Hyppää pääsisältöön

Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

Kohtaus tv-sarjasta Yhdeksän miehen saappaat
Kohtaus tv-sarjasta Yhdeksän miehen saappaat Pentti Haanpää,1969,Tapio Hämäläinen

Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969. Artikkeli kuvaa kirjailijan elämää sekä teoksia ja taustoittaa myös televisiossa esitettyä näytelmää, josta on ohessa otteita.

Yleisön toivoma yhdeksänosainen tv-elokuva on katsottavissa pysyvästi Yle Areenassa.

Pentti Haanpää (1905–1955) syntyi Pulkkilassa Pohjois-Pohjanmaalla. Hänen sukunsa oli toimelias niin kirjallisesti kuin yhteiskunnallisestikin. Isoisä maanviljelijä Juho Haanpää oli valtiopäivämies ja kirjailija. Isä Mikko Haanpää puolestaan oli kauppias. Haanpää oli tuottelias kirjailija, jonka kirjallinen tuotanto sisältää näytelmiä, romaaneja ja novelleja, joita hän kirjoitti pitkälti yli 300. Hänen esikoisteoksensa Maantietä pitkin (1925) oli novellikokoelma, joka sai ylistävät arviot.Häntä pidettiin lupaavana kirjailijana, jota verrattiin F. E. Sillanpäähän ja Aleksis Kiveen. Haanpää palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1948.

Kirjasota syttyi, kun isänmaalliset intellektuellit närkästyivät Haanpään huumorista ja tukkijätkämentaliteetista

Ylistetyn kirjailijan asema alkoi horjua vain kolme vuotta esikoisteoksen julkaisemisen jälkeen. Vasemmistolaiskirjailijan leiman saaneen Haanpään romaani Kenttä ja kasarmi (1928) oli vaikeuksissa jo käsikirjoitusvaiheessa, kun kustantaja WSOY ei sitä sellaisenaan hyväksynyt. Sen sisältämä sotilashuumori kun oli kustantajalle liikaa. Kun kirjailija ei suostunut kustantajan ehdottamiin muutoksiin, kustannussopimus purettiin. Kenttä ja kasarmi kuitenkin julkaistiin Kustannus Oy Kansanvallan toimesta ilman muutoksia.

Teos aloitti ilmestyessään kirjasodan, jonka seurauksena Haanpään tuotantoa ei haluttu kustantaa. Poikkeuksena oli vasemmistoa lähellä olevat kustantajat. Kustannuspaitsioon vaikuttivat merkittävästi niin sanotun virallisen kirjallisuuspiirin edustajat. Heihin lukeutuivat isänmaallisen lehdistön lisäksi V. A. Koskenniemi, Rafael Koskimies ja Olavi Paavolainen , joka arvostelussaan kritisoi ennen kaikkea teoksen ilmapiiriä. Samalla hän osoitti lievää ylimielisyyttä toteamalla, "ettei teosta kirjoittanut taiteilija ja kirjailija vaan sotamies ja tukkijätkä".Haanpään suhde kustannusalaan normalisoitu vasta sotien jälkeen, jolloin hänen asemansa merkittävänä kirjailijana oli jo vakiintunut.

Päiväkirjamerkinnät sotilaselämästä siirtyivät teoksiin

Haanpään teosten armeija- ja sotakuvaukset saivat alkusysäyksen kirjailijan omasta varusmiesajasta. Hän suoritti kaksitoista kuukautta kestäneen varusmiespalveluksensa Karjalankannaksella kaukana kotiseudulta vuosina 1925–1926. Hän piti päiväkirjaa, johon hän kirjasi erilaisia tapahtumia, omia mietteitään ja sanontoja, joita hän kuuli muun muassa varusmiestovereiltaan. Nämä kirjalliset dokumentit siirtyivät hänen tuleviin teoksiinsa. Matti Salmisen kirjoittamassa Haanpään elämäkerrassa todetaan, ettei kirjailija kuitenkaan ollut mikään sotasankari, vaikka kovimpien paikkojen etulinjaan hänet lähetettiinkin. Jo varusmiesaikana Haanpää pyrki lusmuilemaan velvollisuuksistaan. Haanpään on kerrottu sanoneen talvisodasta, että "pelottaa, palelee ja nukuttaa." Talvi- ja jatkosodan aikana hän julkaisi kolme teosta, joista yksi oli novellikokoelma Ihmiselon karvas ihanuus (1939), romaani Korpisotaa (1940) ja teos nimeltä Nykyaikaa, kertomuksia (1942).

