Hyppää pääsisältöön

Jokelan koulusurmat herättivät keskustelua nuorista, ääri-ideologioista ja aseista

Jokelassa marraskuussa vuonna 2007 lukiolaisnuorukainen surmasi kahdeksan ihmistä ja lopulta myös itsensä. Veritekojen sanottiin horjuttaneen peruuttamattomasti suomalaisten turvallisuudentunnetta. Surmien jälkeen alkoi keskustelu tekojen syistä. Erityisesti nuorten hyvinvointi, ääri-ideologioiden vaikutus ja aseiden saanti Suomessa nousivat keskeisiksi aiheiksi.

Jokelan koulukeskuksessa Tuusulassa 18-vuotias koulun abiturientti Pekka Auvinen surmasi käsiaseella ampuen kuusi koulun oppilasta, koulun terveydenhoitajan ja rehtorin marraskuun 7. päivä 2007. Auvinen oli yrittänyt myös sytyttää koulun tuleen. Veritekojen jälkeen hän surmasi itsensä.

Väkivallanteko ei tipahda tuulesta eikä lapsen suru voi jäädä huomaamatta.― Leena Mäkijärvi

Koulukiusaamisesta, yksinäisyydestä ja lievästä paniikkihäiriöstä kärsinyt Auvinen oli suunnitellut surmia jo kuukausia aiemmin. Teot ja niiden suunnitelmallisuus antoivat aiheen pohtia, miksi nuori tekee näin järkyttäviä tekoja. A-studion (2007) haastattelussa lasten ja nuorten mielenterveystyöstä vuonna 2006 palkittu Leena Mäkijärvi ei ollut yllättynyt Jokelan tapahtumista. Hän sanoi odottaneensa, että "jonakin päivänä tällaista vielä tapahtuu." Entisenä opettajana hän kertoi kohdanneensa jopa satoja loukattuja nuoria, joista kuka tahansa olisi voinut tehdä mitä tahansa.

Mäkijärvi korostaa sitä, että myös kouluissa olisi löydettävä aikuisuus, jottei missään olisi itseään aikuisia vahvempina pitäviä lapsia ja nuoria. Sillä "jos lapsi kokee hallitsevansa aikuisen sijaan, ajautuu kasvu suuriin vaikeuksiin, ja jäljet voivat olla mitä tahansa", hän sanoo. Jokelan tapahtumista Mäkijärvi toteaa, ettei nuori tee surmatöitä suinpäin. Hän ilmiantaa ennakkoon suunnitelmiaan, kertoo pahasta olostaan ja ahdistuksestaan. Mäkijärvi pitää tätä turvallisuudentunteen kannalta merkittävänä, sillä "väkivallanteko ei tipahda tuulesta eikä lapsen suru jää lähellä olevalta aikuiselta huomaamatta."

Samassa ohjelmassa olleet psykologi Kirsti Palonen ja lukiolaisten liiton puheenjohtaja Antti Melander ovat samoilla linjoilla. "Nyt ei enää pidä sulkea silmiä lasten ja nuorten hädältä ja ahdistukselta", Palonen sanoo. Hän peräänkuuluttaa kuuntelemista ja lähellä olemista. Hänen mukaansa olisi uskottava se, ettei ole mitään sellaista hyvää, jolla ei olisi myös pimeää puolta. Melander puolestaan muistuttaa, että monella on ongelmia, joihin pitäisi puuttua ajoissa. Hän kääntää katseensa kouluihin, joissa nuori viettää suurimman osan päivittäisestä ajastaan.

Viime kädessä vastuu on tekijällä itsellään.― ex-syväekologi Jussi K. Niemelä

MOT-ohjelmassa (2007) paneuduttiin niin ikään kouluampumisten syihin, mutta myös siihen, mikä merkitys internetin välitykselläkin leviävillä ääri-ideologioilla on väkivallan teoissa. Verkossa kokoontuukin monenlaisten ääriliikkeiden yhteisöjä. Niin sanottu nettiumpioituminen on kansainvälinen ilmiö, jota Suomenkin viranomaiset seuraavat tarkasti. Yksinäiseksi ja syrjäytyneeksi itsensä kokeva henkilö saattaa netistä löytää verrokkiryhmän.

