Helinät, kilinät ja tömpsötykset – uusi ääniharrastus saa Peteliuksen hykertelemään innosta. Tänä syksynä mökin pihaan rakentuivat saderummut. Saavi, ämpärit ja soihtujen pohjat soittavat hypnoottista sävelmää.
– Tällaisena sateisena syksynä on kiva kuunnella millainen ääni mistäkin kohteesta lähtee, kun vesipisarat putoilevat, Pirkka-Pekka tunnelmoi.
Sadepisaraorkesterista löytyvät sekä rummut että urut
– Mulla jäi ämpäri räystään alle, siihen mihin vesipisarat tippuvat rivissä. Rupesin laittamaan siihen erinäköisiä astioita – ämpäreitä nurinpäin, soihtujen pohjia, napon ja saavin bassoksi. Sitten vielä grillin metallisen kannen sillä lailla, että se jää pikkasen auki, niin se sointuu.
– Urkua riitti monen metrin matkalle. Tässä on nyt yksi kombo, yksi orkesteri. Siinä on vaan mielikuvitus rajana mitä siihen sateeseen voi laittaa. Sitten, kun pääsee vauhtiin, niin sitä rupee oikeen toivomaan, että satais hirveesti, P-P nauraa.
Äänimaailma kiehtoo ja antaa mielikuvitukselle siivet
– Äänien keräily on siitä hieno harrastus, että sen voi tehdä kännykällä ihan samalla tavalla, kun jollain äänityslaitteella, Petelius toteaa.
– Mikki on tosin kännykässä rajallinen, niin jouduin aina siirtämään sitä pitkin rivistöä. Sitä varten basso on välillä framilla ja sitten tulee nää pienet diskantit, helinät ja kilinät ja tömpsötykset.
Äänimaailma kiehtoo ja antaa mielikuvitukselle siivet. Syksy on saderumpujen aikaa.
– Kyllä sateesta löytyy kaiken näköistä kivaa ja tänä syksynä sitä on riittänyt – sekä sadetta että kivaa…
Kuuntele lisää Pirkka-Pekan mietteitä äänistä, luonnosta ja linnuista:
