Hyppää pääsisältöön

Suomen ensimmäinen Etnogaala

Maija Kauhanen
Maija Kauhanen esiintyy Etnogaalassa Maija Kauhanen maija kauhanen

Suomen ensimmäisessä Etnogaalassa palkitaan parhaita kansan- ja maailmanmusiikin sekä kansantanssin tekijöitä. Monipuolisessa musiikki-illassa Helsingin Tavastialla esiintyvät BaranBand, Maija Kauhanen, Suistamon sähkö, Pekko Käppi & K:H:H:L, Kalevauva.fi ja Vildá. Kaikki esiintyjät ovat myös ehdolla palkinnon saajiksi.

Palkintokategorioita on seitsemän ja ehdokkaina niissä ovat:

Vuoden artisti

Anne-Mari Kivimäki on freelance-muusikko, säveltäjä ja sanoittaja. Hän on kehittänyt venäläisen Notka-haitarin ympärille yhtyeitä ja soivia taideteoksia ja luonut oman soittotyylin, nykykarjalaisen haitari-trancen. Hänen keikkailevia yhtyeitään ovat rajoja rikkova Puhti, kokeellinen konemusiikkiyhtye Suistamon Sähkö sekä Anne-Mari Kivimäki & Palomylly -76. Vuoden 2017 aikana Kivimäki on kiertänyt yhdeksän muusikon kanssa Lakkautettu kylä -konsertilla. Kivimäki on viime vuosien aikana perustamassaan Perinnelaboratoriossa tarttunut ennakkoluulottomasti monitaiteellisiin projekteihin ja laboratoriossa on syntynyt mm. Suistamo-konserttisarja ja -levysarja, valokuva- ja sarjakuvanäyttely sekä mykkäelokuva ja musiikkivideoita.

Frigg on marssinut maamme kansanmusiikin eturivissä kohta jo kahden vuosikymmenen ajan. Septetti on valloittanut kuulijansa vahvasti pohjoismaiseen pelimannimusiikkiin nojaavalla länsimaisten kansanmusiikkityylien fuusiolla, jota kuvaamaan maailmanmusiikkimedia on kehittänyt termin nordgrass viitaten yhtyeen bluegrass-vaikutteisiin. Neljän viulun, kielisoitinten ja kontrabasson huippuunsa hiottu yhteissoitto ryyditettynä pirskahtelevalla ja humoristisella live-energialla on tehnyt vaikutuksen kuulijoihin ympäri maailman. Frigg julkaisi kesäkuussa 2017 kahdeksannen levynsä ”Frost on Fiddles”, joka on aikaisempien levyjen tapaan imenyt osakseen mittavaa kansainvälistä huomiota.

Ismaila Sané on lyömäsoittaja, laulaja, tanssija, säveltäjä, koreografi ja pedagogi. Sané tunnetaan mm. Piirpauken pitkäaikaisena lyömäsoittajana sekä yhtyeistä Saïsba, Galaxy, Senfi ja Buddha Surfers. Kokeneena pedagogina hänet on nähty eri tilaisuuksissa kouluista korkeakouluihin. Sané aloitti uransa Senegalissa ammattitanssijana afrikkalaisessa baletissa, mutta on asunut pysyvästi Suomessa vuodesta 1999. Hän on saanut mm. Vuoden Lempo-palkinnon, Opetus- ja Kulttuuriministeriön Suomi-palkinnon Galaxy-yhtyeen jäsenenä ja Kalevala korun kulttuurisäätiön tunnustuspalkinnon Outi Sanén kanssa. Levytyksiä Sanélla on kymmenittäin. Hänelle on myönnetty valtion taiteilijaeläke vuonna 2017.

Anne-Mari Kivimäki
Anne-Mari Kivimäki on ehdolla vuoden artistiksi Anne-Mari Kivimäki Kuva: Marko Mäkinen Anne-Mari Kivimäki

Vuoden ilmiö

Kalevauva.fi on Aapo Niinisen ja Kimmo Nummisen muodostama nykypäivän trubaduuriyhtye, jonka ohjelmisto on kerätty suoraan kansan suusta – vauva.fi-foorumilta. Kappaleiden sanoitukset on napattu tältä internetin suositulta keskustelupalstalta ja sävelletty tunnelman mukaiseksi. Yhtyeen jäseniä on kutsuttu ”nykyajan Lönnroteiksi” ja heidän keräämiään tekstejä on päätynyt myös äidinkielen oppikirjaan. Yhtye perustettiin Kaustinen Folk Music Festivalille 2016 ja tämän jälkeen meno on ollut hurjaa. Helsingin sanomat tituleerasi Kalevauva.fitä “kesän 2016 ehkä puhutuimmaksi bändiksi”. Keväällä 2017 Kalevauva. fi julkaisi debyyttialbuminsa ja kesällä hurmasi festivaaliyleisöjä aina Provinssista Naamoille ja Kaustisilta Kotkan meripäiville.

