Hyppää pääsisältöön

Tanssia maailman raunioilla — vahingossa kantaa ottavaksi lauluksi

Kuvitus vahingossa poliittisiksi lauluiksi päätyneitä kappaleita käsittelevään artikkeliin.
Kuvitus vahingossa poliittisiksi lauluiksi päätyneitä kappaleita käsittelevään artikkeliin. Kuva: Heidi Gabrielsson poliittiset laulut

Laululla on niin monta tulkintaa kuin on kuulijaakin. Viaton popkappale voi muuttua vallitsevia oloja kyseenalaistavaksi kannanotoksi, kun ihmiset tulkitsevat laulun sanomaa omiin oloihinsa sopivaksi.

Tulen surulliseksi aina kun kuulen Scorpionsin vuoden 1984 hitin Still Loving You. Onneksi kuulen tuota murskaavan traagista slovaria enää ani harvoin. Toisin oli aikoinaan teinidiskoissa, joissa kappale kuului vakiovarusteisiin hitaita tanssittaessa.

Muistan olleeni erittäin onnellinen laulun poistuttua paikallisen nuorisotalon tiskijukan soittolistalta, vaikka se korvaantuikin saman yhtyeen tuoreemmalla, ja miltei yhtä lohduttomalla, Wind of Change -balladilla.

Vihelletyllä introlla käynnistyvä Wind of Change ilmestyi singlenä tammikuussa 1991 ja aloitti matkansa singlelistojen kärkeen. Lopulta kappale paisui järisyttäväksi jättiläiseksi, jonka musiikkivideolla on tätä kirjoitettaessa pitkästi yli 480 miljoonaa katselukertaa YouTubessa.

Teinidiskossa en välittänyt pätkääkään siitä mitä Klaus Meine kappaleessa lauloi, muistin vain vihellysintron ja että laulussa mainitaan Moskovassa sijaitseva Gorkyn puisto.

Ihmisiä Berliinin muurin juurella vuoden 1990 alussa
Ihmiset irrottavat paloja Berliinin muurista helmikuussa 1990 Ihmisiä Berliinin muurin juurella vuoden 1990 alussa Kuva: Juha-Pekka Inkinen Berliinin muuri

Wind of Change oli kuitenkin hyvin ajan hermolla oleva kappale. Se kuvasi maailmaa, jossa Neuvostoliitto oli vielä olemassa, joskin henkitoreissaan, ja kylmän sodan uhka kiristi suurvaltojen välejä.

Moni tulkitsi kappaleen käsittelevän Berliinin muurin murtumista, mutta saksalainen yhtye keskittyi tekstissä myös Neuvostoliiton silloiseen tilanteeseen. Laulu oli kuin vetoomus maailman johtajille: lopettakaa hulluus ja antakaa ihmisten hengittää vailla sodan uhkaa.

Idea kappaleeseen syntyi Scorpionsin esiinnyttyä Peace Rock -festivaaleilla Moskovassa elokuussa 1989. Laulun alun kuvailut Moskvajoesta ja Gorkyn puistosta ovat siis vahvasti dokumentaarisia.

Wind of Change kuvasi maailmaa, jossa Neuvostoliitto oli vielä olemassa ja kylmän sodan uhka kiristi suurvaltojen välejä.

Wind of Change on vain yksi lukuisista poplauluista, joissa on vahva sanoma. Kantaa ottavia lauluja on tehty kautta historian, maailmassa vallitseviin epäkohtiin tarttuminen on sanoittajalle yksi työkalu siinä missä rakkaus tai kuolemakin.

Ja mitä tunnetummaksi laulu tulee sitä moninaisempia tulkintoja sen sanoituksesta tehdään. Laululla on niin monta tulkintaa kuin on kuulijaakin.

Jos kappaleen sanoma käsitetään väärin, tai se liitetään osaksi jotain vallalla olevaa ilmiötä, saattaa hyvinkin viattomaksi tehty laulu muuttua kärkeväksi kannanotoksi.

"Are you ready for a brand new beat"

Martha and the Vandellas: Dancing in the Street

Detroitilainen lauluntekijä William "Mickey" Stevenson kirjoitti aikoinaan lukuisia hittejä legendaarisen Motown-levy-yhtiön artisteille ja toimi Berry Gordyn johtamassa hittitehtaassa myös tuottajana. Yksi Stevensonin tunnetuimmista kappaleista on 1964 kesän lopussa singlenä julkaistu Dancing in the Street, sietämättömän tarttuva tanssiinkutsu.

Dancing in the Street sai alkunsa Stevensonin ihastellessa lasten leikkimistä vettä suihkuttavan palopostin äärellä. Stevensonin mielessä teksti kääntyi balladiksi, mutta Motownilla sekä artistina että lauluntekijänä työskennelleen Marvin Gayen ehdotuksesta se muovautui tanssittavampaan suuntaan.

