Hyppää pääsisältöön

Pentti Haanpään Isännät ja isäntien varjot kertoi siitä, mistä haluttiin vaieta

Tv-elokuvasta Isännät ja isäntien varjot
Tv-elokuvasta Isännät ja isäntien varjot Pentti Haanpää,isännät

Kirjailija Pentti Haanpää kuvasi teoksissaan tarkasti ja kriittisesti omaa aikaansa. Hänet tunnetaan erityisesti maaseudun ja vähäosaisen väestön kuvaajana. Isännät ja isäntien varjot oli kuvaus maaseudun murroksesta ja yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta. Se oli myös yksi monista Haanpään teoksista, joka nosti aikanaan kohun ja joka vei kirjailijan yhä uudelleen kirjalliseen paitsioon. Romaanista on tehty useita sovituksia näyttämölle. Televisiosovitus siitä tehtiin vuonna 1976.

Yleisön toivoma kolmisosainen elokuva on pysyvästi katsottavissa Areenassa.

Pentti Haanpää (1905–1955) julkaisi romaaninsa Isännät ja isäntien varjot vuonna 1935. Romaani on kuvaus taloudellisesta ja yhteiskunnallisesti tilanteesta Suomessa ja talonpojan sortamisesta pulavuosina oikeistoradikalismin nostaessa päätään. Kansainvälinen kapitalismi ja rahan mahti olivat ulottaneet verkkonsa myös Suomeen, samalla kun tuhansia maatiloja joutui huutokauppavasaran alle 1930-luvulla. Tiloilla työskennelleet menettivät isäntien ohella elinkeinon, ja elinkelpoisina säilyneet tilat kykenivät tarjoamaan vain alipalkattua työtä.

Rikos antaa sysäyksen romaanin syntymiselle

Romaanin taustalla on tosi tarina. Kirjailijan elämäkerrasta kirjoittanut Matti Salminen toteaa, että teoksen alkusysäys oli rikostapahtuma. Hän perustaa väitteensä Haanpään päiväkirjamerkintöihin, joissa kirjailija kertoi saaneensa "ahaa-elämämyksen" luettuaan uutisen rikoksesta. Sanomalehdessä oli toukokuussa 1934 uutinen, joka kertoi raa'asta ryöstömurhasta. Uhri oli vasta 28-vuotias Limingan osuuskaupan myymälänhoitaja Martta Sax. Hänestä tuli romaanin Lyyli Kaisla. Haanpäälle rikosuutinen oli kuitenkin vain väline suurempaa tarkoitusta varten. Hän halusi kuvata, millaisia aineellisia ja henkisiä vahinkoja lamakausi aiheutti maaseudulla. Kun teos oli julkaistu, selvisi murhaajan henkilöllisyyskin. Hän oli pientilallinen Jalmari Väisänen.

Kirjan päähenkilö on vanha isäntä Jopi Herneinen (Harri Tirkkonen), jolla on kolme aikuista poikaa. Heistä jokainen joutuu kokemaan, ettei talonpojan osa Suomessa ole hääppöinen. Romaanin keskiössä onkin Herneisen tilan kohtalo ja uudet aatteet, joita yritettiin vaarallisina juuria pois yhteiskunnasta keinoja kaihtamatta. Ihmiset puhuivat, miten joku oli kadonnut ja joku toinen oli saanut kyydin itärajalle. Kylän sielunpaimenella uskottiin olevan osuutta tapahtumiin.

Jopi Herneinen, joka tunnetaan myös Iso Herneisenä, hautaa romaanin alussa puolisonsa. Sen myötä elämä alkoi irrottaa isännän mielessä otettaan. Haudan partaalla seisominen oli kuin enne tulevasta. Hänen poikansa, kukin omalla tavallaan maahan juurtunut mutta eri tavalla sitä ilmaiseva, seisovat isänsä rinnalla äidin haudan äärellä. Kerran niin mahtava tila oli kutistunut, eikä kymmenien miesten hartiat enää huhkineet peltotöissä kuten muinoin. Kun Herneisen tila joutuu pakkohuutokaupattavaksi, järki tuntuu lopullisesti kaikkoavan isännän mielestä. Tapahtuu veriteko, jota teoksessa selitetään humalalla ja epäoikeudenmukaisuudella.

Teos kertoi sen, mistä haluttiin vaieta

Teos oli monelle suomalaiselle liikaa ennen kaikkea vasemmistolaiseksi mielletyn kirjailijan takia, ja kirjojen välityksestä kirjakaupoille vastannut Kirjavälitys Oy ei aluksi ottanut teosta listalleen. Aikalaiskritiikissä toisaalta näkyi usein se, etteivät kriitikot aina tienneet, mitä esimerkiksi Haanpään kotiseudulla Pohjois-Pohjanmaalla tapahtui lamavuosina. Haanpään katkera ja uhmamielinen katsontatapa ei saanut heiltä ymmärrystä. Heihin lukeutui esimerkiksi Helsingin Sanomiin kirjoittanut Lauri Viljanen.

Sen sijaan vasemmistolaislehdissä arviot olivat myötämielisemmät. Niissä romaanin katsottiin aloittavan uuden vaiheen maaseudun kuvauksessa. Toisaalta moni myönteisistäkin arvioista jätti kertomatta sen, minkä kirjailija Arvo Turtiainen havaitsi Haanpään teoksessa. Hän kirjoitti Tulenkantajat-lehteen, kuinka "papit omivat sielunhoidollisten tehtävien lisäksi maanpuolustukselliset ja poliittiset tehtävät". Jälkimmäisella tarkoitettiin vasemmistolaisten aatteiden kitkemistä. Toisaalta Haanpää antoi Turtiaisen mukaan maaseudun kansalle äänen, kun "se joutui elämään pakkohuutokauppavasaran varjon alla."

Vuonna 1976 valmistuneen televisiosovituksen on käsikirjoittanut Hannu Kahakorpi, joka ohjasi sarjan yhdessä Kari Franckin kanssa.

Isännät ja isäntien varjot: Tekijät ja näyttelijät

Harri Tirkkonen: Jopi Herneinen
Eira Soriola : Eeva Herneinen
Paavo Pentikäinen: Esa Herneinen
Hannu Kahakorpi : Oras Herneinen
Vesa Mäkelä : Martti Herneinen

Kari Franck : ohjaus

Hannu Kahakorpi : ohjaus & käsikirjoitus

Jouko Paavonen : kuvaus

Toivo Vilkkula : äänitys

Lasse Litovaara : äänitys

Martti Miettinen : äänitys

Jyrki Rapp : leikkaus

Timo Martinkauppi : lavastus

Pekka Koponen : rekvisiitta

Mirja Traat : puvustus

Eva-Riitta Kiiskinen : naamiointi

Olli Ahvenlahti : musiikki

Veijo Meri : dramatisointi

Lähteet: Salminen Matti: Pentti Haanpään tarina, Into 2013; Haanpää Pentti: Isännät ja isäntien varjot, Otava 1979

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.