Hyppää pääsisältöön

Lihan teurastus on nykyihmiselle vierasta – "on helpompi elää, kun ei tiedä kaikkea"

Possun ruhon pinta poltetaan
Possun ruhon pinta poltetaan Kuva: Rami Moilanen teurastus

Teurastamoista on tullut suljettuja paikkoja, joihin harva pääsee tutustumaan. Puoli seitsemän vieraili vuoden aikana kolmella teurastamolla, eikä luvan saaminen ollut helppoa. Tutkijan mukaan teurastamoiden on tulevaisuudessa lisättävä läpinäkyvyyttä.

Suomalaiset syövät vuodessa 81 kiloa lihaa, mutta harva tietää missä ja miten lautaselle päätynyt liha on teurastettu.

Pikemminkin teurastamokuvien näyttäminen saa monet kauhistumaan.

Kestävän kehityksen ja kulutuksen tutkija Markus Vinnari Tampereen yliopistosta muistuttaa, että näin ei ole aina ollut.

– Vielä puoli vuosisataa sitten teurastaminen oli monelle arkipäivää. Moni muistaa lapsuudesta, kun naapurin isäntä katkoi kanalta pään.

Sitten lihan menekki kasvoi ja tuotantotavat tehostuivat. Teurastus siirtyi teurastamolle. Sika-,nauta- ja broileritilojenkin määrä väheni 1960-luvun lopulla runsaasta 340 tuhannesta tilasta nykyiseen vajaaseen 13 tuhanteen.

Teurastamot käsittelevät suuria lihamääriä

Aluksi osa teurastamoista sijaitsi keskeisellä paikalla kaupunkia eikä teurastamista koettu niin vieraaksi. Vielä tuolloin kauppojen tiskeillä oli lihapalojen vierellä muun muassa possun päitä ja sorkkia.

Suuri muutos tapahtui, kun tuotantolaitosten koko kasvoi ja kaupungin kallis tonttitila vei teurastamot piiloon maalle.

Teurastamoiden ovet sulkeutuvat

Perustuslakiin 2000-luvun alussa kirjattu yksityisyyden suoja työelämässä antoi teurastamoille mahdollisuuden toimia omassa rauhassa. Ulkopuolisten pääsy teurastamotiloihin tuli entistä vaikeammaksi.

Ihmiset eivät muuta ostokäyttäytymistään vaikka tietäisivätkin miten lihaa käsitellään.

Markus Vinnarin mukaan kuluttajat tekivät huomaamattaan teurastamoiden kanssa "yhteisen sopimuksen" teurastamisen piilottamisesta.

– Teurastamot pelkäsivät ehkä turhaankin, että jos suuri yleisö saa tietää mitä teurastamoissa tapahtuu, lihansyönti vähenee. Tosiasiassa tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset eivät muuta ostokäyttäytymistään vaikka tietäisivätkin miten lihaa käsitellään.

Yhteiskunta tarjoaa tiettyä totuutta

Vinnarin mukaan päättäjät rajaavat yhteiskunnassa pois silmistä kaiken sen, mitä eivät usko kuluttajien haluavan nähdä. Vähitellen piilottelusta on tullut vallitseva tapa.

– Monella saattaa olla helpompaa elää, kun näkee vain tietynlaisen totuuden maailmasta. Tähän liittyy yhtenä osana ruokapakkaukset, joista on häivytetty eläin.

Teurastustoiminnan kyseenalaistaminen

Aivan kaikki eivät ole hyväksyneet suljettujen ovien takana olevaa toimintaa. Esimerkiksi eläinten oikeuksia puolustavat aktivistit ovat kuvanneet teurastustoimintaa laittomin tai laillisin keinoin.

Kuluttajien herääminen pakottaa teurastamot läpinäkyvyyteen

Viime vuosina kuluttajat ovat laajemminkin kiinnostuneet tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja teurastamot ovat joutuneet raottamaan oviaan medialle ja sitä kautta yleisölle. Vinnarin mukaan se on muuttanut eläinten kohtelua paremmaksi.

Markus Vinnarin mukaan läpinäkyvyys teurastamoprosessien osalta on positiivista kehitystä.

– Tiedon pitäisi olla saatavilla ainakin niille, jotka sitä haluavat.

Puoli seitsemän pääsi vierailemaan teurastamoissa

Vieläkään teurastamoihin pääsy ei ole läpihuutojuttu. Puoli seitsemän teki vuoden aikana kolme juttua lihan matkasta tilalta lautaselle. Kuvauslupien saaminen vaati usean kuukauden neuvottelut.

Lopulta pääsimme kuvaamaan Atrian Nurmoksen teurastamolle sekä HK:n Paimion teurastamolle.

Lue lisää miksi teurastamot on pantu suljettujen ovien taakse: Animal to edible, Noilie Vialles

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Puoli Seitsemän