Hyppää pääsisältöön

Kukkivat roudan maat maalasi realistisen kuvan sodanjälkeisestä yläsavolaisesta maaseudusta

Etualalla Jouni Tikkanen (Epa) ja Heikki Kervinen (Martti Hiltunen).
Etualalla Jouni Tikkanen (Epa) ja Heikki Kervinen (Martti Hiltunen). Kuva: Leif Öster / Yle kuvapalvelu Kukkivat roudan maat,Televisioteatteri

Kirjailija Eino Säisän pääteos Pohjois-Savoon sijoittuva Kukkivat roudan maat -romaanisarja ilmestyi vuosina 1971–1980. Jukka Sipilän ohjauksessa teoksesta jalostui mittava, lähes kahdeksantuntinen tv-elokuvasarja, joka sai ensiesityksensä televisiossa 1981. Koko sarja on pysyvästi katsottavissa Yle Areenassa.

Viisiosainen Kukkivat roudan maat -tv-elokuvasarjan tapahtumat kuvaavat sotien jälkeistä aikaa Iisalmen maaseudulla. Sarjassa seurataan Hiltusen perheen ja kokonaisen kyläyhteisön vaiheita sodanjälkeisestä jälleenrakennuksen ajasta maaseudun tyhjentymiseen vuosina 1943–1959. Mukana tarinassa on myös paikallista politiikkaa ja ihmissuhteita.

Kukkivat roudan maat oli teos, jolla Eino Säisä tuli suuren yleisön tietoisuuteen. Se oli myös ohjaaja Jukka Sipilän mittavimpia töitä. Tv-elokuvasarjaan musiikin sävelsi Toni Edelmann,jonka tärkeimmäksi tv-työksi lasketaan juuri kyseisen sarjan musiikkimaisema.

Kukkivat roudan maat oli aikanaan Ylen Televisioteatterin mittavin tuotanto. Kuvauksiin aikaa käytettiin puolitoista vuotta ja jälkitöihin noin runsas vuosi. Pelkästään koekuvauksissa kävi noin 600 paikallista hakijaa.

Ohjaaja Jukka Sipilän mukaan lopputuloksessa mukana oli 180 rooliksi laskettavaa näyttellijätyötä. Ammattinäyttelijöiden ohella työryhmässä oli runsaasti paikallisia avustajia, jotta rooleihin saatiin autenttista savolaista tunnelmaa ja puheenpartta.

Näyttelijä Jarmo Salmi ja ohjaaja Jukka Sipilä.
Näyttelijä Jarmo Salmi ja ohjaaja Jukka Sipilä. Näyttelijä Jarmo Salmi ja ohjaaja Jukka Sipilä. Kuva: Leif Öster / Yle kuvapalvelu Jukka Sipilä,Kukkivat roudan maat,1981,Jarmo salmi
Filmimateriaalista, jota on nyt noin 50 000 metriä, valitaan lopputulokseen 6000–7000 metrin välillä oleva määrä.― Jukka Sipilä Tänään iltapäivällä -ohjelmassa 25.9.1979

Tänään iltapäivällä -ohjelmassa haastateltu Sipilä kertoi lähtökohdan sarjan teolle olleen se, että sarja pitää kuvata siellä, minne Eino Säisä on tapahtumat kirjassaan sijoittanut. Radio-ohjelma seurasi sarjan tekoa radiotaajuksilla ja raportoi niin kuvausten etenemisestä kuin loppumisesta. Huhtikuussa vuonna 1978 kuvausten kulusta ja järjestelyistä kertoivat järjestäjä Rainer Joutsen, ohjaaja Jukka Sipilä sekä kuvaaja Raimo Hartzell.

Ohjaaja Sipilä tavoitettiin puhelimitse syyskuussa 1979, jolloin kuvaukset olivat päättyneet.

Kukkivat roudan maat -tv-elokuvasarja sai aikalaisarvioissa runsaasti kiitosta esteettisistä ansioista, autenttisesta rekvisiitasta, loistavasta kuvauksesta, kielenkäytöstä ja samaistuttavista henkilöhahmoista. Myös ajankuva oli tavoitettu niin, miten monet sen muistivat. Rohkeimmat uskalsivat esittää teoksen olevan jopa suomalaisen maatalousyhteiskunnan muistomerkki.

Kiitosten vastapainoksi sarja sai myös kritiikkiä. Teatteriohjaaja ja dramaturgi Pekka Lounela antoi Kulttuuriraportti-tv-ohjelmassa 22.3.1981 sarjasta niin risuja kuin ruusuja. Kritiikki kohdistui teoksen monimutkaisuuteen ja vaikeaan sekä raskaaseen seurattavuuteen. Lounela kritisoi lisäksi sarjan viipyilevää otetta, päähenkilöiden jakoa ja aikatasoilla "pelaamista". Ohjelmassa mukana olleen ohjaaja Sipilän mukaan Eino Säisän proosan rytmi on sellaista, millaista elämää maaseudulla eletään. Samanlainen tempo haluttiin täten tallentaa myös tv-versioon.

Kukkivat roudan maat Eino Säisän mukaan

Vuonna 1981 esitetyssä Kukkivat roudan maat, Eino Säisän aika Suomessa -tv-ohjelmassa ohjaaja Jukka Sipilä haastattelee kirjailija Eino Säisää hänen omissa maisemissaan Iisalmenseuduilla. Säisä kertoo kirjojensa taustasta ja televisioelokuvan Kukkivat roudan maat -romaanisarjan syntyvaiheista.

Kukkivat roudan maat -tv-elokuvasarjan tekijöitä:

Päärooleissa:

Jarmo Salmi
Jouni Tikkanen
Matti Hiltunen
Erkki Pajala
Rauha Valkonen
Matti Suokonautio
Jari Huttunen
Eeva-Liisa Riekkinen
Noora Tuomikoski
Hannele Nieminen
Leena Tuomikoski
Heikki Kervinen

Ohjaaja: Jukka Sipiliä ja Jeppis Kankainen
Käsikirjoittajat: Raimo O. Niemi, Kari Liila ja Eino Säisä
Musiikki: Toni Edelmann

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto