Hyppää pääsisältöön

Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

Kohtaus tv-sarjasta Yhdeksän miehen saappaat
Kohtaus tv-sarjasta Yhdeksän miehen saappaat Pentti Haanpää,1969,Tapio Hämäläinen

Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969. Artikkeli kuvaa kirjailijan elämää sekä teoksia ja taustoittaa myös televisiossa esitettyä näytelmää, josta on ohessa otteita.

Yleisön toivoma yhdeksänosainen tv-elokuva on katsottavissa pysyvästi Yle Areenassa.

Pentti Haanpää (1905–1955) syntyi Pulkkilassa Pohjois-Pohjanmaalla. Hänen sukunsa oli toimelias niin kirjallisesti kuin yhteiskunnallisestikin. Isoisä maanviljelijä Juho Haanpää oli valtiopäivämies ja kirjailija. Isä Mikko Haanpää puolestaan oli kauppias. Haanpää oli tuottelias kirjailija, jonka kirjallinen tuotanto sisältää näytelmiä, romaaneja ja novelleja, joita hän kirjoitti pitkälti yli 300. Hänen esikoisteoksensa Maantietä pitkin (1925) oli novellikokoelma, joka sai ylistävät arviot.Häntä pidettiin lupaavana kirjailijana, jota verrattiin F. E. Sillanpäähän ja Aleksis Kiveen. Haanpää palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1948.

Kirjasota syttyi, kun isänmaalliset intellektuellit närkästyivät Haanpään huumorista ja tukkijätkämentaliteetista

Ylistetyn kirjailijan asema alkoi horjua vain kolme vuotta esikoisteoksen julkaisemisen jälkeen. Vasemmistolaiskirjailijan leiman saaneen Haanpään romaani Kenttä ja kasarmi (1928) oli vaikeuksissa jo käsikirjoitusvaiheessa, kun kustantaja WSOY ei sitä sellaisenaan hyväksynyt. Sen sisältämä sotilashuumori kun oli kustantajalle liikaa. Kun kirjailija ei suostunut kustantajan ehdottamiin muutoksiin, kustannussopimus purettiin. Kenttä ja kasarmi kuitenkin julkaistiin Kustannus Oy Kansanvallan toimesta ilman muutoksia.

Teos aloitti ilmestyessään kirjasodan, jonka seurauksena Haanpään tuotantoa ei haluttu kustantaa. Poikkeuksena oli vasemmistoa lähellä olevat kustantajat. Kustannuspaitsioon vaikuttivat merkittävästi niin sanotun virallisen kirjallisuuspiirin edustajat. Heihin lukeutuivat isänmaallisen lehdistön lisäksi V. A. Koskenniemi, Rafael Koskimies ja Olavi Paavolainen , joka arvostelussaan kritisoi ennen kaikkea teoksen ilmapiiriä. Samalla hän osoitti lievää ylimielisyyttä toteamalla, "ettei teosta kirjoittanut taiteilija ja kirjailija vaan sotamies ja tukkijätkä".Haanpään suhde kustannusalaan normalisoitu vasta sotien jälkeen, jolloin hänen asemansa merkittävänä kirjailijana oli jo vakiintunut.

Päiväkirjamerkinnät sotilaselämästä siirtyivät teoksiin

Haanpään teosten armeija- ja sotakuvaukset saivat alkusysäyksen kirjailijan omasta varusmiesajasta. Hän suoritti kaksitoista kuukautta kestäneen varusmiespalveluksensa Karjalankannaksella kaukana kotiseudulta vuosina 1925–1926. Hän piti päiväkirjaa, johon hän kirjasi erilaisia tapahtumia, omia mietteitään ja sanontoja, joita hän kuuli muun muassa varusmiestovereiltaan. Nämä kirjalliset dokumentit siirtyivät hänen tuleviin teoksiinsa. Matti Salmisen kirjoittamassa Haanpään elämäkerrassa todetaan, ettei kirjailija kuitenkaan ollut mikään sotasankari, vaikka kovimpien paikkojen etulinjaan hänet lähetettiinkin. Jo varusmiesaikana Haanpää pyrki lusmuilemaan velvollisuuksistaan. Haanpään on kerrottu sanoneen talvisodasta, että "pelottaa, palelee ja nukuttaa." Talvi- ja jatkosodan aikana hän julkaisi kolme teosta, joista yksi oli novellikokoelma Ihmiselon karvas ihanuus (1939), romaani Korpisotaa (1940) ja teos nimeltä Nykyaikaa, kertomuksia (1942).

