Hyppää pääsisältöön

Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

Sirkka (Minna Aro) ja Pauli (Aarre Pekkarinen) tanssivat (1973).
Jokisen Sirkka ja Korpelan Pauli tanssivat häitään. Sirkka (Minna Aro) ja Pauli (Aarre Pekkarinen) tanssivat (1973). Kuva: Antero Tenhunen / Yle kuvapalvelu. Mustat ja punaiset vuodet

Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

Yleisön toiveesta Mustat ja punaiset vuodet -sarja julkaistiin 9.11.2017 kokonaisuudessaan pysyvästi Areenassa.

No, minkälaisia ihmisiä ne on, ne Korpelat?― Elli kysyy mieheltään ensivaikutelmaa uuden vuokraisännän perheestä (1932)

Tarina alkaa lamavuodesta 1932. Tamperelainen metallimies Taavi Jokinen (Erkki Siltola) joutuu muuttamaan vaimonsa Ellin (Orvokki Mäkinen) ja kahden lapsensa kanssa pienestä asunnosta vielä pienempään. Uusi asunto sijaitsee Pispalassa, missä yhteiskunnalliset erot näkyvät selvästi. Jokiset ja muut vuokralaiset ovat täysin alisteisessa asemassa asunnot omistavaan Korpelan perheeseen verrattuna.

Liisa Vuoriston käsikirjoittama tarina kiertyy Jokisten ja Korpeloiden ympärille moniulotteisesti. Teemoiksi nousevat ainakin luokkajako ja sen mahdollinen muuntuminen, poliittiset liikehdinnät ja niiden välittömät vaikutukset, naisen asema sekä joidenkin uuden ajan ilmentymien vastustaminen. Voimakkaasti kantaaottava tarina onnistutaan esittämään alleviivaamattomasti: ajankuva välittyy katsojalle luontevasti ja aidosti elämänmakuisena.

Kyllä se tää elämä niin merkillinen on. Aina se jostakin kiikastaa.― Taavi Jokinen hieman ennen kuolemaansa (1968)

Naisnäkökulma korostuu hienosti Eila Arjoman ohjauksessa: draama sisältää huomattavan paljon esimerkiksi tanssikohtauksia, jotka pienin, onnistunein keinoin kertovat henkilöistään katsojalle paljon. Nämäkin usein sanattomat kannanotot saavat komeaa lisäväriä Juhani Raiskisen harkitusti sijoitetusta onnistuneesta musiikista. Sarjassa vietetään myös paljon aikaa sängyssä, useimmiten siellä keskustellaan.

Tamperetta tunteville sarja on kullanarvoinen. Pispalalaissyntyinen, työläisperhetaustainen Vuoristo on tiennyt, mihin tarinansa sijoittaa ja ulkokuvaukset on tehty aidossa miljöössä. Viimeisen osan purkukuvat ovat Amurista.

Mustat ja punaiset vuodet on viimeinen pitkä tv-sarja, joka toteutettiin mustavalkoisena. Sarjan viimeinen osa oli tosin aikomus kuvata värifilmille.

San mun sanoneen, että kaikki ne ny kohta tänne änkee. Nehän on kaikki kotosinkin Pispalasta. Semmottekki, jotka on kerran käyny täällä kääntymässä.― Tilda ja Elli miettivät syitä sille, miksi heidän talonsa puretaan (1973)

Mustat ja punaiset vuodet – tekijät ja näyttelijät

Ohjaus: Eila Arjoma
Käsikirjoitus: Liisa Vuoristo
Musiikki: Juhani Raiskinen
Puvustus: Irma Nukarinen
Lavastus: Lauri Elo
Kuvaus: Mauri Aalto, Rauno Pulli
Kuvaussihteeri: Tuulikki Halonen

Taavi Jokinen - Erkki Siltola
ElliJokinen - Orvokki Mäkinen
Sirkka Jokinen - Minna Aro
Hilkka Jokinen - Katja Salminen
Olavi Jokinen – Ahti Jokinen
Liisa Jokinen – Kielo Tommila
Marja Jokinen – Riitta-Mari Palo
Artturi Rimminen – Veli Tuomas-Kettunen
Helmi Rimminen – Irma Tanskanen
Kyllikki Rimminen – Virpi Uimonen
Herra Korpela – Pentti Järventie
Rouva Korpela – Helinä Viitanen
Pauli Korpela – Aarre Pekkarinen
Jussi Korpela – Jussi Siukola
Jukka Korpela – Pekka Lepikkö
Kustaa Strandberg – Pertti Palo
Tilda Lundberg – Ritva Valkama
Herra Salomaa – Olavi Niemi
Rouva Salomaa – Kaija Lahtinen
Maija Salomaa – Anitta Niemi
Lars-Olof Törngren – Ilmari Saarelainen
Väänänen – Reijo Koukonen
Väänäskä – Maija-Liisa Majanlahti

Katsojien ja kriitikoiden kiittämä sarja on uhmannut aikaa

Keväällä 1973 katsojat pitivät näkemästään suuresti ja kriitikot palkitsivat sen samana vuonna Telvis-patsaalla. Sarja myös pysyi katsojien mielissä ja se uusittiin televisiossa vuosina 1985 ja 1996. Ensimmäinen uusinta oli menestys ja toinen uudelleenesitys koettiin jopa ajankohtaiseksi, koska suomalaisilla oli jälleen tuoretta tuntumaa lama-aikaan.

