Hyppää pääsisältöön

Kukkivat roudan maat maalasi realistisen kuvan sodanjälkeisestä yläsavolaisesta maaseudusta

Etualalla Jouni Tikkanen (Epa) ja Heikki Kervinen (Martti Hiltunen).
Etualalla Jouni Tikkanen (Epa) ja Heikki Kervinen (Martti Hiltunen). Kuva: Leif Öster / Yle kuvapalvelu Kukkivat roudan maat,Televisioteatteri

Kirjailija Eino Säisän pääteos Pohjois-Savoon sijoittuva Kukkivat roudan maat -romaanisarja ilmestyi vuosina 1971–1980. Jukka Sipilän ohjauksessa teoksesta jalostui mittava, lähes kahdeksantuntinen tv-elokuvasarja, joka sai ensiesityksensä televisiossa 1981. Koko sarja on pysyvästi katsottavissa Yle Areenassa.

Viisiosainen Kukkivat roudan maat -tv-elokuvasarjan tapahtumat kuvaavat sotien jälkeistä aikaa Iisalmen maaseudulla. Sarjassa seurataan Hiltusen perheen ja kokonaisen kyläyhteisön vaiheita sodanjälkeisestä jälleenrakennuksen ajasta maaseudun tyhjentymiseen vuosina 1943–1959. Mukana tarinassa on myös paikallista politiikkaa ja ihmissuhteita.

Kukkivat roudan maat oli teos, jolla Eino Säisä tuli suuren yleisön tietoisuuteen. Se oli myös ohjaaja Jukka Sipilän mittavimpia töitä. Tv-elokuvasarjaan musiikin sävelsi Toni Edelmann,jonka tärkeimmäksi tv-työksi lasketaan juuri kyseisen sarjan musiikkimaisema.

Kukkivat roudan maat oli aikanaan Ylen Televisioteatterin mittavin tuotanto. Kuvauksiin aikaa käytettiin puolitoista vuotta ja jälkitöihin noin runsas vuosi. Pelkästään koekuvauksissa kävi noin 600 paikallista hakijaa.

Ohjaaja Jukka Sipilän mukaan lopputuloksessa mukana oli 180 rooliksi laskettavaa näyttellijätyötä. Ammattinäyttelijöiden ohella työryhmässä oli runsaasti paikallisia avustajia, jotta rooleihin saatiin autenttista savolaista tunnelmaa ja puheenpartta.

Näyttelijä Jarmo Salmi ja ohjaaja Jukka Sipilä.
Näyttelijä Jarmo Salmi ja ohjaaja Jukka Sipilä. Näyttelijä Jarmo Salmi ja ohjaaja Jukka Sipilä. Kuva: Leif Öster / Yle kuvapalvelu Jukka Sipilä,Kukkivat roudan maat,1981,Jarmo salmi
Filmimateriaalista, jota on nyt noin 50 000 metriä, valitaan lopputulokseen 6000–7000 metrin välillä oleva määrä.― Jukka Sipilä Tänään iltapäivällä -ohjelmassa 25.9.1979

Tänään iltapäivällä -ohjelmassa haastateltu Sipilä kertoi lähtökohdan sarjan teolle olleen se, että sarja pitää kuvata siellä, minne Eino Säisä on tapahtumat kirjassaan sijoittanut. Radio-ohjelma seurasi sarjan tekoa radiotaajuksilla ja raportoi niin kuvausten etenemisestä kuin loppumisesta. Huhtikuussa vuonna 1978 kuvausten kulusta ja järjestelyistä kertoivat järjestäjä Rainer Joutsen, ohjaaja Jukka Sipilä sekä kuvaaja Raimo Hartzell.

Ohjaaja Sipilä tavoitettiin puhelimitse syyskuussa 1979, jolloin kuvaukset olivat päättyneet.

Kukkivat roudan maat -tv-elokuvasarja sai aikalaisarvioissa runsaasti kiitosta esteettisistä ansioista, autenttisesta rekvisiitasta, loistavasta kuvauksesta, kielenkäytöstä ja samaistuttavista henkilöhahmoista. Myös ajankuva oli tavoitettu niin, miten monet sen muistivat. Rohkeimmat uskalsivat esittää teoksen olevan jopa suomalaisen maatalousyhteiskunnan muistomerkki.

Kiitosten vastapainoksi sarja sai myös kritiikkiä. Teatteriohjaaja ja dramaturgi Pekka Lounela antoi Kulttuuriraportti-tv-ohjelmassa 22.3.1981 sarjasta niin risuja kuin ruusuja. Kritiikki kohdistui teoksen monimutkaisuuteen ja vaikeaan sekä raskaaseen seurattavuuteen. Lounela kritisoi lisäksi sarjan viipyilevää otetta, päähenkilöiden jakoa ja aikatasoilla "pelaamista". Ohjelmassa mukana olleen ohjaaja Sipilän mukaan Eino Säisän proosan rytmi on sellaista, millaista elämää maaseudulla eletään. Samanlainen tempo haluttiin täten tallentaa myös tv-versioon.

Kukkivat roudan maat Eino Säisän mukaan

Vuonna 1981 esitetyssä Kukkivat roudan maat, Eino Säisän aika Suomessa -tv-ohjelmassa ohjaaja Jukka Sipilä haastattelee kirjailija Eino Säisää hänen omissa maisemissaan Iisalmenseuduilla. Säisä kertoo kirjojensa taustasta ja televisioelokuvan Kukkivat roudan maat -romaanisarjan syntyvaiheista.

Kukkivat roudan maat -tv-elokuvasarjan tekijöitä:

Päärooleissa:

Jarmo Salmi
Jouni Tikkanen
Matti Hiltunen
Erkki Pajala
Rauha Valkonen
Matti Suokonautio
Jari Huttunen
Eeva-Liisa Riekkinen
Noora Tuomikoski
Hannele Nieminen
Leena Tuomikoski
Heikki Kervinen

Ohjaaja: Jukka Sipiliä ja Jeppis Kankainen
Käsikirjoittajat: Raimo O. Niemi, Kari Liila ja Eino Säisä
Musiikki: Toni Edelmann

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.