Hyppää pääsisältöön

Migreeniä ei aina tunnisteta - “Minut leimattiin vuosia psykiatriseksi potilaaksi”

nainen pitelee särkevää päätään
Krooninen migreeni on paljon muutakin kuin voimakasta päänsärkyä ja oksentelua. nainen pitelee särkevää päätään Kuva: Tero Kyllönen / Yle Akuutti

Migreeni on alidiagnosoitu sairaus. Varsinkin krooninen migreeni jää usein tunnistamatta. Surullisen usein oireet tulkitaan mielenterveysongelmiksi: esimerkiksi paniikkihäiriöksi tai masennukseksi. Toisaalta migreeniä diagnosoidaan väärin jännityspäänsäryksi.

– Meillä Suomessa ollaan ihan takapajulassa, mitä tulee migreeniin ja sen tunnistamiseen, toteaa neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä.

– Hyvin paljon on sellaisia potilaita, jotka ovat tietämättään sairastaneet kroonista migreeniä jo vuosia, jatkaa neurologian erikoislääkäri Petra Keski-Säntti.

Vain joka viides kroonista migreeniä sairastava saa oikean diagnoosin

Angelina Lampinen oli 8-vuotias, kun hänellä alkoivat toistuvat päänsäryt ja mielialanvaihtelut. Päänsärkyjä tutkittiin, mutta mitään syytä niille ei löytynyt.

– Minulla oli myös mielialavaihteluita, aggressiokohtauksia, syömishäiriö ja itsetuhoisuutta. Näiden vuoksi minut leimattiin pitkään psykiatriseksi potilaaksi eikä neurologista sairautta huomattu, Angelina muistelee.

12-vuotiaana Angelina alkoi saada muutaman kerran vuodessa kohtauksia, joissa hän menetti tajuntansa. Myöhemmin teini-iässä tuli vielä lisää oireita: kouristelua, halvausoireita ja poissaolokohtauksia. Mitään lääketieteellistä selitystä oireille ei vieläkään löytynyt.

Angelina Lampinen soittaa kitaraa
Angelina Lampinen sai ensimmäiset päänsärkykohtaukset 8-vuotiaana. Angelina Lampinen soittaa kitaraa Kuva: Maarit Åström-Kupsanen / Yle Akuutti

Angelina ei ole yksin. Kansainvälisten tutkimusten mukaan vain noin 20 prosenttia kroonista migreeniä sairastavista saa oikean diagnoosin. Diagnosointia hankaloittaa se, että kroonisen migreenin oireet voivat olla hyvin monenlaisia. Monilla potilailla ei edes ole päänsärkyä.

– Usein ajatellaan, että migreenipäänsärky on kovaa, mutta se voi myös olla lievää. Sitten mennäänkin herkästi harhaan ja väitetään potilaan lievää päänsärkyä jännityspäänsäryksi tai ns. tavalliseksi päänsäryksi, Petra Keski-Säntti selittää.

Markku Nissilä heittäisi jännityspäänsärkydiagnoosit suoraan roskakoriin. Suurin osa niistä on hänen mukaansa migreeniä, jota ei vain ole osattu suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä tunnistaa, eikä myöskään hoitaa.

– Lääkärit määräävät fysioterapiaa ja jännityspäänsärkyhierontaa. Se on yhtä tyhjän kanssa, Nissilä jatkaa.

Pelkäsin uutta kohtausta kuollakseni, mutta kukaan ei ottanut minua tosissaan.

17-vuotiaana Angelina Lampinen sai pahan kohtauksen kuntosalilla.

– Kannoin painonnostopenkkiä ja yhtäkkiä kaikki meni valkoiseksi. Tuntui kuin lattia olisi notkahtanut puoli metriä alaspäin ja sitten olinkin jo selälläni lattialla ja kouristelin.

Angelinan oireita tutkittiin ja hän sai epilepsialääkkeet. Voimakkaat päänsäryt ja oudot kohtaukset kuitenkin jatkuivat.

– Kun lääkkeet eivät auttaneet kohtauksiin eikä testeissä näkynyt mitään, lääkärit alkoivat olla vakuuttuneita siitä, että minulla on psyykkinen sairaus. Minulla oli tosi rajuja päänsärkyjä, mutta niitä ei osattu yhdistää näihin muihin oireisiin mitenkään, Angelina kertoo.

Angelina alkoi saada myös paniikkikohtauksia ja sai niihin lääkityksen, mutta sekään ei auttanut.

– Minä pelkäsin uutta kohtausta kuollakseni. Samaan aikaan lääkärit vähättelivät oireitani ja minulle uskoteltiin, että kuvittelen kaiken. Kukaan ei ottanut minua tosissaan.

Paljon muutakin kuin voimakasta päänsärkyä ja oksentelua

Krooniseen migreeniin voi liittyä hyvin monenlaisia oireita, joita ei osata yhdistää migreeniin. Oireina voi olla esimerkiksi lihasjäykkyyttä, huimausta, hengenahdistusta, voimattomuutta, vatsaoireita, rytmihäiriöitä ja jopa kouristelua ja tajunnantason laskua. Kohtaus voi olla myös päänsärytön.

