Hyppää pääsisältöön

Jokelan koulusurmat herättivät keskustelua nuorista, ääri-ideologioista ja aseista

Jokelassa marraskuussa vuonna 2007 lukiolaisnuorukainen surmasi kahdeksan ihmistä ja lopulta myös itsensä. Veritekojen sanottiin horjuttaneen peruuttamattomasti suomalaisten turvallisuudentunnetta. Surmien jälkeen alkoi keskustelu tekojen syistä. Erityisesti nuorten hyvinvointi, ääri-ideologioiden vaikutus ja aseiden saanti Suomessa nousivat keskeisiksi aiheiksi.

Jokelan koulukeskuksessa Tuusulassa 18-vuotias koulun abiturientti Pekka Auvinen surmasi käsiaseella ampuen kuusi koulun oppilasta, koulun terveydenhoitajan ja rehtorin marraskuun 7. päivä 2007. Auvinen oli yrittänyt myös sytyttää koulun tuleen. Veritekojen jälkeen hän surmasi itsensä.

Väkivallanteko ei tipahda tuulesta eikä lapsen suru voi jäädä huomaamatta.― Leena Mäkijärvi

Koulukiusaamisesta, yksinäisyydestä ja lievästä paniikkihäiriöstä kärsinyt Auvinen oli suunnitellut surmia jo kuukausia aiemmin. Teot ja niiden suunnitelmallisuus antoivat aiheen pohtia, miksi nuori tekee näin järkyttäviä tekoja. A-studion (2007) haastattelussa lasten ja nuorten mielenterveystyöstä vuonna 2006 palkittu Leena Mäkijärvi ei ollut yllättynyt Jokelan tapahtumista. Hän sanoi odottaneensa, että "jonakin päivänä tällaista vielä tapahtuu." Entisenä opettajana hän kertoi kohdanneensa jopa satoja loukattuja nuoria, joista kuka tahansa olisi voinut tehdä mitä tahansa.

Mäkijärvi korostaa sitä, että myös kouluissa olisi löydettävä aikuisuus, jottei missään olisi itseään aikuisia vahvempina pitäviä lapsia ja nuoria. Sillä "jos lapsi kokee hallitsevansa aikuisen sijaan, ajautuu kasvu suuriin vaikeuksiin, ja jäljet voivat olla mitä tahansa", hän sanoo. Jokelan tapahtumista Mäkijärvi toteaa, ettei nuori tee surmatöitä suinpäin. Hän ilmiantaa ennakkoon suunnitelmiaan, kertoo pahasta olostaan ja ahdistuksestaan. Mäkijärvi pitää tätä turvallisuudentunteen kannalta merkittävänä, sillä "väkivallanteko ei tipahda tuulesta eikä lapsen suru jää lähellä olevalta aikuiselta huomaamatta."

Samassa ohjelmassa olleet psykologi Kirsti Palonen ja lukiolaisten liiton puheenjohtaja Antti Melander ovat samoilla linjoilla. "Nyt ei enää pidä sulkea silmiä lasten ja nuorten hädältä ja ahdistukselta", Palonen sanoo. Hän peräänkuuluttaa kuuntelemista ja lähellä olemista. Hänen mukaansa olisi uskottava se, ettei ole mitään sellaista hyvää, jolla ei olisi myös pimeää puolta. Melander puolestaan muistuttaa, että monella on ongelmia, joihin pitäisi puuttua ajoissa. Hän kääntää katseensa kouluihin, joissa nuori viettää suurimman osan päivittäisestä ajastaan.

Viime kädessä vastuu on tekijällä itsellään.― ex-syväekologi Jussi K. Niemelä

MOT-ohjelmassa (2007) paneuduttiin niin ikään kouluampumisten syihin, mutta myös siihen, mikä merkitys internetin välitykselläkin leviävillä ääri-ideologioilla on väkivallan teoissa. Verkossa kokoontuukin monenlaisten ääriliikkeiden yhteisöjä. Niin sanottu nettiumpioituminen on kansainvälinen ilmiö, jota Suomenkin viranomaiset seuraavat tarkasti. Yksinäiseksi ja syrjäytyneeksi itsensä kokeva henkilö saattaa netistä löytää verrokkiryhmän.

