Hyppää pääsisältöön

Antarktiksen jään alla

Antarktiksen merijää oli tänä vuonna pienempi kuin koskaan mittaushistoriassa. Napatutkijat sukelsivat jään alle ja yllättyivät merenpohjan eliöyhteisön rikastumisesta.

Marraskuun alussa 2017 yhdeksän hengen retkikunta saapui Antarktikselle ja perusti telttaleirin tutulle paikalle New Harbourin salmeen, laajan Rossin jäätikön kupeeseen.

Tutkimusryhmä palasi Antarktikselle tekemään sukelluksia neljättä kertaa. Ensimmäiset sukellukset tehtiin 2001. Ryhmä seuraa, miten ilmastonmuutos vaikuttaa merenpohjan eliöyhteisöön.
Tässä ova retken tunnelmat marraskuulta:

Retkikunnan jäsenet ovat Uudesta-Seelannista, Ruotsista ja Suomesta. Matkaa johtaa Uuden-Seelannin kansallinen vesi- ja ilmakehätutkimuskeskus NIWA. Helsingin yliopistosta mukana ovat professori Alf Norkko ja meribiologi Joanna Norkko. Matkaa dokumentoi valokuvaaja-vuorikiipeilijä Patrick Degerman, joka lähetti tutkimusryhmän terveiset sähköpostitse Suomeen.

Ei paikka ihmisille

Retkikunnan kuusi viikkoa kestävän tutkimusjakson aikana aurinko ei laske kertaakaan. Suomalaiset ja ruotsalaiset tutkijat pääsevät siis pohjoisen pimeyttä pakoon - vaan eivät kylmyyttä. Alkuviikon umimyrskyjen hälvettyä aurinko paistaa ja pakkasta on 15 astetta.

Merijää on talven jälkeen laajimmillaan ja avoveden raja on kymmenien kilometrien päässä. Kesän edetessä jää voi kuitenkin muuttua epävakaaksi. Tutkijoiden turvallisuuden varmistamiseksi New Harbourin salmi tutkittiin helikopterilla ennen retkikunnan saapumista ja varmistettiin, että jää kantaa täyteen ahdetut lumiajoneuvot.

Kesän edetessä jää alkaa sulaa ja on hyvin mahdollista, että tämä nyt tukeva leiripaikka muuttuu loppukesästä aaltoilevaksi mereksi. Siihen on kuitenkin vielä aikaa. Kesä on vasta alkamassa.


etelämanner




etelämanner
Kuva: Patrick Degerman
Etelämanner
Tämä paikka on aivan valtavan iso, uskomattoman kaunis ja kylmä. Ei ehkä ihan ihmisille tarkoitettu.
― retkikunnan valokuvaaja Patrick Degerman

antarktis




antarktis
Kuva: Patrick Degerman
Etelämanner

Retkikunta kaivaa reikiä jäähän, jotta merenpohjan tutkimukset voivat alkaa. Kaivautuminen jään läpi vie kaksi päivää ja vaati jäänsulatuslaitteita. Jään läpi kaivetaan sukellustunneleita ja varauloskäyntejä odottamattomia tilanteita varten. On nimittäin käynyt niinkin, että hengähdystaukoa viettävä hylje tukkii sukeltajien avannon.


antarktis




antarktis
Kuva: Patrick Degerman
Etelämanner
Sukeltajien ensivaikutelma täällä on aina "wow" koska vesi on kristallinkirkas ja näkyvyys satoja metrejä.

Antarktis




Antarktis
Kuva: NIWA
Merien happamoituminen,toimintakertomus,Antarctica

Antarktiksen merijään romahdus

Antarktiksen ympärillä kelluva merijää on pitkään ollut ilmastotutkijoille arvoitus. Se ei ole sulanut samalla tavalla kuin pohjoiset napajäät. Päinvastoin. Merijään laajuus on hitaasti kasvanut. Tuulet ovat alueella voimistuneet ja levittäneet merijäätä talvi talvelta laajemmalle alueelle.