OAS eli Orivesi All Stars on kenelle tahansa soittamisen perustaidot omaavalle avoin pelimannikollektiivi, joka on perustettu musiikillisen ilon löytämisen, oppimisen, kokemisen ja jakamisen edistämiseksi. Ikähaitari OAS:ssa on n.10-85 vuoden välillä, maantieteellinen kattavuus on jo vähintäänkin akselilla Saksa-Oulu-USA ja ryhmässä ei tehdä eroa, oletko amatööri-, harrastaja- vai ammattisoittaja. Ainoa päämäärä on, että harjoitetaan mukavaa ja mielekästä musisointia yhdessä, hyvässä hengessä ja annetaan sen näkyä ja kuulua! Yhtye on perustettu perinteisillä Oriveden kansanmusiikkikursseilla joulukuussa vuonna 2011. Yhtyeen vetäjänä toimii Antti Järvelä.

Pelimanni 8bit -tasohyppelypeli esittelee nuoren viulupelimanni Friitin, joka lähtee seikkailuun halki järviseutujen ja lakeuksien kohti kunnianhimoista tavoitettaan, Mestaripelimannin arvonimeä. Matkallaan Friiti kohtaa toinen toistaan taitavampia pelimanneja Hauranmaasta Näkkiin, ja pelin henki on selvä: soita tai tule soitetuksi! Kansanmusiikki-instituutin julkaisema Pelimanni 8bit paketoi suomalaisen perinnemusiikin ja mielenmaiseman pikselikuosiin, joka kuljettaa kansanmusiikin ilosanomaa maailmalle ennennäkemättömällä tavalla. Jimmy Träskelinin suunnittelemia retrografiikoita ja suomalaisesta kansanmytologiasta ammentavaa pelimaailmaa säestävät Antti Janka-Murroksen riemastuttavat pelimusiikkisovitukset perinteisistä pelimannikappaleista.

Vuoden tulokas

Iranilaiset muusikkoveljekset Marouf ja Gian Majidi matkustivat tahoillaan ympäri maailmaa, kunnes perustivat yhteisen yhtyeen, joka sai nimekseen BaranBand. Sana baran tarkoittaa sadetta. BaranBandin musiikissa kohtaavat Majidin veljesten kurdilais-iranilaiset traditiot ja monet elämän varrella kohdatut vaikutteet. Lähi-Idän sekä Pohjois-Afrikan musiikkien vaikutus on BaranBandin musiikissa vahva. BaranBand Julkaisi debyyttialbuminsa “Mn Bo To” kesällä 2017 ja se sai suurta huomiota ja arvostusta medialta sekä Suomessa että ympäri maailman. BaranBand on mukaansatempaava live-bändi, joka saa yleisön tanssimaan ja irtautumaan arjesta.

Vahva laulu, sydäntä riipaisevat tarinat, rouhea Saarijärven kantele ja samanaikaisesti soitetut lyömäsoittimet! Polyrytmien sekä vahvan beatin kutoma syke yhdistettynä hypnoottisiin melodioihin luovat ainutlaatuisen grooven ja soundimaailman vain yhden muusikon voimin. Maija Kauhanen on monipuolinen muusikko ja säveltäjä, jolla on vahva lavakarisma ja palo koskettaa kuulijoitaan. Kauhasen ensimmäinen sooloalbumi ´Raivopyörä´ (2017) liikkuu vahvoissa tunnelmissa ja tunkeutuu kuulijan ihon alle. Useassa kappaleessa teemana ovat eri-ikäisten naisten kohtalot. Tekstit kertovat parisuhteiden haasteista sekä kotiväkivallasta, mutta mukaan mahtuu myös paljon iloa, riemua, lohtua ja toivoa.

