Hyppää pääsisältöön

Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

Kuukauden suositut pysyvästi Areenaan

Kuukauden suositut -sarjan musiikkiesityksiä lähetettiin vuonna 1967 nimellä Eilispäivän iskelmät. Kahdeksan säästynyttä kokonaisuutta on nyt julkaistu pysyvästi Areenaan. Samalla julkaistaan säästyneiden materiaalinauhojen pohjalta rakennettu koko illan koosteohjelma.

Kuukauden suositut oli 1960-luvun suosituimpia musiikkiohjelmia. Ohjelma alkoi pyöriä vuonna 1960 Mainos-TV:ssa, mutta siirtyi vuonna 1965 TV2:n ohjelmistoon. Kakkosella ohjelmaa lähetettiin nimensä mukaisesti kerran kuussa arki-iltaisin vuoteen 1966 asti.

1960-luvulla musiikkiohjelmia oli vähän, eivätkä uusimmat hitit suinkaan kaikuneet joka tuutista. Uutuuslevyt tulivat maahan viiveellä, eikä läheskään kaikilla halukkailla ollut varaa ostella niitä jatkuvasti. Musiikkivideoita edeltäneitä popartistien promo- ym. filmejä oli etenkin 1960-luvun alussa vielä perin niukasti tarjolla tv-käyttöön.

Kuukauden suosituissa kuullut sävelmät vaihtelivat uunituoreista hiteistä muutaman kuukauden ikäisiin ja joskus vähän vanhempiinkin. Mukana oli kotimaisia alkuperäiskappaleita, ulkomaisia lauluja alkuperäiskielellä tai käännettyinä ja myös instrumentaalinumeroita. Jotkut tunnetutkin lauluhitit esitettiin tanssillisina instrumentaaliversioina.

Myös sovitukset tehtiin yleensä kuuntelupohjalta. Sovitukset valmistuivat joskus viime tingassa, ja jos kyseessä oli tuore uutuus, säestävä orkesteri joutui usein tuleen vain muutaman päivän harjoittelun jälkeen. Sovittajana ja kapellimestarina toimi Erkki Melakoski, joka kaiken aikaa - myös Mainos-TV:n lähettäessä ohjelmaa - veti myös Ylen tuoretta Sävelradiota.

Ohjelman musiikkikuvaelmat olivat oikeastaan musiikkiteatteri- ja musikaaliperinteen jatketta. Samanlaisia kuvitettuja musiikkiesityksiä suosittiin laajalti muissakin 1960-luvun musiikkiviihdeohjelmissa. Tapa oli tuttu myös elokuvayhtiöiden vanhoista musiikillisista lyhytfilmeistä.

1960-luvun puolivälin jälkeen Kuukauden suosittujen konsepti alkoi tuntua vanhanaikaiselta ainakin innokkaimmista popmusiikin harrastajista, joille ei suinkaan ollut samantekevää, esittikö Rolling Stonesin hitin bändi itse vai suomalainen iskelmälaulajatar. Kuukauden suositut lopetettiin vuonna 1966. Käännösiskelmiä tehtiin Suomessa kuitenkin vielä runsaasti 1980-luvun alkuun asti.

Yleisradion televisio-ohjelma "Kohti Luxemburgia" (Eurovision laulukilpailu 1966, Suomen karsinta, Euroviisut 1966). Laulaja Laila Kinnunen esittää kilpailukappaleen "Muistojen Bulevardi".
Laulajatähti Laila Kinnunen vuonna 1966 valokuvattuna. Yleisradion televisio-ohjelma "Kohti Luxemburgia" (Eurovision laulukilpailu 1966, Suomen karsinta, Euroviisut 1966). Laulaja Laila Kinnunen esittää kilpailukappaleen "Muistojen Bulevardi". Kuva: Yle / Erkki Suonio Laila Kinnunen,Yle Elävä arkisto

Kirkkaimpana tähtenä tuikki Laila Kinnunen

Ohjelman vakiotähti oli Laila Kinnunen. Kokenut iskelmälaulaja hoiti kaiken tarpeellisen bossanovasta ja ruotsalaisista jazzvalsseista rockbändien uutuuksiin. Jotkut vierailevista artisteista esittivät omia levytyskappaleitaan playbackina, mutta monet oli pyydetty Kinnusen tavoin versioimaan muiden tunnetuksi tekemiä hittejä. Laulujen sanat poimittiin korvakuulolta levyiltä.

Pahassa tytössä – The Kinksin läpimurtohitin käännösversiossa – Kinnunen miekkailee merirosvokuningattarena. Meriteemaa sivutaan myös Gabriellessa, jossa seiloripaitainen Four Cats -kvartetti tulkitsee ruotsalaisen Hootenanny Singersin popularisoimaa neuvostomelodiaa.

Goldfinger-leffasävelmässä Kinnunen harhailee kohtalokkaana Bond-blondina mystisen Kultasormen rakentamassa hämähäkinverkossa, ja Maailmain-kappaleessa (The End of the World) häntä avittaa Hyde Parkin tuomiopäivän profeetta. Carola, aikakauden toinen upea naislaulaja, esittää katetulla "pariisilaiskujalla” tyylikkään version Charles Aznavourin suurmenestyksestä La Mamma.

Katri Helena laulaa hoviasuihin sonnustautuneiden tanssijoiden säestämänä Vahanuken, jolla Luxemburg voitti vuoden 1965 Euroviisut. Suomalaisten mielestä Vahanukke muistutti Katri Helenan viisuehdokasta Minne tuuli kuljettaa, joka Kuukauden suosituissa nähtiin tuulikonevetoisena versiona. Laila Kinnusen Yeh Yeh -esitystä puolestaan kansoittavat muotitansseja ketkuttavat bailaajat.

Kari Fallin esittämä versio kaivosaiheisesta Sixteen Tons -laulusta on visualisoitu lastaussatamaa muistuttavaan miljööseen. Se henkii myös tyyliteltyä jengiväkivallan uhkaa, joka tuo mieleen suositun West Side Story -musikaalin.

Herman's Hermitsin huippusuositun Henry the VIII -hitin suomalaistulkinnassa naureskellaan päähenkilölle, jonka vaimo on pannut tiskaamaan. Kyse ei ole kuningas Henrik VIII:stä vaan leskirouvasta, jolla on aiemmin ollut jo seitsemän Henry-nimistä aviomiestä.

Toisinaan sentään usko pelkän kappaleen ja tulkinnan voimaan oli niin vahva, että dramatisointi jätettiin vähemmälle. Kinnusen Kun hämärtää ja Yesterday eivät tästä ratkaisusta ainakaan kärsineet.

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa