Hyppää pääsisältöön

Kukkivat roudan maat maalasi realistisen kuvan sodanjälkeisestä yläsavolaisesta maaseudusta

Etualalla Jouni Tikkanen (Epa) ja Heikki Kervinen (Martti Hiltunen).
Etualalla Jouni Tikkanen (Epa) ja Heikki Kervinen (Martti Hiltunen). Kuva: Leif Öster / Yle kuvapalvelu Kukkivat roudan maat,Televisioteatteri

Kirjailija Eino Säisän pääteos Pohjois-Savoon sijoittuva Kukkivat roudan maat -romaanisarja ilmestyi vuosina 1971–1980. Jukka Sipilän ohjauksessa teoksesta jalostui mittava, lähes kahdeksantuntinen tv-elokuvasarja, joka sai ensiesityksensä televisiossa 1981. Koko sarja on pysyvästi katsottavissa Yle Areenassa.

Viisiosainen Kukkivat roudan maat -tv-elokuvasarjan tapahtumat kuvaavat sotien jälkeistä aikaa Iisalmen maaseudulla. Sarjassa seurataan Hiltusen perheen ja kokonaisen kyläyhteisön vaiheita sodanjälkeisestä jälleenrakennuksen ajasta maaseudun tyhjentymiseen vuosina 1943–1959. Mukana tarinassa on myös paikallista politiikkaa ja ihmissuhteita.

Kukkivat roudan maat oli teos, jolla Eino Säisä tuli suuren yleisön tietoisuuteen. Se oli myös ohjaaja Jukka Sipilän mittavimpia töitä. Tv-elokuvasarjaan musiikin sävelsi Toni Edelmann,jonka tärkeimmäksi tv-työksi lasketaan juuri kyseisen sarjan musiikkimaisema.

Kukkivat roudan maat oli aikanaan Ylen Televisioteatterin mittavin tuotanto. Kuvauksiin aikaa käytettiin puolitoista vuotta ja jälkitöihin noin runsas vuosi. Pelkästään koekuvauksissa kävi noin 600 paikallista hakijaa.

Ohjaaja Jukka Sipilän mukaan lopputuloksessa mukana oli 180 rooliksi laskettavaa näyttellijätyötä. Ammattinäyttelijöiden ohella työryhmässä oli runsaasti paikallisia avustajia, jotta rooleihin saatiin autenttista savolaista tunnelmaa ja puheenpartta.

Näyttelijä Jarmo Salmi ja ohjaaja Jukka Sipilä.
Näyttelijä Jarmo Salmi ja ohjaaja Jukka Sipilä. Näyttelijä Jarmo Salmi ja ohjaaja Jukka Sipilä. Kuva: Leif Öster / Yle kuvapalvelu Jukka Sipilä,Kukkivat roudan maat,1981,Jarmo salmi
Filmimateriaalista, jota on nyt noin 50 000 metriä, valitaan lopputulokseen 6000–7000 metrin välillä oleva määrä.― Jukka Sipilä Tänään iltapäivällä -ohjelmassa 25.9.1979

Tänään iltapäivällä -ohjelmassa haastateltu Sipilä kertoi lähtökohdan sarjan teolle olleen se, että sarja pitää kuvata siellä, minne Eino Säisä on tapahtumat kirjassaan sijoittanut. Radio-ohjelma seurasi sarjan tekoa radiotaajuksilla ja raportoi niin kuvausten etenemisestä kuin loppumisesta. Huhtikuussa vuonna 1978 kuvausten kulusta ja järjestelyistä kertoivat järjestäjä Rainer Joutsen, ohjaaja Jukka Sipilä sekä kuvaaja Raimo Hartzell.

Ohjaaja Sipilä tavoitettiin puhelimitse syyskuussa 1979, jolloin kuvaukset olivat päättyneet.

Kukkivat roudan maat -tv-elokuvasarja sai aikalaisarvioissa runsaasti kiitosta esteettisistä ansioista, autenttisesta rekvisiitasta, loistavasta kuvauksesta, kielenkäytöstä ja samaistuttavista henkilöhahmoista. Myös ajankuva oli tavoitettu niin, miten monet sen muistivat. Rohkeimmat uskalsivat esittää teoksen olevan jopa suomalaisen maatalousyhteiskunnan muistomerkki.

Kiitosten vastapainoksi sarja sai myös kritiikkiä. Teatteriohjaaja ja dramaturgi Pekka Lounela antoi Kulttuuriraportti-tv-ohjelmassa 22.3.1981 sarjasta niin risuja kuin ruusuja. Kritiikki kohdistui teoksen monimutkaisuuteen ja vaikeaan sekä raskaaseen seurattavuuteen. Lounela kritisoi lisäksi sarjan viipyilevää otetta, päähenkilöiden jakoa ja aikatasoilla "pelaamista". Ohjelmassa mukana olleen ohjaaja Sipilän mukaan Eino Säisän proosan rytmi on sellaista, millaista elämää maaseudulla eletään. Samanlainen tempo haluttiin täten tallentaa myös tv-versioon.

Kukkivat roudan maat Eino Säisän mukaan

Vuonna 1981 esitetyssä Kukkivat roudan maat, Eino Säisän aika Suomessa -tv-ohjelmassa ohjaaja Jukka Sipilä haastattelee kirjailija Eino Säisää hänen omissa maisemissaan Iisalmenseuduilla. Säisä kertoo kirjojensa taustasta ja televisioelokuvan Kukkivat roudan maat -romaanisarjan syntyvaiheista.

Kukkivat roudan maat -tv-elokuvasarjan tekijöitä:

Päärooleissa:

Jarmo Salmi
Jouni Tikkanen
Matti Hiltunen
Erkki Pajala
Rauha Valkonen
Matti Suokonautio
Jari Huttunen
Eeva-Liisa Riekkinen
Noora Tuomikoski
Hannele Nieminen
Leena Tuomikoski
Heikki Kervinen

Ohjaaja: Jukka Sipiliä ja Jeppis Kankainen
Käsikirjoittajat: Raimo O. Niemi, Kari Liila ja Eino Säisä
Musiikki: Toni Edelmann

Lue lisää:

Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -paketti

Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat toivotut tv-elokuvat <em>Manillaköysi</em>, <em>Kirje isältä</em>, <em>Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet</em> sekä <em>Vääpeli Sadon tapaus</em>. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat <em>Sodan ja rauhan miehet</em>, <em>Yhdeksän miehen saappaat</em>, <em>Mustat ja punaiset vuodet</em> Tampereella, <em>Kukkivat roudan maat</em> Ylä-Savossa sekä <em>Isännät ja isäntien varjot</em> Pohjois-Pohjanmaalla.

Kommentit
  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Kirjakuunnelmia kesän korvalle

    Klassikkoteoksia kuunnelmasovituksina.

    Kun aurinko porottaa niin, ettei kirjan sivuista selvää saa, voi hyvän kirjan parissa rentoutua myös kuuntelemalla sitä.

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

  • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

    Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

    Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

  • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

    Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

    Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

    Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

    Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.