Hyppää pääsisältöön

Tunnetko jo heidät? Nämä 9 tulevaisuuden vaikuttajaa auttavat Suomen murroksen yli

Suomi on murroksessa ja aiempaa kansainvälisempi, nautinnonhaluisempi ja yritteliäämpi. Tätä kehitystä johtaa Y-sukupolvi, joista yhdeksän kertoi Docventuresille ajatuksiaan suomalaisuuden ytimestä. Sauna, sisu ja startup. Siinäkö uuden suomalaisuuden kulmakivet?

  1. Maria Ritola, s. 1983, tekoälyvisionääri
  2. Maïmouna Jagne-Soreau, s. 1991, Suomeen asettunut ranskalainen postnationalismitutkija
  3. Jamie MacDonald, s. 1977, sukupuolenkorjauksestaan huumoria tekevä kanadansuomalainen koomikko
  4. Petri Vilén, s. 1987, tekee työkseen neljättä teollista vallankumousta
  5. Kimmo Kaukonen, s. 1980, graafisesta suunnittelijasta hailuotolaisen pienpanimon perustajaksi
  6. Marianne Vikkula, s. 1992, Slushin toimitusjohtaja
  7. Emilia Lahti, s. 1981, sisututkija
  8. Rinna Valjakka s. 1990 ja Minna Suominen s. 1989, kulttuurihostellin perustajat

Olemme onnistuneet järjestämään asiat Suomessa siten, että hyvän ja turvallisen elämän rakentaminen on ollut monien, ei ainoastaan muutamien, ulottuvilla.― Maria Ritola, s. 1983, tekoälyvisionääri

Jos Suomen murros pelottaa, niin...

– Vaikka asiat tuntuvat vaikeasti hahmotettavilta, haasteellisilta ja monimutkaisilta, suomalaisuus määrittyy juuri tämän ison äärellä: miten me suomalaisina reagoimme tähän muutokseen? Toivon, että pysymme ratkaisukeskeisinä ja kohtaamme haasteet avoimella sydämellä. Emme niin, että pelko estää meitä toimimasta fiksusti.

Kehittämisen varaa Suomella olisi...

– Turhan usein teemme projekteja, jotka jäävät Suomen rajojen sisälle, vaikka potentiaalia olisi isompaan. Neuvoisin ajattelemaan ja tekemään rohkeasti isommin!

Tuntematon sotilas muistuttaa siitä, että...

– Tuntemattomassa on monta teemaa. Se, ettei jäädä tuleen makaamaan, vaan toimitaan, tai se, että suomalainen sankari kyllä pärjää. Pärjääminen on hieno homma, mutta meidän ihanteessa korostuu liikaa se, että täytyy yksilönä selvitä ja että avun pyytäminen on heikkoutta.

Näinhän todellisuudessa ei ole. Lukuisat esimerkit osoittaa, että yhdessä tehdyt projektit ovat lopputulokseltaan enemmän kuin tekijöidensä summa. Me suomalaiset osataan kyllä tehdä asioita porukalla. Jostain syystä me olemme vain viime aikoina unohtaneet tämän.

Maria Ritola on tutkija ja Piilaakson Singularity Universityssä toimivan, tekoälyä hyödyntävän Iris AI -startupin perustaja.

Koin valtavan kulttuurishokin, kun tulin tänne - mutta se oli vain positiivinen, kun ymmärsin, mistä suomalaisuudessa on kyse. Täällä suurin kohteliaisuuden muoto on se, että toinen jätetään rauhaan. Mitä mahdollisuuksia se antaakaan minun kaltaiselleni introvertille.― Maïmouna Jagne-Soreau, s. 1991, Suomeen asettunut ranskalainen postnationalismitutkija

Jos Suomen murros pelottaa, niin...

– Postnationalistisuus tarkoittaa sitä, että Suomessa jokainen saisi määritellä itsensä suomalaiseksi, oli hänellä minkälainen tausta hyvänsä. Monikulttuurisessa valtiossa ihmiset eristetään omiin kulttuureihinsa. Sen sijaan jokaisen pitäisi voida kokea olevansa osa suomalaisuutta.

Kehittämisen varaa olisi...

– On sääli, että Suomessa kansallisesta kulttuurisesta kaanonista keskusteleminen jätetään perussuomalaisten käsiin.

Minun ranskalainen identiteettini syntyi kouluvuosien aikana, ranskalaisten klassikkofilosofien ja kirjallisen kaanonin omaksumalla ja siitä keskustelemalla. Se on perusta, jonka voin jakaa muiden ranskalaisten kanssa, olipa heidän sosiaalinen tai etninen taustansa mikä hyvänsä.

Tuntematon sotilas muistuttaa siitä, että...

