Hyppää pääsisältöön

Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

Kuukauden suositut pysyvästi Areenaan

Kuukauden suositut -sarjan musiikkiesityksiä lähetettiin vuonna 1967 nimellä Eilispäivän iskelmät. Kahdeksan säästynyttä kokonaisuutta on nyt julkaistu pysyvästi Areenaan. Samalla julkaistaan säästyneiden materiaalinauhojen pohjalta rakennettu koko illan koosteohjelma.

Kuukauden suositut oli 1960-luvun suosituimpia musiikkiohjelmia. Ohjelma alkoi pyöriä vuonna 1960 Mainos-TV:ssa, mutta siirtyi vuonna 1965 TV2:n ohjelmistoon. Kakkosella ohjelmaa lähetettiin nimensä mukaisesti kerran kuussa arki-iltaisin vuoteen 1966 asti.

1960-luvulla musiikkiohjelmia oli vähän, eivätkä uusimmat hitit suinkaan kaikuneet joka tuutista. Uutuuslevyt tulivat maahan viiveellä, eikä läheskään kaikilla halukkailla ollut varaa ostella niitä jatkuvasti. Musiikkivideoita edeltäneitä popartistien promo- ym. filmejä oli etenkin 1960-luvun alussa vielä perin niukasti tarjolla tv-käyttöön.

Kuukauden suosituissa kuullut sävelmät vaihtelivat uunituoreista hiteistä muutaman kuukauden ikäisiin ja joskus vähän vanhempiinkin. Mukana oli kotimaisia alkuperäiskappaleita, ulkomaisia lauluja alkuperäiskielellä tai käännettyinä ja myös instrumentaalinumeroita. Jotkut tunnetutkin lauluhitit esitettiin tanssillisina instrumentaaliversioina.

Myös sovitukset tehtiin yleensä kuuntelupohjalta. Sovitukset valmistuivat joskus viime tingassa, ja jos kyseessä oli tuore uutuus, säestävä orkesteri joutui usein tuleen vain muutaman päivän harjoittelun jälkeen. Sovittajana ja kapellimestarina toimi Erkki Melakoski, joka kaiken aikaa - myös Mainos-TV:n lähettäessä ohjelmaa - veti myös Ylen tuoretta Sävelradiota.

Ohjelman musiikkikuvaelmat olivat oikeastaan musiikkiteatteri- ja musikaaliperinteen jatketta. Samanlaisia kuvitettuja musiikkiesityksiä suosittiin laajalti muissakin 1960-luvun musiikkiviihdeohjelmissa. Tapa oli tuttu myös elokuvayhtiöiden vanhoista musiikillisista lyhytfilmeistä.

1960-luvun puolivälin jälkeen Kuukauden suosittujen konsepti alkoi tuntua vanhanaikaiselta ainakin innokkaimmista popmusiikin harrastajista, joille ei suinkaan ollut samantekevää, esittikö Rolling Stonesin hitin bändi itse vai suomalainen iskelmälaulajatar. Kuukauden suositut lopetettiin vuonna 1966. Käännösiskelmiä tehtiin Suomessa kuitenkin vielä runsaasti 1980-luvun alkuun asti.

Yleisradion televisio-ohjelma "Kohti Luxemburgia" (Eurovision laulukilpailu 1966, Suomen karsinta, Euroviisut 1966). Laulaja Laila Kinnunen esittää kilpailukappaleen "Muistojen Bulevardi".
Laulajatähti Laila Kinnunen vuonna 1966 valokuvattuna. Yleisradion televisio-ohjelma "Kohti Luxemburgia" (Eurovision laulukilpailu 1966, Suomen karsinta, Euroviisut 1966). Laulaja Laila Kinnunen esittää kilpailukappaleen "Muistojen Bulevardi". Kuva: Yle / Erkki Suonio Laila Kinnunen,Yle Elävä arkisto

Kirkkaimpana tähtenä tuikki Laila Kinnunen

Ohjelman vakiotähti oli Laila Kinnunen. Kokenut iskelmälaulaja hoiti kaiken tarpeellisen bossanovasta ja ruotsalaisista jazzvalsseista rockbändien uutuuksiin. Jotkut vierailevista artisteista esittivät omia levytyskappaleitaan playbackina, mutta monet oli pyydetty Kinnusen tavoin versioimaan muiden tunnetuksi tekemiä hittejä. Laulujen sanat poimittiin korvakuulolta levyiltä.

Pahassa tytössä – The Kinksin läpimurtohitin käännösversiossa – Kinnunen miekkailee merirosvokuningattarena. Meriteemaa sivutaan myös Gabriellessa, jossa seiloripaitainen Four Cats -kvartetti tulkitsee ruotsalaisen Hootenanny Singersin popularisoimaa neuvostomelodiaa.

Goldfinger-leffasävelmässä Kinnunen harhailee kohtalokkaana Bond-blondina mystisen Kultasormen rakentamassa hämähäkinverkossa, ja Maailmain-kappaleessa (The End of the World) häntä avittaa Hyde Parkin tuomiopäivän profeetta. Carola, aikakauden toinen upea naislaulaja, esittää katetulla "pariisilaiskujalla” tyylikkään version Charles Aznavourin suurmenestyksestä La Mamma.

Katri Helena laulaa hoviasuihin sonnustautuneiden tanssijoiden säestämänä Vahanuken, jolla Luxemburg voitti vuoden 1965 Euroviisut. Suomalaisten mielestä Vahanukke muistutti Katri Helenan viisuehdokasta Minne tuuli kuljettaa, joka Kuukauden suosituissa nähtiin tuulikonevetoisena versiona. Laila Kinnusen Yeh Yeh -esitystä puolestaan kansoittavat muotitansseja ketkuttavat bailaajat.

Kari Fallin esittämä versio kaivosaiheisesta Sixteen Tons -laulusta on visualisoitu lastaussatamaa muistuttavaan miljööseen. Se henkii myös tyyliteltyä jengiväkivallan uhkaa, joka tuo mieleen suositun West Side Story -musikaalin.

Herman's Hermitsin huippusuositun Henry the VIII -hitin suomalaistulkinnassa naureskellaan päähenkilölle, jonka vaimo on pannut tiskaamaan. Kyse ei ole kuningas Henrik VIII:stä vaan leskirouvasta, jolla on aiemmin ollut jo seitsemän Henry-nimistä aviomiestä.

Toisinaan sentään usko pelkän kappaleen ja tulkinnan voimaan oli niin vahva, että dramatisointi jätettiin vähemmälle. Kinnusen Kun hämärtää ja Yesterday eivät tästä ratkaisusta ainakaan kärsineet.

Kommentit
  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Kirjakuunnelmia kesän korvalle

    Klassikkoteoksia kuunnelmasovituksina.

    Kun aurinko porottaa niin, ettei kirjan sivuista selvää saa, voi hyvän kirjan parissa rentoutua myös kuuntelemalla sitä.

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

  • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

    Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

    Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

  • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

    Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

    Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

    Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

    Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.