– Potilaalla voi olla myös kognitiivisia vaikeuksia: On vaikea puhua selvästi, ajatukset takkuavat, ei tahdo löytää sanoja, ei muista asioita eikä ymmärrä, mitä toinen sanoo, neurologian erikoislääkäri Petra Keski-Säntti kertoo.

nainen pitelee särkevää päätään ja niskaansa
nainen pitelee särkevää päätään ja niskaansa Kuva: Tero Kyllönen / Yle Akuutti

– Monella kohtauksiin liittyy ahdistuneisuutta tai masentuneisuutta. Nämä oireet kuitenkin menevät ohi, kun kohtauskin menee ohi.

– Kroonisesta migreenistä kärsivä voi helposti saada masennusdiagnoosin. Lääkärin ei ole helppo tunnistaa tai erottaa niitä toisistaan. Jo pelkästään se jatkuva kiputila on hirveän kuormittava, Keski-Säntti jatkaa.

Botoxista apua krooniseen migreeniin

Jyväskyläläinen neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta kertoo kohtaavansa viikottain potilaita, joiden moninaisia oireita ei ole terveydenhuollossa tunnistettu krooniseksi migreeniksi, vaan diagnosoitu väärin psyykkiseksi sairaudeksi.

Tyypillinen potilas on nuori nainen, jolla on alkanut olla masennuksen tai paniikkikohtauksen tapaisia oireita.

– Monien kohdalla migreenivaihtoehtoa ei ole osattu huomioida lainkaan. Ja silti näillä potilailla saattaa olla kaikkien oireiden alullepanevana syynä migreeni ja vain migreeni, Ilmavirta huomauttaa.

nainen pitelee särkevää päätään
Krooninen migreeni sekoitetaan usein masennukseen. nainen pitelee särkevää päätään Kuva: Tero Kyllönen / Yle Akuutti

Usein potilas on ohjattu psykiatriseen hoitoon ja hänelle on määrätty psyykelääkkeitä. Ilmavirran mukaan tilanne on saattanut äityä vain entistä pahemmaksi.

– Eräs potilaani, teini-ikäinen tyttö, oli passitettu psykiatriselle osastolle, jossa hänen päänsä saatiin ihan sekaisin masennuslääkkeillä. Kun hän tuli minun potilaakseni, tytön väitetty masennus helpottui migreenilääkkeillä. Hänen perimmäinen ongelmansa ei ollut masennus, vaan krooninen migreeni, Ilmavirta muistelee.

Aloin ensimmäistä kertaa uskoa siihen,että voin saada jotain helpotusta tähän.

Angelina Lampinen päätyi Ilmavirran vastaanotolle 18-vuotiaana - 10 vuotta ensimmäisten oireiden jälkeen. Ilmavirta diagnosoi Angelinalla kroonisen hemiplegisen migreenin ja antoi hermoväyläkäsittelyn puudutteilla.

– Se auttoi ihan parissa minuutissa. Silmissä kirkastui ja aurat katosivat. En ollut edes tajunnut, kuinka paljon niitä koko ajan näen. Silloin aloin ensimmäistä kertaa uskoa siihen,että voin saada jotain helpotusta tähän, Angelina muistelee.

Sen jälkeen Angelina on saanut migreeninestohoitona botuliinia eli puhekielisesti botoxia.

Elämänkumppanina krooninen migreeni

Botuliinin teho migreenin hoidossa löydettiin sattumalta, kun kasvoihin kosmeettisista syistä botoxia saaneet potilaat ilmoittivat migreeninkin parantuneen. Tarkka mekanismi on edelleen selvittämättä, mutta moni päänsärkypotilaita hoitava lääkäri tuntee ilmiön.

Botuliinin tehosta kroonisen migreenin hoidossa on saatu näyttöä myös kahdessa laajassa satunnaistetussa ja sokkoutetussa tutkimuksessa.

Suomessa botoxia käytetään kroonisen migreenin hoidossa erityisesti niiden potilaiden kohdalla, joille muut migreenilääkkeet eivät tehoa. Hoito on kallista ja sitä pidetäänkin julkisen terveydenhuollon puolella usein viimeisenä vaihtoehtona.

Angelina Lampinen on nyt 22-vuotias. Hän on kärsinyt kroonisesta migreenistä 15 vuotta. Sairaus on vienyt paljon. Koulut ovat jääneet kesken eikä Angelina pysty käymään töissä. Sosiaalinen elämä on kaventunut, koska huimaus on jokapäiväistä. Huimauksen vuoksi jopa käveleminen ja seisominen on vaikeaa.

– Minulla on pieni lapsi. Asumme äitini luona, koska en pysty yksin huolehtimaan lapsestani, Angelina kertoo.

An
Angelina Lampinen on kärsinyt kroonisesta migreenistä 15 vuotta. An Kuva: Maarit Åström-Kupsanen / Yle Akuutti

Angelina saa botuliinipistoksia muutaman kuukauden välein.

– Kohtaukset ovat vähentyneet. Botox-pistokset eivät hävitä kaikkia oireita, mutta ne loiventavat niitä. Se auttaa.

Akuutti – tutkittua tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista. Rohkeita ihmisiä ja inhimillisiä tarinoita. Liity joukkoomme Facebookissa!