Hyppää pääsisältöön

Sotilaskapellimestari Sauli Saarinen: "Sanoin että haluaisin soittaa sellaista torvea. Päättivät että tarkoitin trumpettia."

"Juuri ennen musiikkiopiston valintakokeisiin lähtöä olin nähnyt lastenohjelmassa jonkun torvensoittajan. Kun lautakunta kysyi, mitä soitinta haluaisin aloittaa soittamaan, niin sanoin että sellaista torvea. Päättivät että tarkoitan trumpettia." Sauli Saarinen tavattiin Kantapöydän opiskelijatreffeillä 1.11.2017.

Kuka?
Olen Sauli Saarinen. Olen syntynyt vuonna 1988 Alastarolla.

Mistä?
Olen asunut lapsuuteni Säkylässä. Minulla on veli ja sisko. Olen vanhin lapsista.

Säkylässä harrastin yleisurheilua ja soittamista paikallisessa puhallinorkesterissa. Trumpetin soiton kautta olen päässyt armeijaan soittokuntatöihin ja sitä kautta sain muodollisen pätevyyden hakea sotilaskapellimestarilinjalle Sibelius-Akatemiaan.

Onko perheessäsi muusikoita tai musiikin harrastajia?
Isäni on kuntohoitaja ja äitini sairaanhoitaja. Kummallakaan ei ole musiikkitaustaa.
Pikkusisko soitti huilua ja pikkuveli saksofonia jonkun aikaa mutta lopettivat sen ennen aikuisikää.

Millä paikkakunnilla olet asunut ja mitä kouluja olet käynyt?
Järjestyksessä: Säkylä, Pori, Tampere, Vaasa, Tampere, Vaasa, Tampere ja Helsinki.

Säkylässä kävin ensin ala- ja yläasteen. Sieltä menin Porin Palmgren konservatorioon ammattitutkintoa suorittamaan, pääaineenani trumpetin soitto.

Siirryin kesken opintoja Tampereen konservatorioon ja valmistuin sieltä trumpetistiksi. Tämän jälkeen aloitin musiikkipedagogin opinnot Tampereen ammattikorkeakoulussa.

Sibelius-Akatemiassa aloitin syksyllä 2016. Tampereella opinnot venyivät, kun sain trumpetistin sijaisuuksia. Soitin Pohjanmaan sotilassoittokunnassa, Vaasan kaupunginorkesterissa ja Pori Sinfoniettassa.

Tällä hetkellä työskentelen opintojeni ohella Kaartin soittokunnassa mutta olen tämän kauden opintovapaalla.

Mikä paikkakunta tai maisema on sinulle tärkeä ja inspiroiva?
Tampere, Pispalanharju ja sieltä aukeavat maisema.

Kuinka musiikkiopintosi alkoivat?
Äiti ehdotti, että haluanko mennä musiikkiopiston pääsykokeisiin.

Menin pääsykokeisiin ja taputin ja lauloin niin kuin lautakunta pyysi ja pääsin sisään. Siihen aikaan en tiennyt mitään soittimia ja trumpetti tuli oikeastaan sattumalta. Olin juuri ennen valintakokeisiin lähtöä nähnyt televisiosta jonkun torvensoittajan jossain lastenohjelmassa. Kun lautakunta kysyi että mitä soitinta haluaisin aloittaa soittamaan, niin sanoin että sellaista torvea. Päättivät että tarkoitan trumpettia.

Huittisten musiikkiopistossa aloitin vuonna 1996.

Haastattelu Kantapöydässä.
Kantapöydässä Saulia jututtaa toimittaja Lisa Enckell. Haastattelu Kantapöydässä. Kuva: Tiina-Maija Lehtonen / Yle Taideyliopiston Sibelius-Akatemia,sauli saarinen

Mitä kaikkia soittimia soitat?
Trumpetin lisäksi auttavasti pianoa ja kitaraa.

Tärkeimmät opettajasi ja missä oppilaitoksissa?
Tärkein opettajani on ollut Jorma Nurminen. Hän oli minun trumpetinsoiton opettajani Huittisten musiikkiopistossa ja Palmgren konservatoriossa. Hänen ansiostaan uskalsin hakeutua musiikin ammattiopintoihin.

Tampereen ammattikorkeakoulussa Aki Välimäki näytti kuinka kovaa pitää harjoitella jos todella haluaa ammattitrumpetistiksi.

Nykyinen opettajani on Petri Komulainen. Hän on asettanut puhallinkapellimestariluokalla riman todella korkealle ja rohkaisee meitä tekemään ratkaisuja johtajana ja myös seisomaan niiden takana.

Joko valmistuminen häämöttää?
Olen toisen vuoden kandiopiskelija eli valmistuminen on vielä melko kaukana.

Lempisäveltäjäsi ja -teokset?
Niitä on monia, mutta sanotaan nyt Richard Strauss. Tykkään hänen tavastaan kirjoittaa orkesterille.

Hänen teoksistaan tärkeä on esimerkiksi Alppisinfonia. Strauss venyttää soitinnuksellaan orkesterin äärimittoihin. Tuntuu siltä että hän on tiennyt tarkkaan, mihin mikäkin soitin kykenee ja kirjoittanut sitten soittajia säästelemättä.

