Hyppää pääsisältöön

Pentti Haanpään Isännät ja isäntien varjot kertoi siitä, mistä haluttiin vaieta

Tv-elokuvasta Isännät ja isäntien varjot
Harri Tirkkonen, Hannu Kahakorpi, Paavo Pentikäinen, Vesa Mäkelä Tv-elokuvasta Isännät ja isäntien varjot Pentti Haanpää,isännät

Kirjailija Pentti Haanpää kuvasi teoksissaan tarkasti ja kriittisesti omaa aikaansa. Hänet tunnetaan erityisesti maaseudun ja vähäosaisen väestön kuvaajana. Isännät ja isäntien varjot oli kuvaus maaseudun murroksesta ja yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta. Se oli myös yksi monista Haanpään teoksista, joka nosti aikanaan kohun ja joka vei kirjailijan yhä uudelleen kirjalliseen paitsioon. Romaanista on tehty useita sovituksia näyttämölle. Televisiosovitus siitä tehtiin vuonna 1976.

Yleisön toivoma kolmisosainen elokuva on pysyvästi katsottavissa Areenassa.

Pentti Haanpää (1905–1955) julkaisi romaaninsa Isännät ja isäntien varjot vuonna 1935. Romaani on kuvaus taloudellisesta ja yhteiskunnallisesti tilanteesta Suomessa ja talonpojan sortamisesta pulavuosina oikeistoradikalismin nostaessa päätään. Kansainvälinen kapitalismi ja rahan mahti olivat ulottaneet verkkonsa myös Suomeen, samalla kun tuhansia maatiloja joutui huutokauppavasaran alle 1930-luvulla. Tiloilla työskennelleet menettivät isäntien ohella elinkeinon, ja elinkelpoisina säilyneet tilat kykenivät tarjoamaan vain alipalkattua työtä.

Rikos antaa sysäyksen romaanin syntymiselle

Romaanin taustalla on tosi tarina. Kirjailijan elämäkerrasta kirjoittanut Matti Salminen toteaa, että teoksen alkusysäys oli rikostapahtuma. Hän perustaa väitteensä Haanpään päiväkirjamerkintöihin, joissa kirjailija kertoi saaneensa "ahaa-elämämyksen" luettuaan uutisen rikoksesta. Sanomalehdessä oli toukokuussa 1934 uutinen, joka kertoi raa'asta ryöstömurhasta. Uhri oli vasta 28-vuotias Limingan osuuskaupan myymälänhoitaja Martta Sax. Hänestä tuli romaanin Lyyli Kaisla. Haanpäälle rikosuutinen oli kuitenkin vain väline suurempaa tarkoitusta varten. Hän halusi kuvata, millaisia aineellisia ja henkisiä vahinkoja lamakausi aiheutti maaseudulla. Kun teos oli julkaistu, selvisi murhaajan henkilöllisyyskin. Hän oli pientilallinen Jalmari Väisänen.

Kirjan päähenkilö on vanha isäntä Jopi Herneinen (Harri Tirkkonen), jolla on kolme aikuista poikaa. Heistä jokainen joutuu kokemaan, ettei talonpojan osa Suomessa ole hääppöinen. Romaanin keskiössä onkin Herneisen tilan kohtalo ja uudet aatteet, joita yritettiin vaarallisina juuria pois yhteiskunnasta keinoja kaihtamatta. Ihmiset puhuivat, miten joku oli kadonnut ja joku toinen oli saanut kyydin itärajalle. Kylän sielunpaimenella uskottiin olevan osuutta tapahtumiin.

Jopi Herneinen, joka tunnetaan myös Iso Herneisenä, hautaa romaanin alussa puolisonsa. Sen myötä elämä alkoi irrottaa isännän mielessä otettaan. Haudan partaalla seisominen oli kuin enne tulevasta. Hänen poikansa, kukin omalla tavallaan maahan juurtunut mutta eri tavalla sitä ilmaiseva, seisovat isänsä rinnalla äidin haudan äärellä. Kerran niin mahtava tila oli kutistunut, eikä kymmenien miesten hartiat enää huhkineet peltotöissä kuten muinoin. Kun Herneisen tila joutuu pakkohuutokaupattavaksi, järki tuntuu lopullisesti kaikkoavan isännän mielestä. Tapahtuu veriteko, jota teoksessa selitetään humalalla ja epäoikeudenmukaisuudella.

Teos kertoi sen, mistä haluttiin vaieta

Teos oli monelle suomalaiselle liikaa ennen kaikkea vasemmistolaiseksi mielletyn kirjailijan takia, ja kirjojen välityksestä kirjakaupoille vastannut Kirjavälitys Oy ei aluksi ottanut teosta listalleen. Aikalaiskritiikissä toisaalta näkyi usein se, etteivät kriitikot aina tienneet, mitä esimerkiksi Haanpään kotiseudulla Pohjois-Pohjanmaalla tapahtui lamavuosina. Haanpään katkera ja uhmamielinen katsontatapa ei saanut heiltä ymmärrystä. Heihin lukeutui esimerkiksi Helsingin Sanomiin kirjoittanut Lauri Viljanen.

Sen sijaan vasemmistolaislehdissä arviot olivat myötämielisemmät. Niissä romaanin katsottiin aloittavan uuden vaiheen maaseudun kuvauksessa. Toisaalta moni myönteisistäkin arvioista jätti kertomatta sen, minkä kirjailija Arvo Turtiainen havaitsi Haanpään teoksessa. Hän kirjoitti Tulenkantajat-lehteen, kuinka "papit omivat sielunhoidollisten tehtävien lisäksi maanpuolustukselliset ja poliittiset tehtävät". Jälkimmäisella tarkoitettiin vasemmistolaisten aatteiden kitkemistä. Toisaalta Haanpää antoi Turtiaisen mukaan maaseudun kansalle äänen, kun "se joutui elämään pakkohuutokauppavasaran varjon alla."

Vuonna 1976 valmistuneen televisiosovituksen on käsikirjoittanut Hannu Kahakorpi, joka ohjasi sarjan yhdessä Kari Franckin kanssa.

Isännät ja isäntien varjot: Tekijät ja näyttelijät

Harri Tirkkonen: Jopi Herneinen
Eira Soriola : Eeva Herneinen
Paavo Pentikäinen: Esa Herneinen
Hannu Kahakorpi : Oras Herneinen
Vesa Mäkelä : Martti Herneinen

Kari Franck : ohjaus

Hannu Kahakorpi : ohjaus & käsikirjoitus

Jouko Paavonen : kuvaus

Toivo Vilkkula : äänitys

Lasse Litovaara : äänitys

Martti Miettinen : äänitys

Jyrki Rapp : leikkaus

Timo Martinkauppi : lavastus

Pekka Koponen : rekvisiitta

Mirja Traat : puvustus

Eva-Riitta Kiiskinen : naamiointi

Olli Ahvenlahti : musiikki

Veijo Meri : dramatisointi

Lähteet: Salminen Matti: Pentti Haanpään tarina, Into 2013; Haanpää Pentti: Isännät ja isäntien varjot, Otava 1979

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.