Hyppää pääsisältöön

Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

Sirkka (Minna Aro) ja Pauli (Aarre Pekkarinen) tanssivat (1973).
Jokisen Sirkka ja Korpelan Pauli tanssivat häitään. Sirkka (Minna Aro) ja Pauli (Aarre Pekkarinen) tanssivat (1973). Kuva: Antero Tenhunen / Yle kuvapalvelu. Mustat ja punaiset vuodet

Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

Yleisön toiveesta Mustat ja punaiset vuodet -sarja julkaistiin 9.11.2017 kokonaisuudessaan pysyvästi Areenassa.

No, minkälaisia ihmisiä ne on, ne Korpelat?― Elli kysyy mieheltään ensivaikutelmaa uuden vuokraisännän perheestä (1932)

Tarina alkaa lamavuodesta 1932. Tamperelainen metallimies Taavi Jokinen (Erkki Siltola) joutuu muuttamaan vaimonsa Ellin (Orvokki Mäkinen) ja kahden lapsensa kanssa pienestä asunnosta vielä pienempään. Uusi asunto sijaitsee Pispalassa, missä yhteiskunnalliset erot näkyvät selvästi. Jokiset ja muut vuokralaiset ovat täysin alisteisessa asemassa asunnot omistavaan Korpelan perheeseen verrattuna.

Liisa Vuoriston käsikirjoittama tarina kiertyy Jokisten ja Korpeloiden ympärille moniulotteisesti. Teemoiksi nousevat ainakin luokkajako ja sen mahdollinen muuntuminen, poliittiset liikehdinnät ja niiden välittömät vaikutukset, naisen asema sekä joidenkin uuden ajan ilmentymien vastustaminen. Voimakkaasti kantaaottava tarina onnistutaan esittämään alleviivaamattomasti: ajankuva välittyy katsojalle luontevasti ja aidosti elämänmakuisena.

Kyllä se tää elämä niin merkillinen on. Aina se jostakin kiikastaa.― Taavi Jokinen hieman ennen kuolemaansa (1968)

Naisnäkökulma korostuu hienosti Eila Arjoman ohjauksessa: draama sisältää huomattavan paljon esimerkiksi tanssikohtauksia, jotka pienin, onnistunein keinoin kertovat henkilöistään katsojalle paljon. Nämäkin usein sanattomat kannanotot saavat komeaa lisäväriä Juhani Raiskisen harkitusti sijoitetusta onnistuneesta musiikista. Sarjassa vietetään myös paljon aikaa sängyssä, useimmiten siellä keskustellaan.

Tamperetta tunteville sarja on kullanarvoinen. Pispalalaissyntyinen, työläisperhetaustainen Vuoristo on tiennyt, mihin tarinansa sijoittaa ja ulkokuvaukset on tehty aidossa miljöössä. Viimeisen osan purkukuvat ovat Amurista.

Mustat ja punaiset vuodet on viimeinen pitkä tv-sarja, joka toteutettiin mustavalkoisena. Sarjan viimeinen osa oli tosin aikomus kuvata värifilmille.

San mun sanoneen, että kaikki ne ny kohta tänne änkee. Nehän on kaikki kotosinkin Pispalasta. Semmottekki, jotka on kerran käyny täällä kääntymässä.― Tilda ja Elli miettivät syitä sille, miksi heidän talonsa puretaan (1973)

Mustat ja punaiset vuodet – tekijät ja näyttelijät

Ohjaus: Eila Arjoma
Käsikirjoitus: Liisa Vuoristo
Musiikki: Juhani Raiskinen
Puvustus: Irma Nukarinen
Lavastus: Lauri Elo
Kuvaus: Mauri Aalto, Rauno Pulli
Kuvaussihteeri: Tuulikki Halonen