Poliittisia terroritekoja tekevät yleensä organisoidusti toimivat ryhmät, joilla on selkeästi jäsentyneet tavoitteet. Vaikka Pekka Auvinen oli sanonut olevansa poliittinen terroristi, minkäänlaista aatteellista liikettä ei hänen takanaan ollut. MOT:ssa haastateltu sosiologi Suvi Ervamaa ei kuitenkaan halua sivuuttaa surmien poliittista ulottuvuutta. Päinvastoin hänen mukaansa se saattoi olla yksi keskeinen selittävä tekijä.

Auvisen tiedettiin olleen yhteydessä netissä ihmisiin. jotka ihailivat Yhdysvaltojen kouluampumisia ja jotka kannattivat ns. syväekologista liikettä. Sen piirissä toimivat henkilöt pitävät ihmislajia samanarvoisena muiden luomakunnan olentojen kanssa. Suomessa liikkeen keulahahmoja on ollut Pentti Linkola. MOT-ohjelmalle Linkola totesi toivovansa, ettei kouluammuskeluja tulisi lisää ja totesi oman toiminnan olevan laillista luonnonsuojelutyötä.

Auvisen ihailun kohteena oli myös amerikkalainen Theodore Kaczynski, joka tunnetaan myös Unabomberina. Hänen kirjepomminsa surmasivat kolme ja haavoittivat 29:ää ihmistä. Hän oli ennen tekojaan julkaissut teollista yhteiskuntaa ja teknologiaa kritsoivan manifestin "Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus" (1995). Entinen syväekologi ja muun muassa Linkolan ajatuksiin perehtynyt Jussi K. Niemelä kuitenkin muistuttaa toimittaja Tero Koskisen haastattelussa, että erilaisten manifestien lukeminen ja ideologien seuraaminen ei tee kenestäkään tappajaa. Hänen mukaansa viime kädessä vastuu on tekijällä itsellään.

Suomi on maailman neljänneksi aseistautunein maa.― Tuomio-ohjelman tv-syyttäjä

Jokela tragedian jälkeen alettiin vaatia kiristyksiä asevalvontasäädöksiin, mutta juuri mitään ei ollut tapahtunut toukokuuhun 2008 mennessä. Tuomio-nimisessä oikeussalidraamassa (2008) käsiteltiin Jokelan tapausta ja sisäministeri Anne Holmlundin (kok.) vastuuta siitä, ettei hän ollut tehnyt mitään säädösten tiukentamiseksi.

Ohjelman tv-syyttäjä aloittaa kertomalla, että Suomi on yksi maailman aseistautuneimpia maita. Suomen edellä ovat vain Yhdysvallat, Jemen ja Sveitsi. Uusia aseenkantolupia myönnettiin maassamme 2007 lähes 80 000. Reilusti yli puolet aseluvista myönnetään metsästykseen.

Pekka Auvinen oli saanut aseluvan pienoispistooliin vain muutamaa viikkoa ennen surmatekoja.

Sisäministeri Holmlund puolusteli suomalaista käytäntöä vielä Jokelankin jälkeen. Hän myös väitti, että aseenkantolupaa hakeva henkilö arvioidaan huolellisesti. Valvonnasta ja sen huolellisuudesta annetaan ohjelmassa esimerkki. Helsinkiläislähiössä aseiden kanssa vuosi aikaisemmin riehuneella miehellä oli lupa yli kahteenkymmeneen aseeseen.

Suomen tiukka aselaki tarkoitti todellisuudessa sitä, että tuliaseen saanti Suomessa ei vaatinut ampumistaitoa, täysi-ikäisyyttä tai tervettä mieltä. Lisäksi tuliaseiden pakkosäilytystä ampumaseurojen holveissa ei tuolloin pidetty mahdollisena. Jokelan surmien jälkeen lakiin tehtiin pieniä muutoksia kuten ikärajaan, mutta nekin ovat olleet sellaisia, joita EU on vaatinut jo aiemmin Suomea tekemään.

Tv-oikeusdraaman puolustus kuitenkin vetosi siihen, että Suomessa surmataan teräaseella useammin kuin aseella. Tuomio-ohjelman valamiehistö ja katsojat eivät jakaneetkaan syyttäjän näkemystä vaan totesivat Holmlundin olleen syytön.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.