29-vuotias tanssija, opettaja ja koreografi Elssa Antikainen aloitti kansantanssiharrastuksen 2-vuotiaana, sittemmin tie on vienyt Rovaniemen tanssijan opintojen kautta Ouluun, jossa hän viimeistelee opintojaan tanssinopettajana. Monialaisesti ja -lajisesti ympäri Suomen tanssin parissa työskentelevä Elssa on ollut mukana perustamassa Tanssiteatteri Hämyä, jossa hän toimii yhä aktiivisesti. Tanssin ja näyttelemisen lisäksi musiikki, erityisesti laulaminen, on lähellä Elssan sydäntä.
Sosiaalisuus, rempseys, vaativuus ja heittäytyvyys ovat hänen vahvuuksiaan tanssinopettajana. Elssan koreografiat ja tanssiryhmät ovat menestyneet useissa valtakunnallisissa tanssikatselmuksissa. Viime vuosina hän on ollut mukana useissa kiitetyissä produktioissa esim. Janne ja Aino – balladi erään säveltäjän elämästä, Hässäkkä goes Ultra bra -tanssiteos yhteistyössä Hanna Poikelan kanssa sekä Tanssiteatteri Hämyn kokoillan tanssiteos Perintö.

Elssa Antikainen
tanssija Elssa Antikainen on ehdolla vuoden tulokkaaksi Elssa Antikainen Kuva: Laura Tauriainen kansantanssi (taidelajit),Elssa Antikainen

Vuoden kansanmusiikkitekijä

Pekko Käppi & K:H:H:L (Kuolleiden Hevosten Hillittömät Luut) tekee musiikkia, jossa yhdistyvät rakkaus ja kuolema, suomalainen voodoo ja arkaainen groove. Heidän minimalistinen ja suora sointinsa tuoksuu persoonallisella tavalla popmusiikille, mutta joukkoon mahtuu myös rikasta rytmiikkaa ja psykedeelisiä näkyjä. Silti kokonaisuus on makealla tavalla vaarallinen, kuten kesäisen suon äänet sisältäen menneisyyden salaisuuksia. Perinteiset sanoitukset ja raastavan iloinen jouhikko paiskaavat kättä menneen ja nykyajan borduunojen ja säröjen kanssa. Pekko Käppi: jouhikot, laulu, Tommi Laine: sikarilaatikkokitara, laulu, lyömäsoittimet, Nuutti Vapaavuori: sikarilaatikkobasso, laulu

Tuuletar vie suomalaista musiikkiperinnettä maailmalle tuoreella otteella. Yhtyeen taiturimaiset laulajat luovat pelkillä äänillään sointirikkaan maiseman, jossa iskevät beatbox-rytmit kohtaavat suomalaisen kansanperinteen ja globaalit vaikutteet. Yhtye keikkailee ahkerasti Suomessa ja ulkomailla. Riemukas ja vangitseva Tuuletar kuvailee originaalia musiikkiaan termillä ”vocal folk hop”. Tuuletar julkaisi maailmanlaajuisesti kiitellyn esikoisalbuminsa “Tules Maas Vedes Taivaal” (Bafe’s Factory) kesällä 2016. Yhtyeen moderni ja omaperäinen tyyli toi sille Vuoden etnoalbumi -palkinnon alkuvuonna järjestetyssä Emma Gaalassa.

Anne-Mari Kivimäki on freelance-muusikko, säveltäjä ja sanoittaja. Hän on kehittänyt venäläisen Notka-haitarin ympärille yhtyeitä ja soivia taideteoksia ja luonut oman soittotyylin, nykykarjalaisen haitari-trancen. Hänen keikkailevia yhtyeitään ovat rajoja rikkova Puhti, kokeellinen konemusiikkiyhtye Suistamon Sähkö sekä Anne-Mari Kivimäki & Palomylly -76. Vuoden 2017 aikana Kivimäki on kiertänyt yhdeksän muusikon kanssa Lakkautettu kylä -konsertilla. Kivimäki on viime vuosien aikana perustamassaan Perinnelaboratoriossa tarttunut ennakkoluulottomasti monitaiteellisiin projekteihin ja laboratoriossa on syntynyt mm. Suistamo-konserttisarja ja -levysarja, valokuva- ja sarjakuvanäyttely sekä mykkäelokuva ja musiikkivideoita.

