Hyppää pääsisältöön

Kukkivat roudan maat maalasi realistisen kuvan sodanjälkeisestä yläsavolaisesta maaseudusta

Etualalla Jouni Tikkanen (Epa) ja Heikki Kervinen (Martti Hiltunen).
Etualalla Jouni Tikkanen (Epa) ja Heikki Kervinen (Martti Hiltunen). Kuva: Leif Öster / Yle kuvapalvelu Kukkivat roudan maat,Televisioteatteri

Kirjailija Eino Säisän pääteos Pohjois-Savoon sijoittuva Kukkivat roudan maat -romaanisarja ilmestyi vuosina 1971–1980. Jukka Sipilän ohjauksessa teoksesta jalostui mittava, lähes kahdeksantuntinen tv-elokuvasarja, joka sai ensiesityksensä televisiossa 1981. Koko sarja on pysyvästi katsottavissa Yle Areenassa.

Viisiosainen Kukkivat roudan maat -tv-elokuvasarjan tapahtumat kuvaavat sotien jälkeistä aikaa Iisalmen maaseudulla. Sarjassa seurataan Hiltusen perheen ja kokonaisen kyläyhteisön vaiheita sodanjälkeisestä jälleenrakennuksen ajasta maaseudun tyhjentymiseen vuosina 1943–1959. Mukana tarinassa on myös paikallista politiikkaa ja ihmissuhteita.

Kukkivat roudan maat oli teos, jolla Eino Säisä tuli suuren yleisön tietoisuuteen. Se oli myös ohjaaja Jukka Sipilän mittavimpia töitä. Tv-elokuvasarjaan musiikin sävelsi Toni Edelmann,jonka tärkeimmäksi tv-työksi lasketaan juuri kyseisen sarjan musiikkimaisema.

Kukkivat roudan maat oli aikanaan Ylen Televisioteatterin mittavin tuotanto. Kuvauksiin aikaa käytettiin puolitoista vuotta ja jälkitöihin noin runsas vuosi. Pelkästään koekuvauksissa kävi noin 600 paikallista hakijaa.

Ohjaaja Jukka Sipilän mukaan lopputuloksessa mukana oli 180 rooliksi laskettavaa näyttellijätyötä. Ammattinäyttelijöiden ohella työryhmässä oli runsaasti paikallisia avustajia, jotta rooleihin saatiin autenttista savolaista tunnelmaa ja puheenpartta.

Näyttelijä Jarmo Salmi ja ohjaaja Jukka Sipilä.
Näyttelijä Jarmo Salmi ja ohjaaja Jukka Sipilä. Näyttelijä Jarmo Salmi ja ohjaaja Jukka Sipilä. Kuva: Leif Öster / Yle kuvapalvelu Jukka Sipilä,Kukkivat roudan maat,1981,Jarmo salmi
Filmimateriaalista, jota on nyt noin 50 000 metriä, valitaan lopputulokseen 6000–7000 metrin välillä oleva määrä.― Jukka Sipilä Tänään iltapäivällä -ohjelmassa 25.9.1979

Tänään iltapäivällä -ohjelmassa haastateltu Sipilä kertoi lähtökohdan sarjan teolle olleen se, että sarja pitää kuvata siellä, minne Eino Säisä on tapahtumat kirjassaan sijoittanut. Radio-ohjelma seurasi sarjan tekoa radiotaajuksilla ja raportoi niin kuvausten etenemisestä kuin loppumisesta. Huhtikuussa vuonna 1978 kuvausten kulusta ja järjestelyistä kertoivat järjestäjä Rainer Joutsen, ohjaaja Jukka Sipilä sekä kuvaaja Raimo Hartzell.

Ohjaaja Sipilä tavoitettiin puhelimitse syyskuussa 1979, jolloin kuvaukset olivat päättyneet.

Kukkivat roudan maat -tv-elokuvasarja sai aikalaisarvioissa runsaasti kiitosta esteettisistä ansioista, autenttisesta rekvisiitasta, loistavasta kuvauksesta, kielenkäytöstä ja samaistuttavista henkilöhahmoista. Myös ajankuva oli tavoitettu niin, miten monet sen muistivat. Rohkeimmat uskalsivat esittää teoksen olevan jopa suomalaisen maatalousyhteiskunnan muistomerkki.

Kiitosten vastapainoksi sarja sai myös kritiikkiä. Teatteriohjaaja ja dramaturgi Pekka Lounela antoi Kulttuuriraportti-tv-ohjelmassa 22.3.1981 sarjasta niin risuja kuin ruusuja. Kritiikki kohdistui teoksen monimutkaisuuteen ja vaikeaan sekä raskaaseen seurattavuuteen. Lounela kritisoi lisäksi sarjan viipyilevää otetta, päähenkilöiden jakoa ja aikatasoilla "pelaamista". Ohjelmassa mukana olleen ohjaaja Sipilän mukaan Eino Säisän proosan rytmi on sellaista, millaista elämää maaseudulla eletään. Samanlainen tempo haluttiin täten tallentaa myös tv-versioon.

Kukkivat roudan maat Eino Säisän mukaan

Vuonna 1981 esitetyssä Kukkivat roudan maat, Eino Säisän aika Suomessa -tv-ohjelmassa ohjaaja Jukka Sipilä haastattelee kirjailija Eino Säisää hänen omissa maisemissaan Iisalmenseuduilla. Säisä kertoo kirjojensa taustasta ja televisioelokuvan Kukkivat roudan maat -romaanisarjan syntyvaiheista.

Kukkivat roudan maat -tv-elokuvasarjan tekijöitä:

Päärooleissa:

Jarmo Salmi
Jouni Tikkanen
Matti Hiltunen
Erkki Pajala
Rauha Valkonen
Matti Suokonautio
Jari Huttunen
Eeva-Liisa Riekkinen
Noora Tuomikoski
Hannele Nieminen
Leena Tuomikoski
Heikki Kervinen

Ohjaaja: Jukka Sipiliä ja Jeppis Kankainen
Käsikirjoittajat: Raimo O. Niemi, Kari Liila ja Eino Säisä
Musiikki: Toni Edelmann

Lue lisää:

Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -paketti

Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat toivotut tv-elokuvat <em>Manillaköysi</em>, <em>Kirje isältä</em>, <em>Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet</em> sekä <em>Vääpeli Sadon tapaus</em>. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat <em>Sodan ja rauhan miehet</em>, <em>Yhdeksän miehen saappaat</em>, <em>Mustat ja punaiset vuodet</em> Tampereella, <em>Kukkivat roudan maat</em> Ylä-Savossa sekä <em>Isännät ja isäntien varjot</em> Pohjois-Pohjanmaalla.

Kommentit
  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.