Vuosi 1964 oli Yhdysvalloissa poliittisten myllerrysten aikaa.

Martha and the Vandellasin esittämäksi päätynyt kappale tunnettaisiin edelleenkin puhtaasti viattomana ilonpidon ylistyksenä, jollei sitä olisi otettu niin voimallisesti samana vuonna ympäri Yhdysvaltoja puhjenneiden rotumellakoiden tunnuslauluksi.

Kappaleessa mainituissa kaupungeissa — New Yorkissa, Philadelphiassa ja Chicagossa — mieltään osoittaneet ihmiset marssivat laulun innoittamana yhtenä tiiviinä rintamana viranomaisia vastaan, yhdenmukaisia oikeuksia vaatien. Ihmisoikeusaktivistit ympäri maata soittivat tuoretta hittiä puhetilaisuuksissa yhteishengen luojana ja sanomansa pönkittäjänä.

Mielenosoittajia New Yorkin Harlemissa 1964.
Mielenosoittajia New Yorkin Harlemissa heinäkuussa 1964 Mielenosoittajia New Yorkin Harlemissa 1964. Kuva: Dick DeMarsico Harlem Riot of 1964

Lopulta Dancing in the Street liitettiin niin voimakkaasti protestilauluksi, että poliisit kuulustelivat kappaleen tekijöitä, myös sen laulanutta Martha Reevesiä, ja tivasivat, oliko laulu tehty tarkoituksella taistelukutsuksi. Reevesin kerrotaan purskahtaneen itkuun poliisien kuulustelussa, hänelle laulu oli tanssin ja vapaan itsensä ilmaisun ylistys.

Vuosi 1964 oli Yhdysvalloissa monella tavoin poliittisten myllerrysten aikaa. Marraskuun lopussa 1963 presidentti John F. Kennedyn salamurha loi tumman varjon koko seuraavan vuoden ylle ja rotumellakoiden lisäksi maa ajautui osalliseksi Vietnamin sotaan. Muutoksen tuulet puhalsivat ja yltyivät paikoin myrskyksi.

Ajat olivat muuttumassa, kuten Bob Dylan vuoden 1964 tammikuussa julkaistulla The Times They Are a-Changin’ -albumillaan ennusti. Mutta tuskin kukaan osasi aavistaa, että ajan voimakkaimmaksi protestilauluksi nousisi hyväntuulisista ja tarttuvista hiteistään tunnetun levy-yhtiön tyttötrion esittämä energinen tanssikappale.

"Clap along if you know what happiness is to you"

Pharrell Williams: Happy

Pharrell Williams tuli suurelle yleisölle tutuksi vuosituhannen vaihteessa tuottajakaksikko The Neptunesin toisena osapuolena. Aisaparinsa Chad Hugon kanssa mies tehtaili isoja hittejä Kelisille, Nellylle, Britney Spearsille ja Justin Timberlakelle. Osan tekemistään lauluista miehet malttoivat pitää itsellään ja niitä julkaistiin N.E.R.D. -nimellä.

Williams on myös sooloartisti, jonka suurin hitti on vuonna 2013 alun perin Itse ilkimys 2 -elokuvan soundtrackillä julkaistu Happy. Lasten animaatioon tehty laulu tuli elokuvan myötä monelle tutuksi ja nousi listojen kärkisijoille eri puolilla maailmaa.

Levottomuuksien keskellä tehdyissä Happy-versioissa maailma näyttäytyi hyvin erilaisena kuin Los Angelesissa kuvatussa alkuperäisessä videossa.

Happyn video on maailman ensimmäinen vuorokauden mittainen musiikkivideo. Itse laulu toistuu videolla lukuisia kertoja ja kahdenkymmenenneljän tunnin aikana sen tahtiin nähdään ilakoimassa julkkiksia koripallolegenda Magic Johnsonista näyttelijä Steve Carelliin ja koomikko Jimmy Kimmeliin.

Videosta julkaistiin myös kappaleen mittainen tiivistelmä ja se poiki lukuisia tribuutteja, joissa ihmiset kuvaavat itseään ja ystäviään tanssimassa laulun tahtiin. Eri puolilla maailmaa taltioidut videot levisivät netissä ja synnyttivät todellisen ilmiön.

Viattomana käynnistynyt nettikampanja sai kuitenkin odottamattoman käänteen, kun levottomuuksien keskellä elävät ihmiset osoittivat omilla videoillaan, ettei elämä ole kaikkialla auvoisaa.