Taavi Jokinen - Erkki Siltola
ElliJokinen - Orvokki Mäkinen
Sirkka Jokinen - Minna Aro
Hilkka Jokinen - Katja Salminen
Olavi Jokinen – Ahti Jokinen
Liisa Jokinen – Kielo Tommila
Marja Jokinen – Riitta-Mari Palo
Artturi Rimminen – Veli Tuomas-Kettunen
Helmi Rimminen – Irma Tanskanen
Kyllikki Rimminen – Virpi Uimonen
Herra Korpela – Pentti Järventie
Rouva Korpela – Helinä Viitanen
Pauli Korpela – Aarre Pekkarinen
Jussi Korpela – Jussi Siukola
Jukka Korpela – Pekka Lepikkö
Kustaa Strandberg – Pertti Palo
Tilda Lundberg – Ritva Valkama
Herra Salomaa – Olavi Niemi
Rouva Salomaa – Kaija Lahtinen
Maija Salomaa – Anitta Niemi
Lars-Olof Törngren – Ilmari Saarelainen
Väänänen – Reijo Koukonen
Väänäskä – Maija-Liisa Majanlahti

Katsojien ja kriitikoiden kiittämä sarja on uhmannut aikaa

Keväällä 1973 katsojat pitivät näkemästään suuresti ja kriitikot palkitsivat sen samana vuonna Telvis-patsaalla. Sarja myös pysyi katsojien mielissä ja se uusittiin televisiossa vuosina 1985 ja 1996. Ensimmäinen uusinta oli menestys ja toinen uudelleenesitys koettiin jopa ajankohtaiseksi, koska suomalaisilla oli jälleen tuoretta tuntumaa lama-aikaan.

Helsingin Sanomien kriitikko Jukka Kajava nimitti Mustia ja punaisia vuosia "charmikkaaksi" sarjaksi ja kiitti sen uskottavaa ihmiskuvausta.


He osaavat olla siten ihmisiä, että elämän pienet onnen hetket tekevät myös katsojan onnelliseksi. Ja murheet murheelliseksi.
― Jukka Kajava kiittää Erkki Siltolan ja Orvokki Mäkisen roolityötä (HS 14.6.1996)

Vaikka tekniikka oli vanhentunutta ja kerronta nykymittapuin verkkaista, Kajava totesi hyväksyvänsä sen, koska draama toimi "omimmilla alueillaan erittäin hyvin". Sekään ei häntä haitannut, että "studiolavastus näytti studiolavastukselta". "Ihmiset, jotka kulkevat siinä 1930-luvulta 1970-luvun alkuun, heissä on samaa lämpöä ja koskettavuutta kuin ensikatsomallakin."

Hieman toteutuksessa on 70-luvun tv-ajattelulle ominaista työläisromanttista kirkastusta, mutta sekin toimii, on tyylikeino, jota osataan käyttää.― Jukka Kajava 14.6.1996

Aamulehdessä iloittiin luonnollisesti tamperelaisuuden ja etenkin Pispalan onnistuneesta esittämisestä. Marja Sjöberg otsikoi arvionsa "Vanhanaikaista, mutta..." ja piti toteutusta nykykatsojalle "koomisen hitaana". Hänen mukaansa toivotun uusinnan arvo olikin muualla: aikansa kuvana ja 1970-luvun tuotteena sarjaa saattoi hänen mukaansa jo pitää klassikkona. Lisäksi hän totesi, että "lukuisten yksityiskohtien tutkittu runsaus" miellyttää varmasti paikallisia katsojia.

Näin Suomessa elettiin ja näin maailma nähtiin ja koettiin.― Marja Sjöberg Aamulehden kritiikissä 14.6.1996

Näin "Jokiset" muistelivat sarjaa vuonna 1996

Erkki Siltola ja Orvokki Mäkinen muistelivat sarjan tekoa Aamulehden haastattelussa 16.6.1996.

Kysymykseen siitä, puhuttiinko sarjassa liikaa politiikkaa, he vastasivat seuraavasti:

"Orvokki: Ei minusta. Sarjan näkökulma on tasoittava ja tasapuolinen. Meidän eli Jokisten tyttö menee avioon porvari-Korpelan pojan kanssa. Taavi Jokinen on poliittisesti keskitien kulkija.

Erkki: Muistan yhden kohtauksen, johon itse sävelsin lisäväriä. Kun Jokiset nlähtivät vappujuhliin, olin vadin päällä pessyt nassuni ja kattelin tukkaani peilistä, niin rupesin laulamaan työväenmarssia. Ohjaaja Eila Arjoma, itsekin työläiskodista, kielsi, ettei laulu sovi tuohon."

Lue lisää:

Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -paketti

Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan julkaistuissa elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa.

Kommentit
  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.