Ihmiset ovat kautta aikojen katselleet tähtiä – nimenneet tähtikuvioita ja suunnanneet niihin unelmansa, pelkonsa sekä ihmetyksensä. Eri kulttuurien erot katsoa ja mieltää taivas ovat kuitenkin tavattoman suuria. Tähdet kertovat monta eri tarinaa.
Edesmennyt tähtitieteen professori Tapio Markkanen oli perehtynyt erityisesti tähtitieteen historiaan.
– On hämmästyttävää kuinka paljon maailmankaikkeudesta on saatu selville oikeastaan ilman minkäänlaisia teknisiä apuvälineitä, ihan vain tekemällä monipuolisia havaintoja ja viisaita kysymyksiä, Markkanen kertoo.
– Ja se, että jatkuvasti on osattu kysyä maailman rakennetta ja käyttäytymistä tai sen toimintaa niin nokkelasti, se herättää minussa suurta ihailua.
Tähdet kertovat myös tarinoita ja uskomuksia.
Lintujen muuttoreitti vai jumalaista maitoa?
Linnunrata näkyy voimakkaasti pimeällä paikalla, kuuttomana ja kirkkaana syysyönä. Markkanen kertoo, että suomalaisessa kansanperinteessä Linnunrata on saanut nimensä siitä, että lintujen on ajateltu muuttavan sitä pitkin Pohjoiseen ja täältä pois.
– Erityisesti lintujen syysmuuton aikaan Linnunradan asento täällä pohjoisella havumetsävyöhykkeellä vaikuttaa siltä, että se merkitsisi yötaivaalle lintujen syysmuuton reitin.
Linnunradan nimi liittyy monessa eurooppalaisessa kielessä kuitenkin maitoon, kuten esimerkiksi kreikassa, latinassa, ranskassa, saksassa ja englannissa. Uskomus on kreikkalaista mytologiaa ja erityisesti Herakleen tai Herkuleen tarinasykliin kuuluva.
– Zeus halusi poikalapsestaan kuolemattoman ja paras konsti siihen oli, että lapsi saisi imeä jumalten maitoa, Markkanen tarinoi. – Poikalapsi imaisi äitinä rinnoilta niin voimalla maitoa, että sitä roiskahti yli koko taivaan ja näin syntyi maitopiiri, maitorata eli Linnunrata.
Tähtitaivas on täynnä antiikin jumalia
Markkasen mukaan sankari Perseuksen ja prinsessa Andromedan tarina on tarinapiireistä ehkä kaikkein selkein. Se on kaikki kerrottu tähtitaivaalla.
– Kysymyksessä oli siis Etiopian prinsessa Andromeda, jonka äiti oli kuningatar Kassiopeia. Kuningatar Kassiopeian tähdistö näkyy taivaalla selvästi W-kirjaimen muotoisena, Markkanen selvittää.
– Meressä eli hirvittävä valaskala, joka vaati prinsessan uhrattavaksi itselleen ja sitä varten prinsessa kahlittiin rantakallioon. Sankari Perseus saapui pelastamaan hänet lentävällä hevosellaan Pegasuksella.
Andromedan galaksi eli Messier 31 lienee kaukaisin kuvio, jonka paljain silmin voi nähdä. Se on noin kosmisessa mielessä meidän lähinaapurimme. Sen etäisyys meistä on ”vain” kaksi ja puoli miljoonaa valovuotta.
– Se tarkoittaa, että valo, jonka me nyt näemme Andromedan galaksina, on lähtenyt matkaan yli kaksi miljoonaa vuotta sitten.
Mitä varhaiset suomalaiset näkivät tähtitaivaalla?
Suomalaisessa kansanperinteessä on nimetty joitakin tähtikuvioita. Yksi erittäin suosittu ja rakas kuvio on ollut Seulaset. Suomalaisilla on monta nimeä seulasille – virsu, kakaravasu, vakkanen… Markkanen arvioi, että tälle tähtiryhmälle taidetaan tuntea lähemmäs 50 nimeä.
– Seulaset ovat Härän tähtikuviossa, hyvin tiiviinä tähtiryppäänä. Antiikin kreikkalaiset kutsuivat niitä Atlaksen tyttäriksi eli plejadeiksi.
Taivaalla voi halutessaan nähdä myös Kalevalaa. Orionin kapeimmassa X:n kohdassa on kolme tähteä tasavälisesti suorassa linjassa. Siitä alaspäin erottuu juuri ja juuri kuuttomana yönä himmeitten tähtien ryhmä. Orionin vyö ja loppukuvio siitä alaspäin muodostavat Kalevan miekan tai Väinämöisen viikatteen.
– 1800-luvun lopulla, ei oikeastaan tiedetä kuka sen teki, mutta koko kalevalainen henkilöjoukko siirrettiin tähtitaivaalle. Väinämöinen valmistaa venettä ja siellä on myös Ilmarinen pajoineen sekä tietysti Karhu, Suuri hauki, Aino ja Ainon helmet sekä Pohjan Akka, Markkanen selvittää.
Kaikki tähtikuviot on jossain vaiheessa perustettu
Uusi tähtikartan laatija ryhmittelee tähtiä vähän aikaisemmasta perinteestä poiketen ja uudella tavalla muodostaakseen uuden tähtikuvion haluamalleen nimelle.
– Eri kulttuureilla on omat tapansa katsoa ja mieltää taivas. Esimerkiksi beduiini- ja arabikulttuureissa tähtikuvioita hahmotetaan laajemmin kuin länsimaisessa kulttuurissa. Meillä on ollut käytössä paljon enemmän ja pienempiä tähtikuvioita, Markkanen toteaa.
– Kiinalaiset ovat tehneet tähtikarttoja jo hyvin varhain. Hellenistisen kauden kartat, jotka ovat meikäläisittäin tähtikarttoja, ovat syntyneet oikeastaan vasta ajanlaskumme alkua edeltävinä vuosisatoina.
Tieto muuttuu, kun tieto karttuu
Jatkuvat muuttuvat ilmiöt ja niiden korvaaminen uusilla käsityksillä ovat tieteen historiassa ja kehityksessä hyvinkin tavallisia.
– Tämän päivän käsityksistä varmasti jotkin asiat, esimerkiksi, että Maa kiertää Aurinkoa ja tiedämme millä etäisyydellä se sen tekee – sellaiset varmasti säilyvät, Markkanen toteaa.
– Luultavasti on kuitenkin enemmän niitä asioita, jotka muuttuvat, kun tieto karttuu. Emme missään tapauksessa voi asennoitua niin, että nyt me sitten kaiken tiedämme.
Asiatarkistus: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
LISÄÄ AIHEESTA:
Nosta katse taivaalle - 7 vinkkiä aloittelevalle tähtiharrastajalle
edit: 10/22: Areena-linkki päivitetty