Millainen oli hetki, kun sytyit juuri tälle musiikille?
Menin joskus Tampereen vuosina kuuntelemaan Tampere filharmoniaa ja he soittivat juuri tämän teoksen konsertissa.

Millainen musiikki ylipäätään vetoaa ja puhuttelee?
Yleensä romanttinen musiikki.

Idolisi?
Edesmennyt Timofei Dokschitzer. Hänen trumpettilevytyksensä ovat todella hyviä. Trumpetin soiton helppous ja musiikin tekeminen tulee koko ajan hänen soitostaan esiin.

Mitä harrastat?
Harrastan kuntosalia ja lenkkeilyä, vaikka nyt tuntuu ettei aikaa riitä muuhun kuin koulun käyntiin.

Mikä sinusta tulee isona?
Mitään tutkintoa muuhun alaan minulla ei ole ja oli tulevaisuus mitä tahansa, niin todennäköisesti se liittyy musiikkiin. Tämän hetkinen koulutus on viemässä minua kohti sotilassoittokuntien kapellimestarin tehtäviä.

Entä muuta?
Haluan vielä kertoa koulutuksesta, jossa opiskelen. Olen tällä hetkellä ainoa sotilaskapellimestariopiskelija Sibelius-Akatemiassa ja näin ollen koko Suomessa.

Koulutukseen pääsyvaatimuksena edellytetään jo olemassa olevaa soittajan työpaikkaa jostain sotilassoittokunnasta. Sotilaskapellimestarikoulutukseen valittu on hyväksytty sekä Sibelius-Akatemian puolelta että Puolustusvoimien sotilasmusiikkikoulutuksen puolelta.

Koulutus on kandivaiheessa täysin sama kuin puhallinkapellimestariopiskelijoilla. Maisterivaiheessa opiskelija käy opiskelemassa jonkin verran sotatieteitä Maanpuolustuskorkeakoulussa ja ne liitetään osaksi Sibelius-akatemian tutkintoa.

Sotilaskapellimestari joutuu työssään toimimaan taiteellisen johtajuuden lisäksi myös hallinnollisena johtajana.

Sotilaskapellimestariopiskelija Sauli Saarinen.
Sotilaskapellimestariopiskelija Sauli Saarinen. Kuva: Laila Kangas / Yle Taideyliopiston Sibelius-Akatemia,kantapöytä

Videolla Sauli johtaa Johan Halvorsenin Norjalaista rapsodiaa nro 1 (sov. Nordhagen). Orkesterina on Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan harjoituspuhallinorkesteri. Kantapöydän juontajina ovat Lisa Enckell ja Janne Koskinen. Ohjaus Harri Anttila.

  • Live-Tetzlaff ei aivan vakuuta

    Levyarvostelu

    Viulisti Christian Tetzlaff on paitsi Ondine-yhtiön luottoartisti myös säännöllinen vieras Helsingin orkesterien solistina. Radion sinfoniaorkesterin solistina Tetzlaff kävi muun muassa viime lokakuussa, soittamassa Béla Bartókin kaksi viulukonserttoa. Nyt Ondine on julkaissut levyn, joka häveliäästi ilmaistuna perustuu noihin konserttiesityksiin, eli sisältää myös yleisöttömiä paikkauksia. Gramophone-lehden kollegat ennättivät kehua levyn maasta taivaisiin, mutta itse en ole yhtä vakuuttunut.

  • Sielun silitystä vaan ei myllerrystä

    Levyarvostelu

    Viulisti Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch ja pianisti Tuija Hakkila ovat Suomen parhaita periodimuusikoita, mutta nyt he ovat soveltaneet erityisosaamistaan Brahmsin kolmeen sonaattiin. Tarvitseeko romantiikan perusohjelmisto vanhan flyygelin mattaista sointia ja suolikielten pehmeyttä? Tämän levyn perusteella sanon, että ilman muuta tarvitsee.

  • Se oikea tapa laulaa englantilaista renessanssipolyfoniaa

    Levyarvostelu

    Renessanssin vokaalipolyfonia on musiikkina yhtä tarpeellista kuin raikas vesi juomana, mutta Iso-Britanniassa sitä levytetään yli kohtuuden. Brittiläisen Hyperion-yhtiön kuukausikirjekin esittelee viisi levyllistä vokaalipolyfoniaa. Moninaisuuden äärellä musiikinkuluttaja hämmentyy. Onko kaikille tarvetta, ja ovatko kaikki hyviä? Ei hätää - joukosta voi valita The Gesualdo Six -yhtyeen uutuuden English Motets, se riittää.

  • Uusiokadensseista särmää Mozartin pianokonsertoille

    Levyarvostelu

    Alba-yhtiön uutuuslevyllä tanskalaispianisti Katrine Gislinge soittaa kolme Mozartin pianokonserttoa yhdessä Stenhammar-jousikvartetin kanssa. Orkesteriosuudet sovitti jousikvartetille Mozart itse, joten siinä ei ole mitään erikoista. Mutta siinä on, että kadenssit konserttoihin on säveltänyt Gislingen puoliso Bent Sörensen. Onneksi Sörensenillä on sekä kokemusta että näkemystä oman musiikkinsa punomisesta vanhojen mestariteoksien lomaan. Siisti mutta hieman karuksi pelkistetty levy saa uusiokadensseista ihastuttavaa särmää.