. klo 9.40 - tarkkasilmäinen lukija "Nina" huomautti, että "lapsikuolleisuudessa" on syytä muuttaa muotoon "lapsikuolleisuuden torjunnassa". Näin tehtiin.
Edit 16.1.2018 klo 14:08 - kommentointi suljettu, kiitos keskustelijoille!