Pekko Käppi & KHHL
Pekko Käppi & KHHL esiintyy Etnogaalassa Pekko Käppi & KHHL Kuva: Konsta Leppänen Pekko Käppi

Vuoden tanssintekijä

Tanssija, tanssinopettaja, koreografi ja ohjaaja Petri Kauppisen tausta on kansantanssissa, joka on tarjonnut loistavan pohjan laajentaa repertoaaria mm. nykytanssin, tanssiteatterin ja musiikkiteatterin puolelle. Hän on työskennellyt myös puheteatterin puolella tanssijana ja koreografina ammattiteattereissa. Kauppinen on valmistunut Tanssitaiteen maisteriksi Kalifornian Yliopistosta. Petri Kauppisen koreografista tuotantoa ovat esittäneet kymmenet tanssiryhmät Suomessa ja ulkomailla, tämänhetkinen julkaisuluettelo käsittää 174 teosta, joista 67 on kokoillan teoksia. Parhaillaan töihin kuuluu mm. Koko Suomi Tanssii -hankkeen taiteellinen johtajuus sekä Tampereen Työväen Teatterin Viulunsoittaja Katolla -musikaalin koreografia.

Rami Meling on pitkän linjan kansantanssin harrastaja, ohjaaja ja koreografi. Hän on vaikuttanut koko ikänsä Pääkaupungin Karjalaisissa Nuorissa tanssijana ja ohjaajana, ohjaajaura alkoi jo 13-vuotiaana aikuisten alkeisryhmässä. Nykyään Rami tekee koreografioita Pitko ja Roigu ryhmille, lisäksi hän on tehnyt useita kenttäkoreografioita mm. Barnlekiin ja Europeadeen. Koreografisen työn pohjana ovat tutut kansantanssin elementit, mutta niiden yhdistäminen yllättäviin musiikkeihin ja vaikutusten ottaminen muista tanssilajeista, luovat yhdessä Ramin erityisen kädenjäljen. Teoksessa Onnen solat Rami yhdisti tanhun ja itämaisen tanssin, Evakon laulu toi karjalaista perinnettä tähän päivään. Tansseja löytyy mm. Palefacen, Nightwishin ja Mariskan tahtiin.

Hanna Poikela on tanssitaiteilija ja tanssinopettaja (AMK), joka toimii koreografina, opettajana ja esiintyjänä intohimonaan suomalainen kansantanssi. Hänen edelliset merkittävät koreografiansa ovat Rautatie (Oulun kaupunginteatterin ja JoJo – Oulun Tanssin Keskuksen yhteistuotanto) ja Sokeana hetkenä (Hässäkkä goes Ultra Bra, yhdessä Elssa Antikaisen kanssa). Poikelan taiteellista työtä tukee Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taidetoimikunta. Seuraava Poikelan kokoillan teos on valittu JoJo – Oulun Tanssin Keskuksen vuoden 2018 tuotantoon. Hanna tunnetaan kokoonpanojen Tanssiteatteri Hämy ja Vuoden Kansantanssiyhtye 2016 Polokkarit taiteellisena johtajana. Hän on yksi näkyvimpiä nuoria kansantanssin tekijöitä.

Vuoden kansainvälistyjä

Elektro-folkyhtye Okra Playgroundin musiikki ja esiintyminen menevät suoraan sydämiin. Tällä musiikillisella leikkikentällä kantele ja jouhikko elävät symbioosissa modernien instrumenttien sekä elektronisten äänimaailmojen kanssa. Musiikin juuret löytyvät syvältä suomalaisesta maaperästä mutta latvusto hipoo maailmanmusiikin kaukaisempia reunoja. Laulajien vahvat äänet ja kappaleiden hypnoottinen poljento tuo yhteismusisointiin mystistä energiaa. Okra Playgroundin debyyttilevy Turmio (2016) on julkaistu kansainvälisesti ja yhtye valittiin 2016 WOMEXin viralliseen showcase-sarjaan. Sen jälkeen tie on vienyt heidät esiintymään mm. Malesiaan ja Belgiaan.

