Hyppää pääsisältöön

Jokelan koulusurmat herättivät keskustelua nuorista, ääri-ideologioista ja aseista

Jokelassa marraskuussa vuonna 2007 lukiolaisnuorukainen surmasi kahdeksan ihmistä ja lopulta myös itsensä. Veritekojen sanottiin horjuttaneen peruuttamattomasti suomalaisten turvallisuudentunnetta. Surmien jälkeen alkoi keskustelu tekojen syistä. Erityisesti nuorten hyvinvointi, ääri-ideologioiden vaikutus ja aseiden saanti Suomessa nousivat keskeisiksi aiheiksi.

Jokelan koulukeskuksessa Tuusulassa 18-vuotias koulun abiturientti Pekka Auvinen surmasi käsiaseella ampuen kuusi koulun oppilasta, koulun terveydenhoitajan ja rehtorin marraskuun 7. päivä 2007. Auvinen oli yrittänyt myös sytyttää koulun tuleen. Veritekojen jälkeen hän surmasi itsensä.

Väkivallanteko ei tipahda tuulesta eikä lapsen suru voi jäädä huomaamatta.― Leena Mäkijärvi

Koulukiusaamisesta, yksinäisyydestä ja lievästä paniikkihäiriöstä kärsinyt Auvinen oli suunnitellut surmia jo kuukausia aiemmin. Teot ja niiden suunnitelmallisuus antoivat aiheen pohtia, miksi nuori tekee näin järkyttäviä tekoja. A-studion (2007) haastattelussa lasten ja nuorten mielenterveystyöstä vuonna 2006 palkittu Leena Mäkijärvi ei ollut yllättynyt Jokelan tapahtumista. Hän sanoi odottaneensa, että "jonakin päivänä tällaista vielä tapahtuu." Entisenä opettajana hän kertoi kohdanneensa jopa satoja loukattuja nuoria, joista kuka tahansa olisi voinut tehdä mitä tahansa.

Mäkijärvi korostaa sitä, että myös kouluissa olisi löydettävä aikuisuus, jottei missään olisi itseään aikuisia vahvempina pitäviä lapsia ja nuoria. Sillä "jos lapsi kokee hallitsevansa aikuisen sijaan, ajautuu kasvu suuriin vaikeuksiin, ja jäljet voivat olla mitä tahansa", hän sanoo. Jokelan tapahtumista Mäkijärvi toteaa, ettei nuori tee surmatöitä suinpäin. Hän ilmiantaa ennakkoon suunnitelmiaan, kertoo pahasta olostaan ja ahdistuksestaan. Mäkijärvi pitää tätä turvallisuudentunteen kannalta merkittävänä, sillä "väkivallanteko ei tipahda tuulesta eikä lapsen suru jää lähellä olevalta aikuiselta huomaamatta."

Samassa ohjelmassa olleet psykologi Kirsti Palonen ja lukiolaisten liiton puheenjohtaja Antti Melander ovat samoilla linjoilla. "Nyt ei enää pidä sulkea silmiä lasten ja nuorten hädältä ja ahdistukselta", Palonen sanoo. Hän peräänkuuluttaa kuuntelemista ja lähellä olemista. Hänen mukaansa olisi uskottava se, ettei ole mitään sellaista hyvää, jolla ei olisi myös pimeää puolta. Melander puolestaan muistuttaa, että monella on ongelmia, joihin pitäisi puuttua ajoissa. Hän kääntää katseensa kouluihin, joissa nuori viettää suurimman osan päivittäisestä ajastaan.

Viime kädessä vastuu on tekijällä itsellään.― ex-syväekologi Jussi K. Niemelä

MOT-ohjelmassa (2007) paneuduttiin niin ikään kouluampumisten syihin, mutta myös siihen, mikä merkitys internetin välitykselläkin leviävillä ääri-ideologioilla on väkivallan teoissa. Verkossa kokoontuukin monenlaisten ääriliikkeiden yhteisöjä. Niin sanottu nettiumpioituminen on kansainvälinen ilmiö, jota Suomenkin viranomaiset seuraavat tarkasti. Yksinäiseksi ja syrjäytyneeksi itsensä kokeva henkilö saattaa netistä löytää verrokkiryhmän.