Yhdeksän miehen saappaat oli kuvaus sotaa käyvistä miehistä

Omakohtaisia armeija- ja sotakokemuksia oli myös romaanissa Yhdeksän miehen saappaat (1945), joka on pikemminkin kooste monesta novellista. Yhdeksän miehen saappaat on kenties tunnetuimpia ja suosituimpia Haanpään teoksia, josta otettiin uusintapainoksia vielä 1980-luvun lopussa. Televisioon tehty dramatisointi oli omiaan lisämään sen suosiota. Teos oli muussakin mielessä ennätyksiä rikkova. Salmisen kukaan se keräsi kehuja laidasta laitaan. Haanpään kyky kuvata henkilöhahmojaan oli vertaansa vailla. Kirjailija Toivo Pekkanen kirjoitti Suomalaisessa Suomessa 5/1945, että Haanpää kuvaa miehiä kuin olisi yksi heistä, ajattelee heidän laillaan ja puhuu heidän kieltään.

Yhdeksää kertomusta toisiinsa yhdistävät jatkosota ja saapaspari sekä niiden parsinlanka. Samaa saapasparia käyttää vuorollaan yhdeksän sotilasta, joista viimeinen sai ne käyttöönsä juuri, kun sota päättyi. Kertomus alkaa pohjoisesta varusvarikolta, josta uutuuttaan kiiltelevät saappaat lähtevät ensimmäisen sotilaan matkaan. Sotilaat ovat niin ihmisinä kuin sotilasarvoltaan erilaisia. Haanpää piirtää jokaisesta psykolgisesti uskottavan kuvan. Varsinaisia sotatapahtumia ei juurikaan ole. Taistelurintamat ovat siellä jossain. Romaanissa seurataankin lähinnä sotilaiden arkea lomilla ja korsuissa sekä kohtaamisissa siviiliväestön kanssa. Menetykset niin aineelliset kuin aineettomatkin luovat kehykset sodalle, jonka mielekkyys ja merkitys kyseenalaistetaan romaanissa.

Televisioelokuvan oli ohjannut ja käsikirjoittanut Ralf Långbacka yhdessä Veli-Matti Saikkosen kanssa.

Yhdeksän miehen saappaat: Tekijät ja näyttelijät

Vääpeli Väinö Soro : Tapio Hämäläinen
Luutnantti Heikki Jopperi : Arto Tuominen
Kersantti Toivo Nirva : Aarno Sulkanen
Sotamies Kasper Ahven : Alpo Kukkonen
Työvelvollinen Juhani Norppa : Uljas Kandolin
Korpraali Einari Korppi : Veijo Pasanen
Sotamies Matti Nokkanen : Heikki Kinnunen
Sotamies Jaara : Rolf Labbart
Sotamies Lehto : Erkki Pajala
Varuskersantti Lintunen : Aimo Lehto
Lääkäri Kola : Reino Naavasalo
Ahvenen vaimo : Terttu Kontturi
Sisäkkö : Tuija Vuolle
Rouva Risu : Sylvi Salonen
Vuokraemäntä : Elsa Turakainen
Kaija : Ritva Holmberg
Tatjana : Aila Arajuuri
Suutari Isolintu : Tauno Lehtonen
Vänrikki, Kaijan puoliso : Risto Aaltonen

Ohjaus ja käsikirjoitus: Ralf Långbacka
Ohjaus ja käsikirjoitus : Veli-Matti Saikkonen
Kuvaus : Pekka Mäkinen
Lavastus : Ensio Suominen
Leikkaus : Kaija Ahopelto
Äänitys : Heikki Kujala
Leikkaus : Risto Salo
Musiikki: Heikki Aaltoila

Lähteet: Salminen Matti: Pentti Haanpään tarina, Into 2013; Haanpää Pentti: Yhdeksän miehen saappaat, Otava 1945

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.