Tänä vuonna ilmastotrendejä pitkään vastustanut merijää vaikuttaa kuitenkin antavan periksi lämpenemiselle. Maaliskuussa Nasan satelliittikuvista havaittiin ennennäkemätön romahdus jään laajuudessa molemmilla napa-alueilla. 40-vuotisen satelliittimittausjakson aikana jäätä ei ole koskaan ollut niin vähän kuin maaliskuussa 2017.

antarktis
antarktis Kuva: NASA Etelämanner

antarktis




antarktis
Kuva: NASA
Etelämanner

Aurinko saa merenpohjan kuhisemaan

Paksujen kuivapukujen turvin meriekologi Alf Norkko ja valokuvaaja Patrick Degerman painautuvat kapean tunnelin läpi sinertävään hämärään. Meribiologi Joanna Norkko käsittelee sukeltajien mukanaan tuomia näytteitä viereisessä laboratorioteltassa.

Sukelluspäivinä tiimi tekee yhteensä neljä sukellusta 15 metrin syvyyteen. Kylmyys asettaa rajat sukelluksille. Yksi sukellus voi kestää 45 minuuttia. Sen jälkeen on tultava ylös lämmittelemään.

Jään alla aukeaa vieras ja avaruudenomainen tila, jonka katto on läpikuultavaa jäätä ja lattia vilisee simpukoita, meritähtiä, merisiilejä ja erilaisia matoja.

Katto on ohuempi kuin aiempina vuosina ja läpäisee enemmän valoa. Paikoin merijää on vain kolme metriä paksua, kun aiempina vuosina se on voinut olla viisikin metriä.

Monta vuotta paksun merijään peitossa ollut New Harbourin lahti on nyt jo parina kesänä sulanut kokonaan. Aiemmin sen alla oli pimeää ja eliöstö oli köyhempää. Pimeydessä levät eli meriekosysteemin perustuottajat eivät menesty. Mutta nyt merenpohja suorastaan kylpee valossa ja se merkitsee ravintoverkon laajentuista.

Tällä kertaa oli yllätys että merenpohjan eliöstö oli runsastunut selvästi viime käynnistä: enemmän lajeja ja enemmän yksilöitä.

antarktis




antarktis
Kuva: NIWA
Etelämanner

antarktis




antarktis
Kuva: NIWA
Etelämanner

Ilmastonmuutos vaikuttaa maailman etäisimmissäkin kolkissa

Vedenalainen eliöstö reagoi nopeasti jäätilanteen muutoksiin. Ilmastonmuutoksen edetessä on odotettavissa, että myös meriveden lämpötila kohoaa ja hiilidioksidin määrä vedessä lisääntyy.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet esimerkiksi eteläisten meriekosysteemien avainpelaajan, etelänkrillin taantuvan osittain ilmastonmuutoksen vuoksi. Avainlajien kannanvaihtelut heijastuvat koko ravintoverkkoon; kaloihin, hylkeisiin ja valaisiin. Tämän vuoksi eliöyhteisön muutosten ymmärtäminen on tärkeää.

Merijää on arvaamatonta ja vuodet ovat keskenään erilaisia. Tutkijat eivät vielä voi ennustaa, onko nyt nähty jääpeitteen väheneminen pysyvä muutos merijäässä. Varmaa on kuitenkin, että ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan planeetan eliöyhteisöön etäisimpiäkin merenpohjia myöden.

8.11.2017 klo 10.43 Lisätty ingressiin viittaus mittaushistoriaan.

13.11.2017 klo 11.10 Muutettu 8.11.2017 tehtyä merkintää. Merkinnän termi “korjattu” muutettu termiksi “lisätty”. Termin “korjaus” perusteella voi saada käsityksen, että jutussa olisi ollut virhe tai virheitä. Näin ei ollut.

22.12.2017 klo 20.00 Tekstiä päivitetty aikamuotojen osalta.

etelänkrilli, Euphausia superba

Seuraa retkikuntaa

Tutkimusryhmän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta Etelämantereen ainutlaatuisesta ja hauraasta jäänalaisesta ekosysteemistä samoin kuin niistä laajemmista vaikutuksista, joita ilmastonmuutos voi aiheuttaa koko planeetan ekosysteemeille. Retkikunta vie meren pohjaan 360°-videokameran, jonka avulla suuri yleisö pääsee kokemaan Antarktiksen merenalaisen maailman ihmeet. Lisäksi retkikunta raportoi päivittäin matkan etenemisestä Facebookissa.

Tässä linkki Science Under the Ice -yhteisöön.

Liity Yle Tieteen yhteisöön Facebookissa.