Hyppää pääsisältöön

Löytyvätkö kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat 2017 tältä listalta?

Asko Sahlberg, Anni Kytömäki,Miki Liukkonen, Heidi Köngäs, Jaakko Yli-Juonikkala ja Rosa Liksom
Asko Sahlberg, Anni Kytömäki,Miki Liukkonen, Heidi Köngäs, Jaakko Yli-Juonikkala ja Rosa Liksom Finlandia-palkinto,kirjallisuus,kirjat

Vuosi 2017 on ollut upeiden romaanien aikaa. Tutut ja nimekkäät kirjailijat ovat julkaisseet loistavia romaaneja. Lisäksi uudet tekijät ovat lunastamassa ja vakiinnuttamassa asemaansa.

Mittavat romaanit ovat leimanneet kuluvaa vuotta. Kirjoissa on useita sukupolvia, monia aikatasoja ja valtavia aihepiirejä. Yhteen kirjaan on puserrettu koko ihmiskunnan historia, toiseen nykyajan kaikki ilmiöt.

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhla on varmasti askarruttanut raatia. Arvelemme, että raati on karttanut juhlalistan tuntua. Olisi laiskaa asettaa ehdolle pelkkiä Suomen 100-vuotisuutta juhlistavia kirjoja. Liian teemallinen lista voisi olla esimerkiksi: Petri Tammisen Suomen historia, Juha Hurmeen Niemi, Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan Suomi 100 vuotta, Marko Leinon Suo, Matti Röngän Yyteet ja Tommi Liimatan Autarktis.

Ehdokkaissa on luultavasti ensi kertaa ehdolla olevia kirjailijoita enemmän kuin aiemmin. Lisäksi odotettavissa on toivon mukaan kirjallista kokeellisuutta. Näistä kirjoista useampikin voisi olla Finlandia-ehdokkaiden joukossa:

Anu Kaaja: Leda

Kaajan viehko teos sijoittuu barokin ajan Ranskaan, jossa ylimielinen kertoja tarinoi uusiksi antiikin myyttiä kuningatar Ledan raiskaamisesta. Ylijumala Jupiter eli Zeus häpäisee neidon mutta toisin kuin on totuttu. Samalla myytti tunkeutuu osaksi romaanin todellisuutta. Leda on kirjeromaani ja kehyskertomus. Se on hienovaraista yhteiskuntakritiikkiä ja tekstiä, joka kommentoi itseään. Siinä on myös hengästyttävä yllätys, joka saa lukijan arvioimaan sukupuoleen ja seksuaaliseen väkivaltaan liittyviä ennakko-oletuksia. Tällaisia teoksia, jotka ovat sekä monitasoisia että helppolukuisia, tulisi olla enemmän.

Anni Kytömäki: Kivitasku

Kolme aikatasoa, seitsemän sukupolvea ja 7370 kiveä. Kytömäki jatkaa lyyristä ja maalailevaa tyyliään, jonka hän aloitti esikoisessaan Kultarinnassa. Kaksi sisarusta selvittävät 2000-luvulla perheensä ja sukunsa menneisyyttä. 1800-luvulla poliittinen vanki päätyy Venäjältä suomalaiseen kylään. 1950-luvulla naiselle tehdään lobotomia. Kivitaskusta on moneksi, mutta ennen kaikkea se on kirja vapaudesta ja ihmisen ajallisista kytköksistä. Paikoillaan eivät pysy ihmiset eivätkä kivetkään.

Heidi Köngäs: Sandra

Romaani sijoittuu vuoteen 1918, jolloin elettiin vasta itsenäistyneen Suomen kohtalon hetkiä. Lapsenlapsi, Klaara, haluaa saada selville, mitä oikein tapahtui vuonna 1918. Tyttärentyttärelle avautuu isoäidin muistiinpanojen kautta kuva siitä, millaisissa oloissa naiset sisällissodan keväällä joutuivat elämään. Nykyajan ihmiselle sisällissodan aikaisista aatteista ovat karisseet pois jalot pyrkimykset, ja tilalle on jäänyt vain julmuus. Kauniilla kielellä kirjoitettu kirja lähtee heti alusta alkaen vetämään lukijaa kohti menneen elämän vääryyksiä.

Rosa Liksom: Everstinna

Kirjailija Annikki Kariniemen elämä on lähtökohtana Liksomin luomalle fiktiolle. Tarina kuvaa natsismin ja fasismin nousua Suomessa 1930-luvulla. Liksomin luoma everstinna joutuu elämään ja selviytymään vihan aikakautena. Kirja pohtii myös vallankäyttöä ja naisen asemaa vallan kohteena. Vaikka ei ajattelisikaan nykyajalla olevan yhtäläisyyksiä 1930- ja 1940-luvun kanssa, kirja houkuttaa pohtimaan fasismin nousun kautta nykyistä aikaamme. Tarinansa Liksom kirjoittaa hänelle ominaisella murteella.

Miki Liukkonen: O

Liukkosen romaanissa nykyaikainen elämä ei jäsenny selkeiksi tarinoiksi, joilla on alku ja loppu, syyt ja seuraukset. Kirja on järkäle ja runsaudensarvi informaatioähkystä ja neurooseista selviytymiskeinona. Tiedon luonne on muuttunut. Romaani panee ajattelemaan, ettei ole enää olennaista tai edes mahdollista arvottaa, mikä tieto milloinkin on ihmiselle oikeampaa ja tärkeämpää kuin jokin toinen tieto. Huikaiseva ja uudenlainen romaani.

Asko Sahlberg: Amandan maailmat

85-vuotias Amanda alkaa auttaa pakolaista, vaikka naapurin Jansson varoittelee. Amandan lähellä nurkissa lymyilee myös Valdemar, jonka nimi on skandinaavinen muunnos venäläisestä Vladimirista. Sahlberg luo Amandastaan Ruotsin ja Venäjän vaikutusten keskellä asuvan vertauskuvallisen Suomi-hahmon, Suomi-äidin. Sahlberg kirjoittaa kauniin runollisella kielellä tumman ja surullisen tarinan siitä, kuinka niin sanottu kantaväestö kohtelee pakolaisia.

Jani Saxell: Tuomiopäivän karavaani

Saxell maalaa rohkeasti synkkää kuvaa Euroopan tulevaisuudesta romaanisarjansa kolmannessa osassa. Pelottavalla tavalla Saxell vihjaa, miten Sarajevon laukaukset sysäsivät vuonna 1914 Euroopan sotaan. Nyt hän näkee ennusmaisia merkkejä tämän ajan Euroopassa. Saxell nostaa Jugoslavian hajoamisen ja siitä johtuvat sodat Euroopan kohtalonkysymyksiksi. Tarina kurkottaa tulevaisuuteen, jossa meitä uhkaavat ydintuho ja Putinin syrjäytymisen jälkeinen sekasorto.

Jaakko Yli-Juonikas: Jatkosota-extra

Yli-Juonikas on kirjoittanut herkullisen satiirisen teoksen. Tarinan tasolla veteraanipoliitikko katoaa ja halla-aholainen kansanedustajan avustaja selvittelee asiaa salaliittojen, väärän informaation ja perussuomalaisten hajaannuksen sokkeloissa – sanalla sanoen omassa ajassamme. Yli-Juonikas käyttää nykyajan somemaailman tyylikeinoja. Kirja myös leikittelee materiaalisuudellaan eli sillä, että se on esine. Esimerkiksi kirjan teksti jatkuu takakannen liepeessä.

Anni Kytömäki, Asko Sahlberg, Rosa Liksom, Jaakko Yli-Juonikas, Heidi Köngäs, Jani Saxell, Miki Liukkonen ja Anu Kaaja
Anni Kytömäki, Asko Sahlberg, Rosa Liksom, Jaakko Yli-Juonikas, Heidi Köngäs, Jani Saxell, Miki Liukkonen ja Anu Kaaja Kuva: Yle/Iina Jussila Finlandia-palkinto,Anni Kytömäki,Asko Sahlberg,Rosa Liksom,Heidi Köngäs,Miki Liukkonen,Jaakko Yli-Juonikas,Jani Saxell,anu kaaja

Ehdokkaiden joukkoon päätyy mahdollisesti vähintään yksi yllättäjä. Sellainen voi olla esimerkiksi jokin vuoden esikoisista, kuten Christina Sandun Valas nimeltä Goliat. Tai ehkä romaanipalkinnosta alkaa mitellä pienoisromaani, kuten Jyri Vartiaisen Ystävä. Oma lukunsa olisi myös, jos ehdokkaaksi pääsisi selkokirja eli selkokielellä kirjoitettu kirja. Sellainen ehdokas voisi tärkeän aiheensa perusteella olla Sanna-Leena Knuuttilan Ne lensivät tästä yli. Siinä on kyse sodanaikaisesta kotirintamasta.

Esivalintaraadissa ovat kriitikko ja päätoimittaja Aleksis Salusjärvi, entinen kirjakaupan päällikkö Eva Uggla ja HelsinkiLit-tapahtuman parissa toimiva tuottaja Heidi Backström. Raadin kokoonpano antaa odottaa monipuolista ehdokkaiden listaa.

Mitkä kirjat sinusta pitäisi löytyä kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaiden listalta? Kirjoita oma listasi kommenttikenttään.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Kirjojen Suomi