Ukrainalaiset osooittavat mieltään Kiovassa marraskuussa 2013
Ukrainalaiset osoittavat mieltään Kiovassa marraskuussa 2013 Ukrainalaiset osooittavat mieltään Kiovassa marraskuussa 2013 Kuva: Evgeny Feldman Ukrainan vallankumous 2014

Vuoden 2014 alussa useissa Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maissa olot olivat epävakaat arabikevään levottomuuksien jäljiltä. Tunisialaisessa Happy-versiossa maailma näyttäytyykin hyvin erilaisena kuin Los Angelesissa kuvatussa alkuperäisessä videossa.

Ukrainassa elettiin tuolloin keskellä kriisiä ja pääkaupunki Kiovassa kuvatussa videossa nähdään aseistettuja sotilaita sekä mieltään osoittavia kansalaisia.

Videon lopussa ukrainalaiset kertovat, mikä tekisi heidät onnelliseksi: “Ukrainan tulisi olla vapaa, demokraattinen valtio”, “Haluaisin elää rauhassa ilman pelkoa miliisistä”, “Taistelen paremman huomisen puolesta niin pitkään kuin pystyn”.

Iranilaisessa Happy-videossa esiintynyt kuusikko sai rangaistukseksi vuoden vankeutta sekä 91 ruoskaniskua henkilöä kohden. Rangaistus oli ehdollinen ja pantaisiin käytäntöön mikäli tuomitut seuraavan kolmen vuoden aikana rikkoisivat maan tiukkoja lakeja.

Kaikkialla maailmassa onnellisuuttaan ei yksinkertaisesti saa tai kannata ainakaan julkisesti näyttää.

Poplaulun valtava mahti

Poplauluista on iät ja ajat etsitty piilomerkityksiä. Viattomien kielikuvien on pelätty syöksevän nuorison huumeiden ja seksuaalisten nautintojen maailmaan. Saatanallisia viestejä etsittäessä poplevyjä on pyöritetty takaperin.

Popmusiikilla on valtava voima ja se tiedetään myös radiokanavilla. Konfliktin puhjetessa tai tragedian kohdatessa kanavat siivoavat soittolistoiltaan laulut, joiden uskotaan vievän kuulijoiden ajatukset liiaksi ajankohtaisiin tapahtumiin.

1990-luvun alussa Persianlahden sodan aikana BBC asetti soittokieltoon lukuisia popkappaleita ja sensuroi jopa yhtyeiden nimiä: Massive Attack typistyi Massiveksi ja Bomb The Bass julkaisi singlensä johtohahmonsa Tim Simenonin nimellä.

Kun laulu on julkaistu, on se kaikkien omaisuutta.

Vankan positiivisen viestin sisältävä laulu synnyttää kuulijassa halun tehdä jotakin. Toiset tyytyvät rummuttamaan pöytää tai tanssahtelemaan kevyesti ympäri huonetta, mutta kaikille se ei riitä. Laulun sanat voivat luoda uskoa tulevaan ja positiivinen melodia nostaa tunnelmaa kriisin keskelläkin.

Lauluntekijöiden kuulee usein sanovan, että kun laulu on julkaistu, siitä tulee kaikkien omaisuutta. Kappaleen esittäjä voi vaikka olla nahkalippis päässä viheltävä saksalainen ja laulun tarkoitus saada ihmiset vain pitämään hauskaa. On lopulta kuulijan päätettävissä, mitä kappale hänelle merkitsee ja mistä siinä hänen mukaansa lauletaan.

Edit 10.11.2017: Linkitetty KulttuuriCocktailin radiolähetykseen Yle Puheella, jossa aiheeseen liittyvä keskustelu.

  • Thanksgiving – perhejuhlaa ja penkkiurheilua

    Amerikkalaisten kiitospäivä on perhejuhlaa ja penkkiurheilua

    Sukulaiset ja ystävät koolle ja kalkkunaa pöytään, thank you! Marraskuun neljäntenä torstaina eli tänä vuonna juuri tänään amerikkalaiset Yhdysvalloissa ja ympäri maailman viettävät Thanksgivingiä eli kiitospäivää.

  • Juha Hurme: Sensaatio!

    Sensaatio!

    Kaarlo Uskela (1878-1922) on kotimaisen kirjallisuuden puuttuva rengas. Puuttuva rengas minkä välillä? No, sanokaamme Minna Canthin, Algot Untolan, Maria Jotunin, Runar Schildtin, Elmer Diktoniuksen ja Pentti Haanpään välillä aaltoilevassa mentaaliavaruuden tyhjiössä. Suunnilleen sillä seudulla.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 7: Vauhtisokeutta

    Jonni Roos tekee kitaranrakennushankkeensa ensimmäiset mokat

    Rohkaistuneena ensimmäisen verstaskäyntini onnistuneesta höyläys-sessiosta, palasin muutamaa viikkoa myöhemmin paremmin kuivuneiden puiden kanssa Nikkariverstaalle, Espooseen. Oikaisin ruusupuisen otelauta-aihion oikohöylällä ja kuljettelin sen muutamaan kertaan tasohöylän läpi.