Pekko Käppi & K:H:H:L (Kuolleiden Hevosten Hillittömät Luut) tekee musiikkia, jossa yhdistyvät rakkaus ja kuolema, suomalainen voodoo ja arkaainen groove. Heidän minimalistinen ja suora sointinsa tuoksuu persoonallisella tavalla popmusiikille, mutta joukkoon mahtuu myös rikasta rytmiikkaa ja psykedeelisiä näkyjä. Silti kokonaisuus on makealla tavalla vaarallinen, kuten kesäisen suon äänet sisältäen menneisyyden salaisuuksia. Perinteiset sanoitukset ja raastavan iloinen jouhikko paiskaavat kättä menneen ja nykyajan borduunojen ja säröjen kanssa. Pekko Käppi: jouhikot, laulu, Tommi Laine: sikarilaatikkokitara, laulu, lyömäsoittimet, Nuutti Vapaavuori: sikarilaatikkobasso, laulu

Frigg on marssinut maamme kansanmusiikin eturivissä kohta jo kahden vuosikymmenen ajan. Septetti on valloittanut kuulijansa vahvasti pohjoismaiseen pelimannimusiikkiin nojaavalla länsimaisten kansanmusiikkityylien fuusiolla, jota kuvaamaan maailmanmusiikkimedia on kehittänyt termin nordgrass viitaten yhtyeen bluegrass-vaikutteisiin. Neljän viulun, kielisoitinten ja kontrabasson huippuunsa hiottu yhteissoitto ryyditettynä pirskahtelevalla ja humoristisella live-energialla on tehnyt vaikutuksen kuulijoihin ympäri maailman. Frigg julkaisi kesäkuussa 2017 kahdeksannen levynsä ”Frost on Fiddles”, joka on aikaisempien levyjen tapaan imenyt osakseen mittavaa kansainvälistä huomiota.

Frigg
Frigg on ehdolla kahdessa kategoriassa Frigg Kuva: Frigg/Tero Ahonen Frigg

Risteys-palkinto

Digelius Music -musiikkikauppa on vuosikymmenten ajan (vuodesta 1971) tarjonnut asiantuntevaa sivistystä kaiken maailman musiikeista - niin isoista musiikkikulttuureista kuin pienistäkin. Uusien äänitteiden myynnin lisäksi kaupan filosofiaan on kuulunut myös niiden kierrättä- minen, maailmanlaajuisesti – sekä vertaansa vailla oleva palvelualttius, jonka mukaisesti äänite, jota Digeliuksessa ei ole, etsitään vaikka kuinka hankalan matkan takaa. Digeliuksessa todellakin kohtaavat sekä musiikkikulttuurit että niiden äärellä toimivat ja niistä kiinnostuneet ihmiset.

Hilda Länsman toimii musiikkikulttuurien risteyksessä, josta johtavat tiet moniin suuntiin. Hän on kasvanut sukupolvien ketjun kautta saamelaiseen joikuperinteeseen ja on rakentanut yhteyden tämän päivän maailmanmusiikkiin ja myös akateemiseen musiikintutkimukseen. Hän on toiminut saamelaisena sooloartistina monenlaisissa eri tyylilajeja edustavissa palkituissa produktioissa (mm. Gájanas, Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye 2017, Solju-yhtye, UMK-kilpailujen finaali 2015). Lisäksi hän on konsertoinut erilaisissa kokoonpanoissa sekä Suomessa että ulkomailla. Länsmanin työ joikuperinteen parissa on huomioitu laajalti myös mediassa.

World Music School Helsingin eräänlaiset maailman tanssitupaillat ovat matalankynnyksen foorumi kenelle tahansa osallistua ja tulla oppimaan erilaisten helsinkiläisten yhteisöjen perinteestä. Tanssitupailloissa kaksi aivan erilaista kulttuuria esitellään kulttuuria edustavan paikallisen, helsinkiläisen, yhteisön kautta. Yhteisöt oppivat toinen toisiltaan, oppiminen tapahtuu yhdessä tanssimalla. World Music School Helsinki tuo esille niin tanssitupatoiminnallaan kuin monipuolisen kansainvälisen musiikinopetustoiminnan kautta yhteisöjen oikeuden omaan kulttuuriin samalla kun mahdollistaa erilaisten kulttuurien kohtaamisen.

Hildá Länsman
Hildá Länsman esiintyy gaalassa ja on ehdolla Risteys-palkinnon saajaksi Hildá Länsman Kuva: Juha Kauppinen joiku,hilda länsman

Etnogaalaa pääsee seuraamaan suorana lähetyksenä Areenan Teema-kanavalta.