Hyppää pääsisältöön

Pentti Haanpään Isännät ja isäntien varjot kertoi siitä, mistä haluttiin vaieta

Tv-elokuvasta Isännät ja isäntien varjot
Tv-elokuvasta Isännät ja isäntien varjot Pentti Haanpää,isännät

Kirjailija Pentti Haanpää kuvasi teoksissaan tarkasti ja kriittisesti omaa aikaansa. Hänet tunnetaan erityisesti maaseudun ja vähäosaisen väestön kuvaajana. Isännät ja isäntien varjot oli kuvaus maaseudun murroksesta ja yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta. Se oli myös yksi monista Haanpään teoksista, joka nosti aikanaan kohun ja joka vei kirjailijan yhä uudelleen kirjalliseen paitsioon. Romaanista on tehty useita sovituksia näyttämölle. Televisiosovitus siitä tehtiin vuonna 1976.

Yleisön toivoma kolmisosainen elokuva on pysyvästi katsottavissa Areenassa.

Pentti Haanpää (1905–1955) julkaisi romaaninsa Isännät ja isäntien varjot vuonna 1935. Romaani on kuvaus taloudellisesta ja yhteiskunnallisesti tilanteesta Suomessa ja talonpojan sortamisesta pulavuosina oikeistoradikalismin nostaessa päätään. Kansainvälinen kapitalismi ja rahan mahti olivat ulottaneet verkkonsa myös Suomeen, samalla kun tuhansia maatiloja joutui huutokauppavasaran alle 1930-luvulla. Tiloilla työskennelleet menettivät isäntien ohella elinkeinon, ja elinkelpoisina säilyneet tilat kykenivät tarjoamaan vain alipalkattua työtä.

Rikos antaa sysäyksen romaanin syntymiselle

Romaanin taustalla on tosi tarina. Kirjailijan elämäkerrasta kirjoittanut Matti Salminen toteaa, että teoksen alkusysäys oli rikostapahtuma. Hän perustaa väitteensä Haanpään päiväkirjamerkintöihin, joissa kirjailija kertoi saaneensa "ahaa-elämämyksen" luettuaan uutisen rikoksesta. Sanomalehdessä oli toukokuussa 1934 uutinen, joka kertoi raa'asta ryöstömurhasta. Uhri oli vasta 28-vuotias Limingan osuuskaupan myymälänhoitaja Martta Sax. Hänestä tuli romaanin Lyyli Kaisla. Haanpäälle rikosuutinen oli kuitenkin vain väline suurempaa tarkoitusta varten. Hän halusi kuvata, millaisia aineellisia ja henkisiä vahinkoja lamakausi aiheutti maaseudulla. Kun teos oli julkaistu, selvisi murhaajan henkilöllisyyskin. Hän oli pientilallinen Jalmari Väisänen.

Kirjan päähenkilö on vanha isäntä Jopi Herneinen (Harri Tirkkonen), jolla on kolme aikuista poikaa. Heistä jokainen joutuu kokemaan, ettei talonpojan osa Suomessa ole hääppöinen. Romaanin keskiössä onkin Herneisen tilan kohtalo ja uudet aatteet, joita yritettiin vaarallisina juuria pois yhteiskunnasta keinoja kaihtamatta. Ihmiset puhuivat, miten joku oli kadonnut ja joku toinen oli saanut kyydin itärajalle. Kylän sielunpaimenella uskottiin olevan osuutta tapahtumiin.

Jopi Herneinen, joka tunnetaan myös Iso Herneisenä, hautaa romaanin alussa puolisonsa. Sen myötä elämä alkoi irrottaa isännän mielessä otettaan. Haudan partaalla seisominen oli kuin enne tulevasta. Hänen poikansa, kukin omalla tavallaan maahan juurtunut mutta eri tavalla sitä ilmaiseva, seisovat isänsä rinnalla äidin haudan äärellä. Kerran niin mahtava tila oli kutistunut, eikä kymmenien miesten hartiat enää huhkineet peltotöissä kuten muinoin. Kun Herneisen tila joutuu pakkohuutokaupattavaksi, järki tuntuu lopullisesti kaikkoavan isännän mielestä. Tapahtuu veriteko, jota teoksessa selitetään humalalla ja epäoikeudenmukaisuudella.

Teos kertoi sen, mistä haluttiin vaieta

Teos oli monelle suomalaiselle liikaa ennen kaikkea vasemmistolaiseksi mielletyn kirjailijan takia, ja kirjojen välityksestä kirjakaupoille vastannut Kirjavälitys Oy ei aluksi ottanut teosta listalleen. Aikalaiskritiikissä toisaalta näkyi usein se, etteivät kriitikot aina tienneet, mitä esimerkiksi Haanpään kotiseudulla Pohjois-Pohjanmaalla tapahtui lamavuosina. Haanpään katkera ja uhmamielinen katsontatapa ei saanut heiltä ymmärrystä. Heihin lukeutui esimerkiksi Helsingin Sanomiin kirjoittanut Lauri Viljanen.

Sen sijaan vasemmistolaislehdissä arviot olivat myötämielisemmät. Niissä romaanin katsottiin aloittavan uuden vaiheen maaseudun kuvauksessa. Toisaalta moni myönteisistäkin arvioista jätti kertomatta sen, minkä kirjailija Arvo Turtiainen havaitsi Haanpään teoksessa. Hän kirjoitti Tulenkantajat-lehteen, kuinka "papit omivat sielunhoidollisten tehtävien lisäksi maanpuolustukselliset ja poliittiset tehtävät". Jälkimmäisella tarkoitettiin vasemmistolaisten aatteiden kitkemistä. Toisaalta Haanpää antoi Turtiaisen mukaan maaseudun kansalle äänen, kun "se joutui elämään pakkohuutokauppavasaran varjon alla."

Vuonna 1976 valmistuneen televisiosovituksen on käsikirjoittanut Hannu Kahakorpi, joka ohjasi sarjan yhdessä Kari Franckin kanssa.

Isännät ja isäntien varjot: Tekijät ja näyttelijät

Harri Tirkkonen: Jopi Herneinen
Eira Soriola : Eeva Herneinen
Paavo Pentikäinen: Esa Herneinen
Hannu Kahakorpi : Oras Herneinen
Vesa Mäkelä : Martti Herneinen

Kari Franck : ohjaus

Hannu Kahakorpi : ohjaus & käsikirjoitus

Jouko Paavonen : kuvaus

Toivo Vilkkula : äänitys

Lasse Litovaara : äänitys

Martti Miettinen : äänitys

Jyrki Rapp : leikkaus

Timo Martinkauppi : lavastus

Pekka Koponen : rekvisiitta

Mirja Traat : puvustus

Eva-Riitta Kiiskinen : naamiointi

Olli Ahvenlahti : musiikki

Veijo Meri : dramatisointi

Lähteet: Salminen Matti: Pentti Haanpään tarina, Into 2013; Haanpää Pentti: Isännät ja isäntien varjot, Otava 1979

Kommentit
  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Kirjakuunnelmia kesän korvalle

    Klassikkoteoksia kuunnelmasovituksina.

    Kun aurinko porottaa niin, ettei kirjan sivuista selvää saa, voi hyvän kirjan parissa rentoutua myös kuuntelemalla sitä.

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

  • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

    Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

    Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

  • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

    Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

    Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

    Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

    Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.