– Kunniallinen sotilas on arkkityyppi, joka on muovannut ja määrittää suomalaista kulttuuria selvästi. Juuri tämä ihanne estää suomalaisia muuttumasta: olemasta suvaitsevaisia erilaisuutta kohtaan ja hyväksymästä feminististä ajattelutapaa.

On ongelmallista, että sitä ei käsitellä ja kyseenalaisteta juuri koskaan.

Postanationalismia tutkiva Pohjoismaisen kirjallisuuden tutkija Maïmouna Jagne-Soreau muutti Pariisista Helsinkiin kuusi vuotta sitten – ja päätti jäädä.

Sauna on muokannut suomalaisia sellaisiksi, että he eivät ota itseään liian vakavasti. Kun istuu alasti lauteilla, päällimmäisenä ajatuksena on se, että me olemme tässä kaikki vaan tällaisia olioita, jotka yritämme tehdä parhaamme. Suomessa voi olla ylpeä omasta eksentrisyydestään. Se on todella hienoa.― Jamie MacDonald, s. 1977, sukupuolenkorjauksestaan huumoria tekevä kanadansuomalainen koomikko

Jos Suomen murros pelottaa, niin...

– Jos ajattelee tulevia sukupolvia, ei tämän päivän suomalaisuudesta ole heille enää mitään jäljellä. Muuta kuin ehkä sauna ja karjalanpiirakka. He saattavat kenties istua saunalaitureillaan ja ottaa kuvia järvimaisemasta, mutta se on ainoa, joka heitä ja meitä yhdistää.

He tulevat jopa puhumaan eri kieltä, ehkä englannin ja suomen sekoitusta tai jopa kiinaa, kuka tietää? Emmekä voi tehdä tälle yhtään mitään. He ovat onnellisia, sillä he ovat itse luoneet tämän elämän itselleen.

Kehittämisen varaa olisi...

– Mielenterveysongelmat hukkaavat valtavan määrän suomalaisten potentiaalia. Ne estävät ihmisiä toteuttamasta itseään täysillä, ja suomalaisten tuottavuus vähenee. Ihmisten pitäisi tukea toisiaan enemmän, se on varmaa, eikä yksinään selviytymisen ihanne auta asiaa.

Ihmiset ajattelevat täällä helposti, että jos puhuu ongelmistaan, tuhlaa toisen voimavaroja. Ja että on häpeällistä, ettei selviydy yksin.

Tuntematon sotilas muistuttaa siitä, että...

– "Ei jäädä tuleen makaamaan" on täydellisen suomalainen fraasi! Kyky todeta, että tilanne on toivoton ja silti löytää optimismia jatkaa. Sisu on minusta kuitenkin yleismaailmallinen ilmiö. Suomalaisilla vain sattuu olemaan sille oma sanansa.

Jamie MacDonald on syntynyt Vancouverissa, opiskellut näyttelijäksi Kanadassa ja asunut Suomessa viimeiset 15 vuotta.

Suomesta tunnetaan sauna ja sisu, mutta pitäisi myös tuntea talkoot. Suomalaisen talkookulttuurin ansiosta olemme pystyneet nousemaan kehitysmaasta alle sadassa vuodessa maailman parhaaksi paikaksi asua.― Petri Vilén, s. 1987, tekee työkseen neljättä teollista vallankumousta

Jos Suomen murros pelottaa, niin...

– Jos pelätään sitä, että apua tarvitsevan auttaminen on itseltä pois, ollaan jo väärällä uralla. Meidän pitäisi keskustella enemmän inhimillisyyden periaatteista. Jos ovelle tulee nälkäinen, niin avaatko oven? Inhimilliseen hätään pitäisi hyvinvointivaltiossa voida vastata.

Kehittämisen varaa olisi...

– Suomen on aika ottaa globaalimpaa vastuuta ongelmanratkaisijana. Olemme ratkaisseet jo kaikki suuret ongelmat omassa maassamme.

Maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisijana suomalaiset voisivat löytää itselleen uutta identiteettiä ja merkitystä. Esimerkiksi evakkojen asuttaminen oli yksi onnistuneimmista jälleenrakennusprojekteista maailmassa. Ei kyhätty pakolaisleirejä, vaan arkkitehtien talkootyöllä pystyttiin tarjoamaan mahdollisuus rakentaa itse mallitalo: rintamamiestalo.

Miten paljon Suomi voisi hyödyntää tätä tietoa tämän päivän pakolaisten asuttamisessa maailmassa?

Tuntematon sotilas muistuttaa siitä, että...

– Tuntematon sotilas kertoo yhdessä tekemisestä. Siitä, miten joukko erilaisine persoonineen toimii yhtenä joukkueena, yhdessä. En allekirjoita sotasankari-ihannetta.

En myöskään sitä, että suomalainen mies ei puhu ja pussaa. Suomalainen mies on oikeasti herkkä. Se näkyy esimerkiksi valtavassa määrässä ITE-taiteilijoita tai luonnon kauneuden edessä herkistymisenä. Herkkyys näkyy myös nationalistisessa ajattelussa. Sehän on romanttinen ideaali. Ollaan valmiita taistelemaan oman kauniin maan puolesta, joka koetaan arvokkaana ja joka herkistää.

Petri Vilén on yksi Industryhackin perustajista. Yritys tuo uudet innovaatiot ja teknologiaosaamisen perinteisen teollisuuden maailmaan.

Me haluamme kaikkea hyvää Hailuodolle ja työllistää ihmisiä paikallisesti. Toivomme, että tämä kantaisi hedelmää yhteisölle.― Kimmo Kaukonen, s. 1980, graafisesta suunnittelijasta hailuotolaisen pienpanimon perustajaksi

Jos Suomen murros pelottaa, niin...

– Suhtaudun itse muutokseen mahdollisuuksien kautta ja positiivisen asenteen avulla. Voi olla niin pienistä asioista onnellinen ja kiitollinen. Perustarpeiden tyydyttämiseksi ei tarvitse paljoa rahaa. Yrittäjäksi ryhtyminen on yksi mahdollisuus.

Aivan toinen kysymys on se, onko ruohonjuuritason tehtävä muuttaa Suomi oikeudenmukaiseksi vai pitäisikö tuen tulla ylemmältä portaalta. Jos pallo heitetään kansalaisille – että älkää valittako, ryhtykää yrittäjiksi, jokainen on oman onnensa seppä – menee ohjaus väärin. Vähäosaiset tarvitsevat tukea omaan elämäänsä.

Kehittämisen varaa olisi...

– Pieniä paikkakuntia kannattaisi tukea, jotta ne pysyisivät elinvoimaisina, jottei ihmisten olisi pakko muuttaa kaupunkeihin. On pienten paikkakuntien potentiaalin hukkaamista, että pieniä kouluja suljetaan säästösyistä. Kun ei ole koulua, ei ole halua muuttaa paikkakunnalle.

Jos ihmiset sen sijaan voivat hyvin omalla paikkakunnallaan, siellä alkaa myös syntyä monenlaisia virtauksia. Se tukee ihmisiä monella tapaa.

Tuntematon sotilas muistuttaa siitä, että...

– Suomalaisuudessa on ollut paljon sellaista, että yksin jurnutetaan ja hävetään, eikä uskalleta myöntää virheitä. Ehkä uudet sukupolvet häpeävät vähemmän.

On paljon ihmisiä, joiden itsetunto ei ole sidottu vain tiettyyn työhön ja palkkaan. He luovat uudenlaisia yhteisöjä. Tämä mahdollistaa sen, että voi pyytää apua.

Kimmo Kaukonen perusti yhdessä ystävänsä Jürgen Hendlmeierin kanssa Hailuotoon vanhaan makasiinirakennukseen Suomen ensimmäisen luomupanimon keväällä 2017.

Suomalaisessa yhteiskunnassa ja päätöksenteossa vallitsee avoimuus ja läpinäkyvyys. Suomalaisilla on paljon enemmän tietoa siitä, mitä täällä tapahtuu kuin monessa muussa yhteiskunnassa. Ja jos asiat eivät toimi, siitä myös älähdetään.― Marianne Vikkula, s. 1992, Slushin toimitusjohtaja

Jos Suomen murros pelottaa, niin...

– Koskaan ennen ei ole ollut helpompaa lähteä yrittäjäksi tässä maailmassa. Nykyään voit avata netin missä päin maailmaa vain ja alkaa myydä tuotteitasi netin kautta.

Tämä jos mikä on vahvuus Suomelle. Meidän ei tarvitse olla enää New Yorkissa. Niitä ainutlaatuisia yrityksiä voi syntyä missä vain. Maailma on täynnä mahdollisuuksia.

Kehittämisen varaa olisi...

– Turhanaikainen vaatimattomuus vaivaa suomalaisia. Jos päätetään, että ollaan maailman parhaita, pitäisi rohkeasti lähteä tekemään asioita sen eteen eikä tuhlata tsemppihenkeä siihen, että ollaan Suomen parhaita. Eivät ne ihmiset Suomen ulkopuolella ole sen kummempia kuin mekään.

Ei ole mitään syytä jäädä surkuttelemaan tai mukavuusalueelle. Miettiä, että "kehtaanko minä nyt lähteä Lontooseen ja pyytää tapaamista ykkössijoittajan kanssa". Silloin jää vain nuolemaan näppejään.

Tuntematon sotilas muistuttaa siitä, että...

– "Ei jäädä tuleen makaamaan" -asennetta voisi Suomessa olla paljon enemmän. Nyt ollaan jumiuduttu paikalleen. Soutamaan ja huopaamaan, kuuntelemaan kaikkien mielipidettä. Vaikka nyt pitäisi löytää yhteinen suunta, jota kohti lähdetään tekemään eikä jäädä tuleen makaamaan.

Marianne Vikkula on teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushin toimitusjohtaja ja entinen MM-tason joukkuevoimistelija.

Meille suomalaisina olisi tärkeä pohtia, miten me haluamme nähdä itsemme tulevaisuudessa. Mitkä ovat ne uudet tarinat, joiden haluamme toteutuvan? Mitä ovat ne arvot, jotka vievät meitä sinne, missä me haluamme olla? Minulle nämä arvot ovat lempeys ja ihmisten kunnioittaminen.― Emilia Lahti, s. 1981, sisututkija

Jos Suomen murros pelottaa, niin...

– Murros on usein positiivinen ilmiö. Jos ajattelee vaikkapa kärjistynyttä tilannetta ihmissuhteessa, riita voi puhdistaa. Sieltä avautuu jotain uutta. Mutta se vaatii sitä, että kummallakin osapuolella säilyy kunnioitus. Ettei pelkästään muistella menneitä, vaan otetaan aktiivisesti vastuuta tulevaisuudesta.

Kehittämisen varaa olisi...

– Hukkaamme sen potentiaalin, joka on toisen lempeässä näkemisessä ja kohtaamisessa. Kun katsoo tilastoja, huomaa miten paljon masennusta, alkoholismia, parisuhdeväkivaltaa Suomessa on.

Suomalaiset kokevat, että yksinäisyydessä on muka jotain ylvästä. Olen itse mennyt siihen samaan lankaan. Mutta yksinäisyys on ihmiselle vahingollisempaa kuin liikunnan puute tai tupakointi.

Jos ajattelen omia vaikeuksiani, en olisi päässyt eteenpäin, ellen olisi tullut nähdyksi ja rakastetuksi.

Tuntematon sotilas muistuttaa siitä, että...

– Joskus pitääkin jäädä tuleen makaamaan, ei aina tarvitse olla sisukas. Jos nousee liian reteästi ja aikaisin, kuolee. Sisun pitäisikin aina kummuta kulloisenkin tilanteen ymmärryksestä.

Suomalaisille sisu on niin tyypillistä, että inhimillinen puoli meinaa unohtua. Kovan tavoitteen läpi puskeminen tuottaa armottomuutta. Olisi pystyttävä myös arvostamaan lempeyttä, virheiden hyväksymistä ja leikkimielisyyttä.

Sisusta väitöskirjaa työstävä Emilia Lahti on sovelletun positiivisen psykologian asiantuntija. Parisuhdeväkivallasta selvinnyt sisututkija aikoo juosta Uuden-Seelannin halki 50 päivässä tammi -helmikuussa 2018.

Nykyään uskalletaan rohkeasti kokeilla, mutta meidän sukupolvella on myös aivan erilaiset lähtökohdat toteuttaa omia unelmiaan – kiitos aiempien sukupolvien hyvinvointivaltion eteen tekemän työn.― Rinna Valjakka s. 1990 ja Minna Suominen s. 1989, kulttuurihostellin perustajat

Jos Suomen murros pelottaa, niin...

– Omaa näkemystä ei tarvitse välttämättä muuttaa, mutta olisi hyvä kyetä asettumaan toisen asemaan edes hetkellisesti, jotta voisimme paremmin ymmärtää toisiamme. Haluamme itse auttaa tässä murrostilanteessa muun muassa tarjoamalla yhteistä tekemistä ja mahdollisuuksia vuorovaikutukseen uusien ihmisten kanssa.

Kehittämisen varaa olisi...

– Olemme fiksu ja hyväntahtoinen kansa, mutta paljon jää ujouden alle piiloon. Potentiaalia ajatusten vaihtoon olisi, kun vain saataisiin kakistettua ne ajatukset uloskin.

Tuntematon sotilas muistuttaa siitä, että...

– "Ei jäädä tuleen makaamaan" kuvastaa suomalaisuutta siten, että ei anneta periksi ja tehdään kaikki mitä voidaan. Mennään elämässä eteenpäin vastoinkäymisistä huolimatta.

Vastavalmistuneet matkailualan restonomit Minna Suominen ja Rinna Valjakka perustivat Jyväskylän tyhjillään olleeseen vanhaan Rehtoraattiin The Local-nimisen kulttuurihostellin ja -kahvilan.

Päivitys klo 22:02: Maria Ritolan tietoja ja kommenttia on tarkennettu.
Päivitys 16.1.2018 klo 14:06 - kommentointi suljettu, kiitos keskustelijoille!

Kommentit