Hyppää pääsisältöön

Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

Kohtaus tv-sarjasta Yhdeksän miehen saappaat
Kohtaus tv-sarjasta Yhdeksän miehen saappaat Pentti Haanpää,1969,Tapio Hämäläinen

Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969. Artikkeli kuvaa kirjailijan elämää sekä teoksia ja taustoittaa myös televisiossa esitettyä näytelmää, josta on ohessa otteita.

Yleisön toivoma yhdeksänosainen tv-elokuva on katsottavissa pysyvästi Yle Areenassa.

Pentti Haanpää (1905–1955) syntyi Pulkkilassa Pohjois-Pohjanmaalla. Hänen sukunsa oli toimelias niin kirjallisesti kuin yhteiskunnallisestikin. Isoisä maanviljelijä Juho Haanpää oli valtiopäivämies ja kirjailija. Isä Mikko Haanpää puolestaan oli kauppias. Haanpää oli tuottelias kirjailija, jonka kirjallinen tuotanto sisältää näytelmiä, romaaneja ja novelleja, joita hän kirjoitti pitkälti yli 300. Hänen esikoisteoksensa Maantietä pitkin (1925) oli novellikokoelma, joka sai ylistävät arviot.Häntä pidettiin lupaavana kirjailijana, jota verrattiin F. E. Sillanpäähän ja Aleksis Kiveen. Haanpää palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1948.

Kirjasota syttyi, kun isänmaalliset intellektuellit närkästyivät Haanpään huumorista ja tukkijätkämentaliteetista

Ylistetyn kirjailijan asema alkoi horjua vain kolme vuotta esikoisteoksen julkaisemisen jälkeen. Vasemmistolaiskirjailijan leiman saaneen Haanpään romaani Kenttä ja kasarmi (1928) oli vaikeuksissa jo käsikirjoitusvaiheessa, kun kustantaja WSOY ei sitä sellaisenaan hyväksynyt. Sen sisältämä sotilashuumori kun oli kustantajalle liikaa. Kun kirjailija ei suostunut kustantajan ehdottamiin muutoksiin, kustannussopimus purettiin. Kenttä ja kasarmi kuitenkin julkaistiin Kustannus Oy Kansanvallan toimesta ilman muutoksia.

Teos aloitti ilmestyessään kirjasodan, jonka seurauksena Haanpään tuotantoa ei haluttu kustantaa. Poikkeuksena oli vasemmistoa lähellä olevat kustantajat. Kustannuspaitsioon vaikuttivat merkittävästi niin sanotun virallisen kirjallisuuspiirin edustajat. Heihin lukeutuivat isänmaallisen lehdistön lisäksi V. A. Koskenniemi, Rafael Koskimies ja Olavi Paavolainen , joka arvostelussaan kritisoi ennen kaikkea teoksen ilmapiiriä. Samalla hän osoitti lievää ylimielisyyttä toteamalla, "ettei teosta kirjoittanut taiteilija ja kirjailija vaan sotamies ja tukkijätkä".Haanpään suhde kustannusalaan normalisoitu vasta sotien jälkeen, jolloin hänen asemansa merkittävänä kirjailijana oli jo vakiintunut.

Päiväkirjamerkinnät sotilaselämästä siirtyivät teoksiin

Haanpään teosten armeija- ja sotakuvaukset saivat alkusysäyksen kirjailijan omasta varusmiesajasta. Hän suoritti kaksitoista kuukautta kestäneen varusmiespalveluksensa Karjalankannaksella kaukana kotiseudulta vuosina 1925–1926. Hän piti päiväkirjaa, johon hän kirjasi erilaisia tapahtumia, omia mietteitään ja sanontoja, joita hän kuuli muun muassa varusmiestovereiltaan. Nämä kirjalliset dokumentit siirtyivät hänen tuleviin teoksiinsa. Matti Salmisen kirjoittamassa Haanpään elämäkerrassa todetaan, ettei kirjailija kuitenkaan ollut mikään sotasankari, vaikka kovimpien paikkojen etulinjaan hänet lähetettiinkin. Jo varusmiesaikana Haanpää pyrki lusmuilemaan velvollisuuksistaan. Haanpään on kerrottu sanoneen talvisodasta, että "pelottaa, palelee ja nukuttaa." Talvi- ja jatkosodan aikana hän julkaisi kolme teosta, joista yksi oli novellikokoelma Ihmiselon karvas ihanuus (1939), romaani Korpisotaa (1940) ja teos nimeltä Nykyaikaa, kertomuksia (1942).

Yhdeksän miehen saappaat oli kuvaus sotaa käyvistä miehistä

Omakohtaisia armeija- ja sotakokemuksia oli myös romaanissa Yhdeksän miehen saappaat (1945), joka on pikemminkin kooste monesta novellista. Yhdeksän miehen saappaat on kenties tunnetuimpia ja suosituimpia Haanpään teoksia, josta otettiin uusintapainoksia vielä 1980-luvun lopussa. Televisioon tehty dramatisointi oli omiaan lisämään sen suosiota. Teos oli muussakin mielessä ennätyksiä rikkova. Salmisen kukaan se keräsi kehuja laidasta laitaan. Haanpään kyky kuvata henkilöhahmojaan oli vertaansa vailla. Kirjailija Toivo Pekkanen kirjoitti Suomalaisessa Suomessa 5/1945, että Haanpää kuvaa miehiä kuin olisi yksi heistä, ajattelee heidän laillaan ja puhuu heidän kieltään.

Yhdeksää kertomusta toisiinsa yhdistävät jatkosota ja saapaspari sekä niiden parsinlanka. Samaa saapasparia käyttää vuorollaan yhdeksän sotilasta, joista viimeinen sai ne käyttöönsä juuri, kun sota päättyi. Kertomus alkaa pohjoisesta varusvarikolta, josta uutuuttaan kiiltelevät saappaat lähtevät ensimmäisen sotilaan matkaan. Sotilaat ovat niin ihmisinä kuin sotilasarvoltaan erilaisia. Haanpää piirtää jokaisesta psykolgisesti uskottavan kuvan. Varsinaisia sotatapahtumia ei juurikaan ole. Taistelurintamat ovat siellä jossain. Romaanissa seurataankin lähinnä sotilaiden arkea lomilla ja korsuissa sekä kohtaamisissa siviiliväestön kanssa. Menetykset niin aineelliset kuin aineettomatkin luovat kehykset sodalle, jonka mielekkyys ja merkitys kyseenalaistetaan romaanissa.

Televisioelokuvan oli ohjannut ja käsikirjoittanut Ralf Långbacka yhdessä Veli-Matti Saikkosen kanssa.

Yhdeksän miehen saappaat: Tekijät ja näyttelijät

Vääpeli Väinö Soro : Tapio Hämäläinen
Luutnantti Heikki Jopperi : Arto Tuominen
Kersantti Toivo Nirva : Aarno Sulkanen
Sotamies Kasper Ahven : Alpo Kukkonen
Työvelvollinen Juhani Norppa : Uljas Kandolin
Korpraali Einari Korppi : Veijo Pasanen
Sotamies Matti Nokkanen : Heikki Kinnunen
Sotamies Jaara : Rolf Labbart
Sotamies Lehto : Erkki Pajala
Varuskersantti Lintunen : Aimo Lehto
Lääkäri Kola : Reino Naavasalo
Ahvenen vaimo : Terttu Kontturi
Sisäkkö : Tuija Vuolle
Rouva Risu : Sylvi Salonen
Vuokraemäntä : Elsa Turakainen
Kaija : Ritva Holmberg
Tatjana : Aila Arajuuri
Suutari Isolintu : Tauno Lehtonen
Vänrikki, Kaijan puoliso : Risto Aaltonen

Ohjaus ja käsikirjoitus: Ralf Långbacka
Ohjaus ja käsikirjoitus : Veli-Matti Saikkonen
Kuvaus : Pekka Mäkinen
Lavastus : Ensio Suominen
Leikkaus : Kaija Ahopelto
Äänitys : Heikki Kujala
Leikkaus : Risto Salo
Musiikki: Heikki Aaltoila

Lähteet: Salminen Matti: Pentti Haanpään tarina, Into 2013; Haanpää Pentti: Yhdeksän miehen saappaat, Otava 1945

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.