Poliittisia terroritekoja tekevät yleensä organisoidusti toimivat ryhmät, joilla on selkeästi jäsentyneet tavoitteet. Vaikka Pekka Auvinen oli sanonut olevansa poliittinen terroristi, minkäänlaista aatteellista liikettä ei hänen takanaan ollut. MOT:ssa haastateltu sosiologi Suvi Ervamaa ei kuitenkaan halua sivuuttaa surmien poliittista ulottuvuutta. Päinvastoin hänen mukaansa se saattoi olla yksi keskeinen selittävä tekijä.

Auvisen tiedettiin olleen yhteydessä netissä ihmisiin. jotka ihailivat Yhdysvaltojen kouluampumisia ja jotka kannattivat ns. syväekologista liikettä. Sen piirissä toimivat henkilöt pitävät ihmislajia samanarvoisena muiden luomakunnan olentojen kanssa. Suomessa liikkeen keulahahmoja on ollut Pentti Linkola. MOT-ohjelmalle Linkola totesi toivovansa, ettei kouluammuskeluja tulisi lisää ja totesi oman toiminnan olevan laillista luonnonsuojelutyötä.

Auvisen ihailun kohteena oli myös amerikkalainen Theodore Kaczynski, joka tunnetaan myös Unabomberina. Hänen kirjepomminsa surmasivat kolme ja haavoittivat 29:ää ihmistä. Hän oli ennen tekojaan julkaissut teollista yhteiskuntaa ja teknologiaa kritsoivan manifestin "Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus" (1995). Entinen syväekologi ja muun muassa Linkolan ajatuksiin perehtynyt Jussi K. Niemelä kuitenkin muistuttaa toimittaja Tero Koskisen haastattelussa, että erilaisten manifestien lukeminen ja ideologien seuraaminen ei tee kenestäkään tappajaa. Hänen mukaansa viime kädessä vastuu on tekijällä itsellään.

Suomi on maailman neljänneksi aseistautunein maa.― Tuomio-ohjelman tv-syyttäjä

Jokela tragedian jälkeen alettiin vaatia kiristyksiä asevalvontasäädöksiin, mutta juuri mitään ei ollut tapahtunut toukokuuhun 2008 mennessä. Tuomio-nimisessä oikeussalidraamassa (2008) käsiteltiin Jokelan tapausta ja sisäministeri Anne Holmlundin (kok.) vastuuta siitä, ettei hän ollut tehnyt mitään säädösten tiukentamiseksi.

Ohjelman tv-syyttäjä aloittaa kertomalla, että Suomi on yksi maailman aseistautuneimpia maita. Suomen edellä ovat vain Yhdysvallat, Jemen ja Sveitsi. Uusia aseenkantolupia myönnettiin maassamme 2007 lähes 80 000. Reilusti yli puolet aseluvista myönnetään metsästykseen.

Pekka Auvinen oli saanut aseluvan pienoispistooliin vain muutamaa viikkoa ennen surmatekoja.

Sisäministeri Holmlund puolusteli suomalaista käytäntöä vielä Jokelankin jälkeen. Hän myös väitti, että aseenkantolupaa hakeva henkilö arvioidaan huolellisesti. Valvonnasta ja sen huolellisuudesta annetaan ohjelmassa esimerkki. Helsinkiläislähiössä aseiden kanssa vuosi aikaisemmin riehuneella miehellä oli lupa yli kahteenkymmeneen aseeseen.

Suomen tiukka aselaki tarkoitti todellisuudessa sitä, että tuliaseen saanti Suomessa ei vaatinut ampumistaitoa, täysi-ikäisyyttä tai tervettä mieltä. Lisäksi tuliaseiden pakkosäilytystä ampumaseurojen holveissa ei tuolloin pidetty mahdollisena. Jokelan surmien jälkeen lakiin tehtiin pieniä muutoksia kuten ikärajaan, mutta nekin ovat olleet sellaisia, joita EU on vaatinut jo aiemmin Suomea tekemään.

Tv-oikeusdraaman puolustus kuitenkin vetosi siihen, että Suomessa surmataan teräaseella useammin kuin aseella. Tuomio-ohjelman valamiehistö ja katsojat eivät jakaneetkaan syyttäjän näkemystä vaan totesivat Holmlundin olleen syytön.

Kommentit
  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.