Poliittisia terroritekoja tekevät yleensä organisoidusti toimivat ryhmät, joilla on selkeästi jäsentyneet tavoitteet. Vaikka Pekka Auvinen oli sanonut olevansa poliittinen terroristi, minkäänlaista aatteellista liikettä ei hänen takanaan ollut. MOT:ssa haastateltu sosiologi Suvi Ervamaa ei kuitenkaan halua sivuuttaa surmien poliittista ulottuvuutta. Päinvastoin hänen mukaansa se saattoi olla yksi keskeinen selittävä tekijä.

Auvisen tiedettiin olleen yhteydessä netissä ihmisiin. jotka ihailivat Yhdysvaltojen kouluampumisia ja jotka kannattivat ns. syväekologista liikettä. Sen piirissä toimivat henkilöt pitävät ihmislajia samanarvoisena muiden luomakunnan olentojen kanssa. Suomessa liikkeen keulahahmoja on ollut Pentti Linkola. MOT-ohjelmalle Linkola totesi toivovansa, ettei kouluammuskeluja tulisi lisää ja totesi oman toiminnan olevan laillista luonnonsuojelutyötä.

Auvisen ihailun kohteena oli myös amerikkalainen Theodore Kaczynski, joka tunnetaan myös Unabomberina. Hänen kirjepomminsa surmasivat kolme ja haavoittivat 29:ää ihmistä. Hän oli ennen tekojaan julkaissut teollista yhteiskuntaa ja teknologiaa kritsoivan manifestin "Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus" (1995). Entinen syväekologi ja muun muassa Linkolan ajatuksiin perehtynyt Jussi K. Niemelä kuitenkin muistuttaa toimittaja Tero Koskisen haastattelussa, että erilaisten manifestien lukeminen ja ideologien seuraaminen ei tee kenestäkään tappajaa. Hänen mukaansa viime kädessä vastuu on tekijällä itsellään.

Suomi on maailman neljänneksi aseistautunein maa.― Tuomio-ohjelman tv-syyttäjä

Jokela tragedian jälkeen alettiin vaatia kiristyksiä asevalvontasäädöksiin, mutta juuri mitään ei ollut tapahtunut toukokuuhun 2008 mennessä. Tuomio-nimisessä oikeussalidraamassa (2008) käsiteltiin Jokelan tapausta ja sisäministeri Anne Holmlundin (kok.) vastuuta siitä, ettei hän ollut tehnyt mitään säädösten tiukentamiseksi.

Ohjelman tv-syyttäjä aloittaa kertomalla, että Suomi on yksi maailman aseistautuneimpia maita. Suomen edellä ovat vain Yhdysvallat, Jemen ja Sveitsi. Uusia aseenkantolupia myönnettiin maassamme 2007 lähes 80 000. Reilusti yli puolet aseluvista myönnetään metsästykseen.

Pekka Auvinen oli saanut aseluvan pienoispistooliin vain muutamaa viikkoa ennen surmatekoja.

Sisäministeri Holmlund puolusteli suomalaista käytäntöä vielä Jokelankin jälkeen. Hän myös väitti, että aseenkantolupaa hakeva henkilö arvioidaan huolellisesti. Valvonnasta ja sen huolellisuudesta annetaan ohjelmassa esimerkki. Helsinkiläislähiössä aseiden kanssa vuosi aikaisemmin riehuneella miehellä oli lupa yli kahteenkymmeneen aseeseen.

Suomen tiukka aselaki tarkoitti todellisuudessa sitä, että tuliaseen saanti Suomessa ei vaatinut ampumistaitoa, täysi-ikäisyyttä tai tervettä mieltä. Lisäksi tuliaseiden pakkosäilytystä ampumaseurojen holveissa ei tuolloin pidetty mahdollisena. Jokelan surmien jälkeen lakiin tehtiin pieniä muutoksia kuten ikärajaan, mutta nekin ovat olleet sellaisia, joita EU on vaatinut jo aiemmin Suomea tekemään.

Tv-oikeusdraaman puolustus kuitenkin vetosi siihen, että Suomessa surmataan teräaseella useammin kuin aseella. Tuomio-ohjelman valamiehistö ja katsojat eivät jakaneetkaan syyttäjän näkemystä vaan totesivat Holmlundin olleen syytön.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.