Hyppää pääsisältöön

Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

Kohtaus tv-sarjasta Yhdeksän miehen saappaat
Kohtaus tv-sarjasta Yhdeksän miehen saappaat Pentti Haanpää,1969,Tapio Hämäläinen

Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969. Artikkeli kuvaa kirjailijan elämää sekä teoksia ja taustoittaa myös televisiossa esitettyä näytelmää, josta on ohessa otteita.

Yleisön toivoma yhdeksänosainen tv-elokuva on katsottavissa pysyvästi Yle Areenassa.

Pentti Haanpää (1905–1955) syntyi Pulkkilassa Pohjois-Pohjanmaalla. Hänen sukunsa oli toimelias niin kirjallisesti kuin yhteiskunnallisestikin. Isoisä maanviljelijä Juho Haanpää oli valtiopäivämies ja kirjailija. Isä Mikko Haanpää puolestaan oli kauppias. Haanpää oli tuottelias kirjailija, jonka kirjallinen tuotanto sisältää näytelmiä, romaaneja ja novelleja, joita hän kirjoitti pitkälti yli 300. Hänen esikoisteoksensa Maantietä pitkin (1925) oli novellikokoelma, joka sai ylistävät arviot.Häntä pidettiin lupaavana kirjailijana, jota verrattiin F. E. Sillanpäähän ja Aleksis Kiveen. Haanpää palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1948.

Kirjasota syttyi, kun isänmaalliset intellektuellit närkästyivät Haanpään huumorista ja tukkijätkämentaliteetista

Ylistetyn kirjailijan asema alkoi horjua vain kolme vuotta esikoisteoksen julkaisemisen jälkeen. Vasemmistolaiskirjailijan leiman saaneen Haanpään romaani Kenttä ja kasarmi (1928) oli vaikeuksissa jo käsikirjoitusvaiheessa, kun kustantaja WSOY ei sitä sellaisenaan hyväksynyt. Sen sisältämä sotilashuumori kun oli kustantajalle liikaa. Kun kirjailija ei suostunut kustantajan ehdottamiin muutoksiin, kustannussopimus purettiin. Kenttä ja kasarmi kuitenkin julkaistiin Kustannus Oy Kansanvallan toimesta ilman muutoksia.

Teos aloitti ilmestyessään kirjasodan, jonka seurauksena Haanpään tuotantoa ei haluttu kustantaa. Poikkeuksena oli vasemmistoa lähellä olevat kustantajat. Kustannuspaitsioon vaikuttivat merkittävästi niin sanotun virallisen kirjallisuuspiirin edustajat. Heihin lukeutuivat isänmaallisen lehdistön lisäksi V. A. Koskenniemi, Rafael Koskimies ja Olavi Paavolainen , joka arvostelussaan kritisoi ennen kaikkea teoksen ilmapiiriä. Samalla hän osoitti lievää ylimielisyyttä toteamalla, "ettei teosta kirjoittanut taiteilija ja kirjailija vaan sotamies ja tukkijätkä".Haanpään suhde kustannusalaan normalisoitu vasta sotien jälkeen, jolloin hänen asemansa merkittävänä kirjailijana oli jo vakiintunut.

Päiväkirjamerkinnät sotilaselämästä siirtyivät teoksiin

Haanpään teosten armeija- ja sotakuvaukset saivat alkusysäyksen kirjailijan omasta varusmiesajasta. Hän suoritti kaksitoista kuukautta kestäneen varusmiespalveluksensa Karjalankannaksella kaukana kotiseudulta vuosina 1925–1926. Hän piti päiväkirjaa, johon hän kirjasi erilaisia tapahtumia, omia mietteitään ja sanontoja, joita hän kuuli muun muassa varusmiestovereiltaan. Nämä kirjalliset dokumentit siirtyivät hänen tuleviin teoksiinsa. Matti Salmisen kirjoittamassa Haanpään elämäkerrassa todetaan, ettei kirjailija kuitenkaan ollut mikään sotasankari, vaikka kovimpien paikkojen etulinjaan hänet lähetettiinkin. Jo varusmiesaikana Haanpää pyrki lusmuilemaan velvollisuuksistaan. Haanpään on kerrottu sanoneen talvisodasta, että "pelottaa, palelee ja nukuttaa." Talvi- ja jatkosodan aikana hän julkaisi kolme teosta, joista yksi oli novellikokoelma Ihmiselon karvas ihanuus (1939), romaani Korpisotaa (1940) ja teos nimeltä Nykyaikaa, kertomuksia (1942).

Yhdeksän miehen saappaat oli kuvaus sotaa käyvistä miehistä

Omakohtaisia armeija- ja sotakokemuksia oli myös romaanissa Yhdeksän miehen saappaat (1945), joka on pikemminkin kooste monesta novellista. Yhdeksän miehen saappaat on kenties tunnetuimpia ja suosituimpia Haanpään teoksia, josta otettiin uusintapainoksia vielä 1980-luvun lopussa. Televisioon tehty dramatisointi oli omiaan lisämään sen suosiota. Teos oli muussakin mielessä ennätyksiä rikkova. Salmisen kukaan se keräsi kehuja laidasta laitaan. Haanpään kyky kuvata henkilöhahmojaan oli vertaansa vailla. Kirjailija Toivo Pekkanen kirjoitti Suomalaisessa Suomessa 5/1945, että Haanpää kuvaa miehiä kuin olisi yksi heistä, ajattelee heidän laillaan ja puhuu heidän kieltään.

Yhdeksää kertomusta toisiinsa yhdistävät jatkosota ja saapaspari sekä niiden parsinlanka. Samaa saapasparia käyttää vuorollaan yhdeksän sotilasta, joista viimeinen sai ne käyttöönsä juuri, kun sota päättyi. Kertomus alkaa pohjoisesta varusvarikolta, josta uutuuttaan kiiltelevät saappaat lähtevät ensimmäisen sotilaan matkaan. Sotilaat ovat niin ihmisinä kuin sotilasarvoltaan erilaisia. Haanpää piirtää jokaisesta psykolgisesti uskottavan kuvan. Varsinaisia sotatapahtumia ei juurikaan ole. Taistelurintamat ovat siellä jossain. Romaanissa seurataankin lähinnä sotilaiden arkea lomilla ja korsuissa sekä kohtaamisissa siviiliväestön kanssa. Menetykset niin aineelliset kuin aineettomatkin luovat kehykset sodalle, jonka mielekkyys ja merkitys kyseenalaistetaan romaanissa.

Televisioelokuvan oli ohjannut ja käsikirjoittanut Ralf Långbacka yhdessä Veli-Matti Saikkosen kanssa.

Yhdeksän miehen saappaat: Tekijät ja näyttelijät

Vääpeli Väinö Soro : Tapio Hämäläinen
Luutnantti Heikki Jopperi : Arto Tuominen
Kersantti Toivo Nirva : Aarno Sulkanen
Sotamies Kasper Ahven : Alpo Kukkonen
Työvelvollinen Juhani Norppa : Uljas Kandolin
Korpraali Einari Korppi : Veijo Pasanen
Sotamies Matti Nokkanen : Heikki Kinnunen
Sotamies Jaara : Rolf Labbart
Sotamies Lehto : Erkki Pajala
Varuskersantti Lintunen : Aimo Lehto
Lääkäri Kola : Reino Naavasalo
Ahvenen vaimo : Terttu Kontturi
Sisäkkö : Tuija Vuolle
Rouva Risu : Sylvi Salonen
Vuokraemäntä : Elsa Turakainen
Kaija : Ritva Holmberg
Tatjana : Aila Arajuuri
Suutari Isolintu : Tauno Lehtonen
Vänrikki, Kaijan puoliso : Risto Aaltonen

Ohjaus ja käsikirjoitus: Ralf Långbacka
Ohjaus ja käsikirjoitus : Veli-Matti Saikkonen
Kuvaus : Pekka Mäkinen
Lavastus : Ensio Suominen
Leikkaus : Kaija Ahopelto
Äänitys : Heikki Kujala
Leikkaus : Risto Salo
Musiikki: Heikki Aaltoila

Lähteet: Salminen Matti: Pentti Haanpään tarina, Into 2013; Haanpää Pentti: Yhdeksän miehen saappaat, Otava 1945

Kommentit
  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Kirjakuunnelmia kesän korvalle

    Klassikkoteoksia kuunnelmasovituksina.

    Kun aurinko porottaa niin, ettei kirjan sivuista selvää saa, voi hyvän kirjan parissa rentoutua myös kuuntelemalla sitä.

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

  • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

    Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

    Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

  • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

    Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

    Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

    Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

    Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.