Hyppää pääsisältöön

Sodan jäljet luonnossa: Kaupungeista kaatopaikkoja, metsät syötiin tyhjiksi

Summan kylä jatkosodan jälkeen.
Tässä oli ennen sotaa kylä peltoineen ja hoidettu metsäalue. Summan kylä jatkosodan jälkeen. Kuva: SA-kuva Summa,jatkosota,Minna Pyykkö

Mitä jatkosota teki Suomen luonnolle ja ympäristölle? Kaikkea ammuttiin, että saatiin syötävää ja tuhotuista kaupungeista tuli kaatopaikkoja. Sodan ja raudan saastuttama maisema vetää hiljaiseksi. Onneksi kiinnostus luontoon säilyy silti sodassakin.

Turun yliopiston maisematutkimuksen lehtori Simo Laakkonen on tutkinut toisen maailmansodan vaikutusta luontoon ja ympäristöön. Suomessa käytiin noina vuosina jatkosotaa Neuvostoliittoa vastaan (1941-1944). Sodan ympäristövarjot ovat pitkät.

– Niin valtavaa kaaosta kuin toinen maailmansota, on oikeastaan hankala hahmottaa, Laakkonen toteaa. Samoin on hankala hahmottaa sen vaikutuksia ympäristöön.

Toinen maailmansota loi maailman suurimmat kaatopaikat

Viipurin aseman rauniot.
Viipuri 1941 Viipurin aseman rauniot. Kuva: SA-kuva Viipuri,jatkosota,Minna Pyykkö

Simo Laakkosen tutkimus on ainutlaatuinen, sillä sotien ympäristövaikutuksia on tutkittu todella vähän. Ei esimerkiksi ole selvitetty, mitä seurauksia kaupunkien massiivisilla pommituksilla oli tai millä lailla kaupunkeja ja niiden maaperää on saatu puhdistettua. Suomessa Viipurista ja Rovaniemestä tehtiin kaatopaikka, puhumattakaan siitä, mitä tapahtui Saksassa, Japanissa tai Kiinassa.

– Jos vaikka nyt menee Viipuria katsomaan, niin eihän sitä ole tähän päivään mennessä saatu putsattua.

Kalevalainen salomaa täynnä riistaa

Sotilaita hirvimetsällä jatkosodassa.
Hirvimetsällä. Wermajoen linja JR33 Sotilaita hirvimetsällä jatkosodassa. Kuva: SA-kuva jatkosota,luonto,Minna Pyykkö

Suomalaiset joukot löysivät vallatusta Itä-Karjalasta kalevalaisen salomaan täynnä karhuja, susia, ahmoja, hirviä ja metsäpeuroja.

Suomalaisille tämä oli ihmeellistä, koska siinä vaiheessa kaikki suurimmat pedot oli muualta Suomessa ammuttu likimain sukupuuttoon ja muun muassa hirvi oli todella harvinainen. Metsäpeura oli saalistettu sukupuuttoon jo 150 vuotta aiemmin.

Mitä kalevalaiselle luonnolle tapahtui sodan aikana?

– Tuli kylmä ja nälkä. Joukkojen huolto ei tahtonut toimia, niin lähdettiin ampumaan, Laakkonen selvittää. – Isäni oli jatkosodassa Rukajärven suunnalla ja muistelee, että kyllä oli metsoa puussa ja hirveä maassa. Kaikkea ammuttiin, että saatiin syötävää, mutta toisena sotatalvena riistaa ei sitten enää löytynytkään.

Itä-Karjala on yksi niitä harvoja paikkoja koko maailmassa, jossa metsästyksen seurauksia on tutkittu. Metsästys oli säälimätöntä.

– Kun sinne mentiin, niin siellä oli vaikka mitä, ja kun sieltä lähdettiin, niin metsät oli ammuttu tyhjiin.

Ihmiset kyllä ymmärsivät, että tässä ollaan syömässä metsiä tyhjiksi. Samoin ymmärrettiin Itä-Karjalan ainutlaatuisuus luontoparatiisina. Sotilashallinto ryhtyi suojelutoimenpiteisiin eli Itä-Karjalan eläimistö rauhoitettiin. Ennen kaikkea metsäpeura rauhoitettiin ankarin toimenpitein.

– Sodan oloissa tämä oli kyllä vähän toiveunta. Peuranlihaa syötiin rintamalla edelleen.

Lajit säilyivät, kun metsästyspaine helpotti

Simo Laakkonen esittää hypoteesin vastapainosta. Kun puoli miljoonaa ampumataitoista ihmistä oli keskitetty itään sotimaan, niin metsästyspaine helpotti muualla Suomessa. Tästä esimerkkinä Laakkonen nimeää hyljekannan ja kotkakannan elpymisen toisen maailmansodan aikana.

– Veikkaan, että esimerkiksi merikotka olisi 1970-lukuun mennessä jo kuollut sukupuuttoon, mutta se selvisi, kun metsästyspaine helpotti.

Luonnon jälleenrakentaminen kesti vuosikymmeniä

Kollaan tuhottu maisema.
Kollaa ei kestänyt jatkosotaa. Kollaan tuhottu maisema. Kuva: SA-kuva metsät,jatkosota,Minna Pyykkö,Kollaan taistelu

Jatkosota oli kohtalokas sekä luonnonsuojelulle että ympäristönsuojelulle.

– Sodan jälkeen olot olivat todella hankalat ja se, että ylipäätään pystyttiin jatkamaan ympäristötoimintaa, on todella kunnioitettavaa, Simo Laakkonen toteaa.

Vuonna 1938 perustettu Suomen luonnonsuojeluyhdistys (myöhemmin Suomen luonnonsuojeluliitto) menetti sodassa monta tärkeää toimijaa. Ja puolet keskeisistä ympäristösaavutuksista, kuten kansallispuistot ja juuri ennen sotaa luotu luonnonpuistoverkosto, menetettiin Neuvostoliitolle.

– Luonnon jälleenrakentamiseen päästiin vasta 50-luvulla ja 60-luvulla päästiin siihen luonnonverkostotilanteeseen, mikä oli ollut 30-luvun lopussa.

Simo Laakkonen tutustui valtavaan määrään aineistoa rintamalta. Ihmiset välittivät yllättävänkin laajasti siitä, mitä sota teki luonnolle.

– Valokuvia, kirjeitä, taidetta... Kaikista kuvauksista huokuu hiljaisuus sen edessä, mitä sotakoneisto sai aikaiseksi.

Kiinnostus luontoon ei häviä sodassakaan

Alakurtti, Salla
Alakurtti, Salla 1941 Alakurtti, Salla Kuva: SA-kuva Salla,maisema,jatkosota,Minna Pyykkö

Ihminen ei muutu, vaikka se joutuu toimimaan sotakoneiston osana. Luonto kiinnosti myös sotilaita. Liian tarkkaan ei kuitenkaan kannattanut jäädä tutkimaan, että henki säilyi.

– Suurin osa sotilaista oli Suomessakin 20-vuotiaita nuoria kundeja ja heillä oli rintamalla lemmikkejä – hiirulaisia, rottia, pöllönpoikasia, karhunpoikasia… Huolenpito eläimistä oli yksinkertaisesti hellyttävää, Laakkonen herkistelee.

Vaikka luonnonsuojelu oli lamassa, niin luonnonsuojelujärjestöt voivat hyvin, muun muassa Englannissa jäsenmäärät nousivat huomattavasti toisen maailmansodan aikana. Näin tapahtui myös Natsi-Saksassa.

– Tämä on varmaan jonkin sortin eskapismia, Laakkonen pohtii. – Kun olot muuttuvat sietämättömiksi, niin ihmiset kääntyvät luontoa kohti – sieltä haetaan lohtua ja jatkuvuutta.

Toisen maailmansodan jälkeen katastrofismin ajatus tuli osaksi länsimaista kulttuuria. Ajatus siitä, että ihminen voi aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa sekä itselleen että ympäristölle, on siitä asti ollut keskeisenä osana ympäristöajattelua. Se on hyvä muistutus myös siitä, mihin me teollisessa yhteiskunnassa pystymme myös rauhan aikana.

Simo Laakkosta haastatteli radio-ohjelmassaan Minna Pyykkö. Kuuntele koko lähetys:

Haastattelun tausta-aineisto:
Simo Laakkonen & Timo Vuorisalo (toim.): Sodan ekologia. Teollisen sodankäynnin ympäristöhistoriaa (SKS, 2007)
Simo Laakkonen, Timo Vuorisalo, Richard Tucker (toim.): The Long Shadows: A Global Environmental History of the Second World War (Oregon State University Press, 2017)
Mauri Soikkanen: Sotilaamme erämiehinä Itä-Karjalassa 1941-1944 (Helsinki: Gummerus, 1999)

"Minna Pyykön maailma" Yle Radio Suomessa sunnuntaisin 13.30.

Yle Luonto – liity joukkoomme Facebookissa!

Kommentit
  • Puoluejohtajat Yle Luonnon ympäristötentissä – mitä sinä haluaisit heiltä kysyä?

    Mikä on mielestäsi vaalien tärkein ympäristökysymys!

    Ilmastovaalit tulossa? Viime aikoina on puhuttu paljon ilmastonmuutoksesta, kaivosasioista, liikenteestä, hiilinieluista ja luonnon monimuotoisuuden katoamisesta. Mihin asiaan sinä haluaisit poliitikoilta selkeän vastauksen? Kerro se meille, me kysymme parhaimmat kysymykset puolueiden puheenjohtajilta. Julkaisemme poliitikkojen haastattelut Ylen verkkosivuilla 28.2.

  • Miksi ahven kellertää ja jää vihertää?

    Luontoillan kuulijoiden kuvalliset kysymykset.

    Miten ahvenesta tuli kultaisen kellertävä? Entä mihin ilmiöön retkiluistelija törmäsi, kun näki Pernajanlahden jäällä kilometreittäin vihreää halkeamaa? Luontoillassa pohditaan tällä kertaa muun muassa kuulijoiden lähettämien kuvien erikoisen värisiä luonnonilmiöitä.

  • Lumivyöryä ei voi täysin ennustaa, mutta vaaraa voi ennakoida

    Lumivyöryn laukeamisen syyt ja seuraukset.

    Lumipeitteen vyöryherkkyys riippuu maastosta ja sääoloista. Jyrkkä rinne ja paljon lunta, kevätauringon paahde tai kova tuuli – lumipeitteen ja lumen koostumus muuttuu jatkuvasti. Kukaan ei hallitse kaikkea, mutta vyöryvaaraa voidaan tutkia ja ennakoida.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Puoluejohtajat Yle Luonnon ympäristötentissä – mitä sinä haluaisit heiltä kysyä?

    Mikä on mielestäsi vaalien tärkein ympäristökysymys!

    Ilmastovaalit tulossa? Viime aikoina on puhuttu paljon ilmastonmuutoksesta, kaivosasioista, liikenteestä, hiilinieluista ja luonnon monimuotoisuuden katoamisesta. Mihin asiaan sinä haluaisit poliitikoilta selkeän vastauksen? Kerro se meille, me kysymme parhaimmat kysymykset puolueiden puheenjohtajilta. Julkaisemme poliitikkojen haastattelut Ylen verkkosivuilla 28.2.

  • Avara luonto keväällä 2019

    Avaran luonnon uusia luontodokumentteja lauantaisin TV1:ssä.

    Avaran luonnon dokumentteja keväällä 2019. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:05)

  • Näin valitset sukset oikein

    Poimi tästä vinkit suksikaupoille.

    Kunnolliset hiihtovälineet lisäävät hiihtonautintoa tuntuvasti. Poimi tästä vinkit suksikaupoille.