Hyppää pääsisältöön

Kukkivat roudan maat maalasi realistisen kuvan sodanjälkeisestä yläsavolaisesta maaseudusta

Etualalla Jouni Tikkanen (Epa) ja Heikki Kervinen (Martti Hiltunen).
Etualalla Jouni Tikkanen (Epa) ja Heikki Kervinen (Martti Hiltunen). Kuva: Leif Öster / Yle kuvapalvelu Kukkivat roudan maat,Televisioteatteri

Kirjailija Eino Säisän pääteos Pohjois-Savoon sijoittuva Kukkivat roudan maat -romaanisarja ilmestyi vuosina 1971–1980. Jukka Sipilän ohjauksessa teoksesta jalostui mittava, lähes kahdeksantuntinen tv-elokuvasarja, joka sai ensiesityksensä televisiossa 1981. Koko sarja on pysyvästi katsottavissa Yle Areenassa.

Viisiosainen Kukkivat roudan maat -tv-elokuvasarjan tapahtumat kuvaavat sotien jälkeistä aikaa Iisalmen maaseudulla. Sarjassa seurataan Hiltusen perheen ja kokonaisen kyläyhteisön vaiheita sodanjälkeisestä jälleenrakennuksen ajasta maaseudun tyhjentymiseen vuosina 1943–1959. Mukana tarinassa on myös paikallista politiikkaa ja ihmissuhteita.

Kukkivat roudan maat oli teos, jolla Eino Säisä tuli suuren yleisön tietoisuuteen. Se oli myös ohjaaja Jukka Sipilän mittavimpia töitä. Tv-elokuvasarjaan musiikin sävelsi Toni Edelmann,jonka tärkeimmäksi tv-työksi lasketaan juuri kyseisen sarjan musiikkimaisema.

Kukkivat roudan maat oli aikanaan Ylen Televisioteatterin mittavin tuotanto. Kuvauksiin aikaa käytettiin puolitoista vuotta ja jälkitöihin noin runsas vuosi. Pelkästään koekuvauksissa kävi noin 600 paikallista hakijaa.

Ohjaaja Jukka Sipilän mukaan lopputuloksessa mukana oli 180 rooliksi laskettavaa näyttellijätyötä. Ammattinäyttelijöiden ohella työryhmässä oli runsaasti paikallisia avustajia, jotta rooleihin saatiin autenttista savolaista tunnelmaa ja puheenpartta.

Näyttelijä Jarmo Salmi ja ohjaaja Jukka Sipilä.
Näyttelijä Jarmo Salmi ja ohjaaja Jukka Sipilä. Näyttelijä Jarmo Salmi ja ohjaaja Jukka Sipilä. Kuva: Leif Öster / Yle kuvapalvelu Jukka Sipilä,Kukkivat roudan maat,1981,Jarmo salmi
Filmimateriaalista, jota on nyt noin 50 000 metriä, valitaan lopputulokseen 6000–7000 metrin välillä oleva määrä.― Jukka Sipilä Tänään iltapäivällä -ohjelmassa 25.9.1979

Tänään iltapäivällä -ohjelmassa haastateltu Sipilä kertoi lähtökohdan sarjan teolle olleen se, että sarja pitää kuvata siellä, minne Eino Säisä on tapahtumat kirjassaan sijoittanut. Radio-ohjelma seurasi sarjan tekoa radiotaajuksilla ja raportoi niin kuvausten etenemisestä kuin loppumisesta. Huhtikuussa vuonna 1978 kuvausten kulusta ja järjestelyistä kertoivat järjestäjä Rainer Joutsen, ohjaaja Jukka Sipilä sekä kuvaaja Raimo Hartzell.

Ohjaaja Sipilä tavoitettiin puhelimitse syyskuussa 1979, jolloin kuvaukset olivat päättyneet.

Kukkivat roudan maat -tv-elokuvasarja sai aikalaisarvioissa runsaasti kiitosta esteettisistä ansioista, autenttisesta rekvisiitasta, loistavasta kuvauksesta, kielenkäytöstä ja samaistuttavista henkilöhahmoista. Myös ajankuva oli tavoitettu niin, miten monet sen muistivat. Rohkeimmat uskalsivat esittää teoksen olevan jopa suomalaisen maatalousyhteiskunnan muistomerkki.

Kiitosten vastapainoksi sarja sai myös kritiikkiä. Teatteriohjaaja ja dramaturgi Pekka Lounela antoi Kulttuuriraportti-tv-ohjelmassa 22.3.1981 sarjasta niin risuja kuin ruusuja. Kritiikki kohdistui teoksen monimutkaisuuteen ja vaikeaan sekä raskaaseen seurattavuuteen. Lounela kritisoi lisäksi sarjan viipyilevää otetta, päähenkilöiden jakoa ja aikatasoilla "pelaamista". Ohjelmassa mukana olleen ohjaaja Sipilän mukaan Eino Säisän proosan rytmi on sellaista, millaista elämää maaseudulla eletään. Samanlainen tempo haluttiin täten tallentaa myös tv-versioon.

Kukkivat roudan maat Eino Säisän mukaan

Vuonna 1981 esitetyssä Kukkivat roudan maat, Eino Säisän aika Suomessa -tv-ohjelmassa ohjaaja Jukka Sipilä haastattelee kirjailija Eino Säisää hänen omissa maisemissaan Iisalmenseuduilla. Säisä kertoo kirjojensa taustasta ja televisioelokuvan Kukkivat roudan maat -romaanisarjan syntyvaiheista.

Kukkivat roudan maat -tv-elokuvasarjan tekijöitä:

Päärooleissa:

Jarmo Salmi
Jouni Tikkanen
Matti Hiltunen
Erkki Pajala
Rauha Valkonen
Matti Suokonautio
Jari Huttunen
Eeva-Liisa Riekkinen
Noora Tuomikoski
Hannele Nieminen
Leena Tuomikoski
Heikki Kervinen

Ohjaaja: Jukka Sipiliä ja Jeppis Kankainen
Käsikirjoittajat: Raimo O. Niemi, Kari Liila ja Eino Säisä
Musiikki: Toni Edelmann

Lue lisää:

Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -paketti

Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat toivotut tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.