Helsingin Sanomien kriitikko Jukka Kajava nimitti Mustia ja punaisia vuosia "charmikkaaksi" sarjaksi ja kiitti sen uskottavaa ihmiskuvausta.


He osaavat olla siten ihmisiä, että elämän pienet onnen hetket tekevät myös katsojan onnelliseksi. Ja murheet murheelliseksi.
― Jukka Kajava kiittää Erkki Siltolan ja Orvokki Mäkisen roolityötä (HS 14.6.1996)

Vaikka tekniikka oli vanhentunutta ja kerronta nykymittapuin verkkaista, Kajava totesi hyväksyvänsä sen, koska draama toimi "omimmilla alueillaan erittäin hyvin". Sekään ei häntä haitannut, että "studiolavastus näytti studiolavastukselta". "Ihmiset, jotka kulkevat siinä 1930-luvulta 1970-luvun alkuun, heissä on samaa lämpöä ja koskettavuutta kuin ensikatsomallakin."

Hieman toteutuksessa on 70-luvun tv-ajattelulle ominaista työläisromanttista kirkastusta, mutta sekin toimii, on tyylikeino, jota osataan käyttää.― Jukka Kajava 14.6.1996

Aamulehdessä iloittiin luonnollisesti tamperelaisuuden ja etenkin Pispalan onnistuneesta esittämisestä. Marja Sjöberg otsikoi arvionsa "Vanhanaikaista, mutta..." ja piti toteutusta nykykatsojalle "koomisen hitaana". Hänen mukaansa toivotun uusinnan arvo olikin muualla: aikansa kuvana ja 1970-luvun tuotteena sarjaa saattoi hänen mukaansa jo pitää klassikkona. Lisäksi hän totesi, että "lukuisten yksityiskohtien tutkittu runsaus" miellyttää varmasti paikallisia katsojia.

Näin Suomessa elettiin ja näin maailma nähtiin ja koettiin.― Marja Sjöberg Aamulehden kritiikissä 14.6.1996

Näin "Jokiset" muistelivat sarjaa vuonna 1996

Erkki Siltola ja Orvokki Mäkinen muistelivat sarjan tekoa Aamulehden haastattelussa 16.6.1996.

Kysymykseen siitä, puhuttiinko sarjassa liikaa politiikkaa, he vastasivat seuraavasti:

"Orvokki: Ei minusta. Sarjan näkökulma on tasoittava ja tasapuolinen. Meidän eli Jokisten tyttö menee avioon porvari-Korpelan pojan kanssa. Taavi Jokinen on poliittisesti keskitien kulkija.

Erkki: Muistan yhden kohtauksen, johon itse sävelsin lisäväriä. Kun Jokiset nlähtivät vappujuhliin, olin vadin päällä pessyt nassuni ja kattelin tukkaani peilistä, niin rupesin laulamaan työväenmarssia. Ohjaaja Eila Arjoma, itsekin työläiskodista, kielsi, ettei laulu sovi tuohon."

Lue lisää:

Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -paketti

Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan julkaistuissa elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa.

Kommentit
  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

  • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

    Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

    Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

    Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

    Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.

  • Osaako videonoutaja laulaa? Kuuntele Ransun ja Inga Sulinin harvinainen duetto

    Ransu Karvakuono ja Inga Sulin: Play a Simple Melody

    Kun Ylen TV2:n väki kokoontui 1990 juhlistamaan kanavan 25-vuotista taivalta, kuultiin tavanomaisten viihdenumeroiden ohella harvinainen duetto. Lastenohjelmien keulakuva Ransu Karvakuono yhdisti voimansa laulaja Inga Sulinin kanssa ja parivaljakko tulkitsi klassikkokappaleen Play a Simple Melody.

  • Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

    Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

    Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

  • Sielun Veljet oli rock-energiaa kaikille aisteille

    Koosteessa musiikkivideoita, haastatteluita ja konsertteja.

    Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Sielun Veljien musiikkivideoita, live-esiintymisiä sekä haastatteluita vuosien varrelta. Bändi ei tyytynyt vain tyydyttämään kuulijoita, Sielun Veljien taide palveli kaikkia kokijan aisteja – hikirauhasia unohtamatta.

  • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

    Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

    Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa.