Hyppää pääsisältöön

Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

Kuukauden suositut pysyvästi Areenaan

Kuukauden suositut -sarjan musiikkiesityksiä lähetettiin vuonna 1967 nimellä Eilispäivän iskelmät. Kahdeksan säästynyttä kokonaisuutta on nyt julkaistu pysyvästi Areenaan. Samalla julkaistaan säästyneiden materiaalinauhojen pohjalta rakennettu koko illan koosteohjelma.

Kuukauden suositut oli 1960-luvun suosituimpia musiikkiohjelmia. Ohjelma alkoi pyöriä vuonna 1960 Mainos-TV:ssa, mutta siirtyi vuonna 1965 TV2:n ohjelmistoon. Kakkosella ohjelmaa lähetettiin nimensä mukaisesti kerran kuussa arki-iltaisin vuoteen 1966 asti.

1960-luvulla musiikkiohjelmia oli vähän, eivätkä uusimmat hitit suinkaan kaikuneet joka tuutista. Uutuuslevyt tulivat maahan viiveellä, eikä läheskään kaikilla halukkailla ollut varaa ostella niitä jatkuvasti. Musiikkivideoita edeltäneitä popartistien promo- ym. filmejä oli etenkin 1960-luvun alussa vielä perin niukasti tarjolla tv-käyttöön.

Kuukauden suosituissa kuullut sävelmät vaihtelivat uunituoreista hiteistä muutaman kuukauden ikäisiin ja joskus vähän vanhempiinkin. Mukana oli kotimaisia alkuperäiskappaleita, ulkomaisia lauluja alkuperäiskielellä tai käännettyinä ja myös instrumentaalinumeroita. Jotkut tunnetutkin lauluhitit esitettiin tanssillisina instrumentaaliversioina.

Myös sovitukset tehtiin yleensä kuuntelupohjalta. Sovitukset valmistuivat joskus viime tingassa, ja jos kyseessä oli tuore uutuus, säestävä orkesteri joutui usein tuleen vain muutaman päivän harjoittelun jälkeen. Sovittajana ja kapellimestarina toimi Erkki Melakoski, joka kaiken aikaa - myös Mainos-TV:n lähettäessä ohjelmaa - veti myös Ylen tuoretta Sävelradiota.

Ohjelman musiikkikuvaelmat olivat oikeastaan musiikkiteatteri- ja musikaaliperinteen jatketta. Samanlaisia kuvitettuja musiikkiesityksiä suosittiin laajalti muissakin 1960-luvun musiikkiviihdeohjelmissa. Tapa oli tuttu myös elokuvayhtiöiden vanhoista musiikillisista lyhytfilmeistä.

1960-luvun puolivälin jälkeen Kuukauden suosittujen konsepti alkoi tuntua vanhanaikaiselta ainakin innokkaimmista popmusiikin harrastajista, joille ei suinkaan ollut samantekevää, esittikö Rolling Stonesin hitin bändi itse vai suomalainen iskelmälaulajatar. Kuukauden suositut lopetettiin vuonna 1966. Käännösiskelmiä tehtiin Suomessa kuitenkin vielä runsaasti 1980-luvun alkuun asti.

Yleisradion televisio-ohjelma "Kohti Luxemburgia" (Eurovision laulukilpailu 1966, Suomen karsinta, Euroviisut 1966). Laulaja Laila Kinnunen esittää kilpailukappaleen "Muistojen Bulevardi".
Laulajatähti Laila Kinnunen vuonna 1966 valokuvattuna. Yleisradion televisio-ohjelma "Kohti Luxemburgia" (Eurovision laulukilpailu 1966, Suomen karsinta, Euroviisut 1966). Laulaja Laila Kinnunen esittää kilpailukappaleen "Muistojen Bulevardi". Kuva: Yle / Erkki Suonio Laila Kinnunen,Yle Elävä arkisto

Kirkkaimpana tähtenä tuikki Laila Kinnunen

Ohjelman vakiotähti oli Laila Kinnunen. Kokenut iskelmälaulaja hoiti kaiken tarpeellisen bossanovasta ja ruotsalaisista jazzvalsseista rockbändien uutuuksiin. Jotkut vierailevista artisteista esittivät omia levytyskappaleitaan playbackina, mutta monet oli pyydetty Kinnusen tavoin versioimaan muiden tunnetuksi tekemiä hittejä. Laulujen sanat poimittiin korvakuulolta levyiltä.

Pahassa tytössä – The Kinksin läpimurtohitin käännösversiossa – Kinnunen miekkailee merirosvokuningattarena. Meriteemaa sivutaan myös Gabriellessa, jossa seiloripaitainen Four Cats -kvartetti tulkitsee ruotsalaisen Hootenanny Singersin popularisoimaa neuvostomelodiaa.

Goldfinger-leffasävelmässä Kinnunen harhailee kohtalokkaana Bond-blondina mystisen Kultasormen rakentamassa hämähäkinverkossa, ja Maailmain-kappaleessa (The End of the World) häntä avittaa Hyde Parkin tuomiopäivän profeetta. Carola, aikakauden toinen upea naislaulaja, esittää katetulla "pariisilaiskujalla” tyylikkään version Charles Aznavourin suurmenestyksestä La Mamma.

Katri Helena laulaa hoviasuihin sonnustautuneiden tanssijoiden säestämänä Vahanuken, jolla Luxemburg voitti vuoden 1965 Euroviisut. Suomalaisten mielestä Vahanukke muistutti Katri Helenan viisuehdokasta Minne tuuli kuljettaa, joka Kuukauden suosituissa nähtiin tuulikonevetoisena versiona. Laila Kinnusen Yeh Yeh -esitystä puolestaan kansoittavat muotitansseja ketkuttavat bailaajat.

Kari Fallin esittämä versio kaivosaiheisesta Sixteen Tons -laulusta on visualisoitu lastaussatamaa muistuttavaan miljööseen. Se henkii myös tyyliteltyä jengiväkivallan uhkaa, joka tuo mieleen suositun West Side Story -musikaalin.

Herman's Hermitsin huippusuositun Henry the VIII -hitin suomalaistulkinnassa naureskellaan päähenkilölle, jonka vaimo on pannut tiskaamaan. Kyse ei ole kuningas Henrik VIII:stä vaan leskirouvasta, jolla on aiemmin ollut jo seitsemän Henry-nimistä aviomiestä.

Toisinaan sentään usko pelkän kappaleen ja tulkinnan voimaan oli niin vahva, että dramatisointi jätettiin vähemmälle. Kinnusen Kun hämärtää ja Yesterday eivät tästä ratkaisusta ainakaan kärsineet.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.