Yhdeksän miehen saappaat oli kuvaus sotaa käyvistä miehistä

Omakohtaisia armeija- ja sotakokemuksia oli myös romaanissa Yhdeksän miehen saappaat (1945), joka on pikemminkin kooste monesta novellista. Yhdeksän miehen saappaat on kenties tunnetuimpia ja suosituimpia Haanpään teoksia, josta otettiin uusintapainoksia vielä 1980-luvun lopussa. Televisioon tehty dramatisointi oli omiaan lisämään sen suosiota. Teos oli muussakin mielessä ennätyksiä rikkova. Salmisen kukaan se keräsi kehuja laidasta laitaan. Haanpään kyky kuvata henkilöhahmojaan oli vertaansa vailla. Kirjailija Toivo Pekkanen kirjoitti Suomalaisessa Suomessa 5/1945, että Haanpää kuvaa miehiä kuin olisi yksi heistä, ajattelee heidän laillaan ja puhuu heidän kieltään.

Yhdeksää kertomusta toisiinsa yhdistävät jatkosota ja saapaspari sekä niiden parsinlanka. Samaa saapasparia käyttää vuorollaan yhdeksän sotilasta, joista viimeinen sai ne käyttöönsä juuri, kun sota päättyi. Kertomus alkaa pohjoisesta varusvarikolta, josta uutuuttaan kiiltelevät saappaat lähtevät ensimmäisen sotilaan matkaan. Sotilaat ovat niin ihmisinä kuin sotilasarvoltaan erilaisia. Haanpää piirtää jokaisesta psykolgisesti uskottavan kuvan. Varsinaisia sotatapahtumia ei juurikaan ole. Taistelurintamat ovat siellä jossain. Romaanissa seurataankin lähinnä sotilaiden arkea lomilla ja korsuissa sekä kohtaamisissa siviiliväestön kanssa. Menetykset niin aineelliset kuin aineettomatkin luovat kehykset sodalle, jonka mielekkyys ja merkitys kyseenalaistetaan romaanissa.

Televisioelokuvan oli ohjannut ja käsikirjoittanut Ralf Långbacka yhdessä Veli-Matti Saikkosen kanssa.

Yhdeksän miehen saappaat: Tekijät ja näyttelijät

Vääpeli Väinö Soro : Tapio Hämäläinen
Luutnantti Heikki Jopperi : Arto Tuominen
Kersantti Toivo Nirva : Aarno Sulkanen
Sotamies Kasper Ahven : Alpo Kukkonen
Työvelvollinen Juhani Norppa : Uljas Kandolin
Korpraali Einari Korppi : Veijo Pasanen
Sotamies Matti Nokkanen : Heikki Kinnunen
Sotamies Jaara : Rolf Labbart
Sotamies Lehto : Erkki Pajala
Varuskersantti Lintunen : Aimo Lehto
Lääkäri Kola : Reino Naavasalo
Ahvenen vaimo : Terttu Kontturi
Sisäkkö : Tuija Vuolle
Rouva Risu : Sylvi Salonen
Vuokraemäntä : Elsa Turakainen
Kaija : Ritva Holmberg
Tatjana : Aila Arajuuri
Suutari Isolintu : Tauno Lehtonen
Vänrikki, Kaijan puoliso : Risto Aaltonen

Ohjaus ja käsikirjoitus: Ralf Långbacka
Ohjaus ja käsikirjoitus : Veli-Matti Saikkonen
Kuvaus : Pekka Mäkinen
Lavastus : Ensio Suominen
Leikkaus : Kaija Ahopelto
Äänitys : Heikki Kujala
Leikkaus : Risto Salo
Musiikki: Heikki Aaltoila

Lähteet: Salminen Matti: Pentti Haanpään tarina, Into 2013; Haanpää Pentti: Yhdeksän miehen saappaat, Otava 1945

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa