Hyppää pääsisältöön

Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

Kuukauden suositut pysyvästi Areenaan

Kuukauden suositut -sarjan musiikkiesityksiä lähetettiin vuonna 1967 nimellä Eilispäivän iskelmät. Kahdeksan säästynyttä kokonaisuutta on nyt julkaistu pysyvästi Areenaan. Samalla julkaistaan säästyneiden materiaalinauhojen pohjalta rakennettu koko illan koosteohjelma.

Kuukauden suositut oli 1960-luvun suosituimpia musiikkiohjelmia. Ohjelma alkoi pyöriä vuonna 1960 Mainos-TV:ssa, mutta siirtyi vuonna 1965 TV2:n ohjelmistoon. Kakkosella ohjelmaa lähetettiin nimensä mukaisesti kerran kuussa arki-iltaisin vuoteen 1966 asti.

1960-luvulla musiikkiohjelmia oli vähän, eivätkä uusimmat hitit suinkaan kaikuneet joka tuutista. Uutuuslevyt tulivat maahan viiveellä, eikä läheskään kaikilla halukkailla ollut varaa ostella niitä jatkuvasti. Musiikkivideoita edeltäneitä popartistien promo- ym. filmejä oli etenkin 1960-luvun alussa vielä perin niukasti tarjolla tv-käyttöön.

Kuukauden suosituissa kuullut sävelmät vaihtelivat uunituoreista hiteistä muutaman kuukauden ikäisiin ja joskus vähän vanhempiinkin. Mukana oli kotimaisia alkuperäiskappaleita, ulkomaisia lauluja alkuperäiskielellä tai käännettyinä ja myös instrumentaalinumeroita. Jotkut tunnetutkin lauluhitit esitettiin tanssillisina instrumentaaliversioina.

Myös sovitukset tehtiin yleensä kuuntelupohjalta. Sovitukset valmistuivat joskus viime tingassa, ja jos kyseessä oli tuore uutuus, säestävä orkesteri joutui usein tuleen vain muutaman päivän harjoittelun jälkeen. Sovittajana ja kapellimestarina toimi Erkki Melakoski, joka kaiken aikaa - myös Mainos-TV:n lähettäessä ohjelmaa - veti myös Ylen tuoretta Sävelradiota.

Ohjelman musiikkikuvaelmat olivat oikeastaan musiikkiteatteri- ja musikaaliperinteen jatketta. Samanlaisia kuvitettuja musiikkiesityksiä suosittiin laajalti muissakin 1960-luvun musiikkiviihdeohjelmissa. Tapa oli tuttu myös elokuvayhtiöiden vanhoista musiikillisista lyhytfilmeistä.

1960-luvun puolivälin jälkeen Kuukauden suosittujen konsepti alkoi tuntua vanhanaikaiselta ainakin innokkaimmista popmusiikin harrastajista, joille ei suinkaan ollut samantekevää, esittikö Rolling Stonesin hitin bändi itse vai suomalainen iskelmälaulajatar. Kuukauden suositut lopetettiin vuonna 1966. Käännösiskelmiä tehtiin Suomessa kuitenkin vielä runsaasti 1980-luvun alkuun asti.

Yleisradion televisio-ohjelma "Kohti Luxemburgia" (Eurovision laulukilpailu 1966, Suomen karsinta, Euroviisut 1966). Laulaja Laila Kinnunen esittää kilpailukappaleen "Muistojen Bulevardi".
Laulajatähti Laila Kinnunen vuonna 1966 valokuvattuna. Yleisradion televisio-ohjelma "Kohti Luxemburgia" (Eurovision laulukilpailu 1966, Suomen karsinta, Euroviisut 1966). Laulaja Laila Kinnunen esittää kilpailukappaleen "Muistojen Bulevardi". Kuva: Yle / Erkki Suonio Laila Kinnunen,Yle Elävä arkisto

Kirkkaimpana tähtenä tuikki Laila Kinnunen

Ohjelman vakiotähti oli Laila Kinnunen. Kokenut iskelmälaulaja hoiti kaiken tarpeellisen bossanovasta ja ruotsalaisista jazzvalsseista rockbändien uutuuksiin. Jotkut vierailevista artisteista esittivät omia levytyskappaleitaan playbackina, mutta monet oli pyydetty Kinnusen tavoin versioimaan muiden tunnetuksi tekemiä hittejä. Laulujen sanat poimittiin korvakuulolta levyiltä.

Pahassa tytössä – The Kinksin läpimurtohitin käännösversiossa – Kinnunen miekkailee merirosvokuningattarena. Meriteemaa sivutaan myös Gabriellessa, jossa seiloripaitainen Four Cats -kvartetti tulkitsee ruotsalaisen Hootenanny Singersin popularisoimaa neuvostomelodiaa.

Goldfinger-leffasävelmässä Kinnunen harhailee kohtalokkaana Bond-blondina mystisen Kultasormen rakentamassa hämähäkinverkossa, ja Maailmain-kappaleessa (The End of the World) häntä avittaa Hyde Parkin tuomiopäivän profeetta. Carola, aikakauden toinen upea naislaulaja, esittää katetulla "pariisilaiskujalla” tyylikkään version Charles Aznavourin suurmenestyksestä La Mamma.

Katri Helena laulaa hoviasuihin sonnustautuneiden tanssijoiden säestämänä Vahanuken, jolla Luxemburg voitti vuoden 1965 Euroviisut. Suomalaisten mielestä Vahanukke muistutti Katri Helenan viisuehdokasta Minne tuuli kuljettaa, joka Kuukauden suosituissa nähtiin tuulikonevetoisena versiona. Laila Kinnusen Yeh Yeh -esitystä puolestaan kansoittavat muotitansseja ketkuttavat bailaajat.

Kari Fallin esittämä versio kaivosaiheisesta Sixteen Tons -laulusta on visualisoitu lastaussatamaa muistuttavaan miljööseen. Se henkii myös tyyliteltyä jengiväkivallan uhkaa, joka tuo mieleen suositun West Side Story -musikaalin.

Herman's Hermitsin huippusuositun Henry the VIII -hitin suomalaistulkinnassa naureskellaan päähenkilölle, jonka vaimo on pannut tiskaamaan. Kyse ei ole kuningas Henrik VIII:stä vaan leskirouvasta, jolla on aiemmin ollut jo seitsemän Henry-nimistä aviomiestä.

Toisinaan sentään usko pelkän kappaleen ja tulkinnan voimaan oli niin vahva, että dramatisointi jätettiin vähemmälle. Kinnusen Kun hämärtää ja Yesterday eivät tästä ratkaisusta ainakaan kärsineet.

Kommentit
  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.