Hyppää pääsisältöön

Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

Keskellä J. K. Paasikivi (Keijo Komppa), Risto Ryti (Leif Wager) ja Molotov (Risto Mäkelä)
Keskellä J. K. Paasikivi (Keijo Komppa), Risto Ryti (Leif Wager) ja Molotov (Risto Mäkelä) Keskellä J. K. Paasikivi (Keijo Komppa), Risto Ryti (Leif Wager) ja Molotov (Risto Mäkelä) Kuva: Antero Tenhunen,Yle Sodan ja rauhan miehet

Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

Sarjan käsikirjoitus perustuu ennen kaikkea neuvotteluvaltuuskuntaa johtaneen Juho Kusti Paasikiven ja neuvotteluissa mukana olleen Väinö Tannerin muistelmiin sekä neuvotteluista laadittuihin pöytäkirjoihin. Näyteltyjen jaksojen lisäksi sarjassa on mukana runsaasti aikalaistodistuksia, mm. neuvotteluvaltuuskunnan sihteerinä toiminut vuorineuvos Johan Nykopp, tuolloin ulkoministeriön osastopäällikkö, ja useita historiantutkijoita sekä aikalaisia yhteiskunnan eri laidoilta entisisistä Isänmaallisen Kansanliikkeen (IKL) kansanedustajista kommunisteihin.

Dramatisoituja jaksoja kommentoidaan koko ajan aikalais- ja asiantuntijakommentein. Toisinaan kommentoijana toimii joku päähenkilöistä. Ohjaaja Matti Tapio oli alkanut kerätä aiheistoa jo 70-luvun alussa ja sai ohjelmaidean hyväksytyksi Yleisradion silloisen johdon epäluuloista huolimatta. Tapion työn huolellisuudesta antaa hyvän kuvan anekdootti, jonka mukaan käsikirjoituksen nähnyt historian professori olisi todennut:

Jos tämä olisi väitöskirja, hyväksyisin sen heti.

Sarjassa on mukana kaikenkaikkiaan 85 ammattinäyttelijää, joista varsinkin Paasikiveä esittänyt Keijo Komppa sai paljon kiitosta sekä ulkonäöstään että roolisuorituksestaan. Mehukkaat muotokuvat piirrettiin myös Josif Stalinista (Mikko Niskanen) ja Vjatsheslav Molotovista (Risto Mäkelä).

Sarjan alussa tehdään nopea katsaus Suomen politiikkaan itsenäistymisen jälkeen ja varsinkin 30-luvulla sekä Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin samana aikana. Varsinaiset tapahtumat alkavat keväällä 1938, kun Neuvostoliiton lähetystön toinen sihteeri Boris Jartsev ottaa yhteyttä ulkoministeri Rudolf Holstiin ja ehdottaa neuvotteluita. Hän sanoo, että hänellä on valtuudet kaikkein korkeimmalta taholta. Jartsev haluaa Suomelta takuut, ettei Suomen aluetta käytetä hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan.

Sarjan vastaanotto oli kirjava, osin poliittisista syistä. Neuvostoliiton suurlähettiläs Vladimir Stepanov syytti ohjelmaa Neuvostoliiton törkeästä häpäisystä. Tampereen yliopiston tiedotusopin professori Pertti Hemanus arvioi sarjan opettaneen historiaa, vaikkei aina täysin moitteettomasti. Sarja myös opetti, että tosiasiat ovat jännittävämpiä kuin sepitelmät. Ministeri Max Jakobsonin mukaan sarja on Lapualaisoopperaan verrattava merkkipaalu mielipideilmaston muuttumisesta.

Myös lehdistössä sarja sai runsaasti huomiota. Yleisradion leikearkistossa oli 350 kirjoitusta kolmen kuukauden ajalta 66 sanoma- ja aikakauslehdestä. Myönteisiä ja kielteisiä arvioita oli suunnilleen yhtä paljon. Alussa vasemmiston lehdet olivat sarjalle myötämielisiä, sitoutumattomat ja oikeiston lehdet epäluuloisia. Uuden Suomen arvio heijasteli näkemystä, ettei Yleisradiosta voi tulla muuta kuin rienausta.

Aikaisemmin on radiossa ja televisiossa viskelty lokaa itsenäisyystaistelun lahtarisuojeluskuntalaisten ylle, nyt on siirrytty 1930-lukuun.

Sarjan edetessä tilanne muuttui. Aktiivisimmin keskusteluun osallistui ns. valtalehdistö, passiivinta oli SDP:n puoluelehdistö. Keskustalehdet arvostivat historiantutkimuksen kansanomaistamista. Kielteisimpiä olivat tietysti SKP.n vähemmistön lehdet.

Tapio on tuottanut teoksen, joka kohoaa meikäläisestä televisiotuotannosta kuin kirkon torni maalaiskylästä.― Matti Kuusi, Kaleva

Toisenlaisiakin mielipiteitä oli:

Olen katsellut monia kanavia, mutta en ole nähnyt vertaisianne valehteljoita.― Aleksandrovitsh (Erkki Susi), Tiedonantaja

Oliko Sodan ja rauhan miesten tulkinta talvi- ja jatkosotaan johtaneista tapahtumista oikea vai ei? Sen voi jokainen katsoja päätellä itse. Sarjan esitysaikana Neuvostoliitto oli voimissaan, vaikka kylmässä sodassa elettiiinkin ETYKin jälkeistä liennytyskautta. YYA-sopimuksen solmimisesta oli keväällä 1978 kulunut 30 vuotta.

Sodan ja rauhan miehet sai Telvis- ja Jussi-palkinnot vuonna 1979, opetusministeriön kunniamaininnan ja Historian Ystäväin Liiton kunniakirjan. Matti Tapio ei koskaan saanut nähdä sarjansa esitystä kokonaan. Hän kuoli pian ensimmäisen osan esittämisen jälkee joulukuussa 1978.

Sodan ja rauhan miehet - tekijät

Matti Tapio - käsikirjoitus ja ohjaus

Rooleissa:
Keijo Komppa - J. K. Paasikivi
Martti Pennanen - Väinö Tanner
Leif Wager - Risto Ryti
Risto Taulo - Kyösti Kallio
Rolf Labbart - C. G. E. Mannerheim
Timo Kankainen - Boris Jartsev
Risto Mäkelä - Vjatšeslav Molotov
Mikko Niskanen - Josif Stalin
Leo Riuttu - Rudolf Holsti
Yrjö Parjanne - A. K. Cajander
Tauno Lehtihalmes - Arvo Inkilä
Kullervo Kalske - Aarno Yrjö-Koskinen
Mikko Majanlahti - Elias Simojoki
Vilho Siivola - Maksim Litvinov
Esko Mattila - Kliment Vorošilov
Unto Natunen - Aleksandr Jegorov
Heikki Railevirta - runonlausuja
Erkki Saksa - kertoja
Toivo Lehto - Väinö Voionmaa
Rauli Lehtonen - Eljas Erkko
Sakari Halonen - Boris Stein
Aulis Ruostepuro - Aladár Paasonen
Ilmari Saarelainen - Johan Nykopp
Pentti Kultala - Vladimir Potemkin
Jaakko Huurre - Vladimir Derevjanski, Vladimir Dekanosov
Kalevi Honkanen - Kosyrev
Kosti Klemelä - Joachim von Ribbentrop
Boris Levitzky - tulkki
Werner Roesler - tulkki
Mikael Shukoff - tulkki
Keijo Lindroos - Juho Niukkanen
Kalevi Kahra - Hugo Österman
Erkki Kanerva - Ernst von Born
Olavi Tervahartiala - Väinö Hakkila
Heikki Nurminen - Mauno Pekkala
Tauno Karvonen - Juho Pilppula
Pentti Järventie - Kaarlo Kares
Helge Hansila - Väinö Kotilainen
Raili Tiensuu - Hella Wuolijoki
Rauni Ikäheimo - Aleksandra Kollontai
Aarre Karén - Grauer
Heikki Nousiainen - Uuno Hannula
Eero Pikkarainen - Väinö Salovaara
Uljas Kandolin - Toivo Kivimäki
Veikko Uusimäki - Rudolf Walden
Paavo Hukkinen - Andrei Ždanov
Aulis Hirvonen - Vasiljevski
Mauno Saarikoski - Rafael Hakkarainen, Furuhjelm
Olavi Levula - Rolf Witting
Esko Pesonen - Ivan Zotov
Risto Saanila - Joseph Veltjens
Jussi Valtakoski - Ludwig Weissauer
Kauko Laurikainen - Wipert von Blücher
Kurt Ingvall - Erik Heinrichs
Heikki Alho - Jalo Lahdensuo
Veijo Pasanen - Adolf Hitler
Kauko Väyrynen - Horst Rössing
Martti Tschokkinen - Andrei Vyšinski
Olavi Niemi - Paavo Talvela
Kauko Helovirta - Hermann Göring
Aulis Hämäläinen - Franz Halder
Emil Saarinen - Oskari Reinikainen
Kaarlo Gustafsson - Atos Wirtanen
Esko Vettenranta - Lennart Heljas
Eikka Lehtonen - Karl Oesch
Göran Cederberg - J. O. Söderhjelm
Seppo-Heikki Salonen - Urho Kekkonen
Matti Tuominen - Juho Koivisto
Eero Kankkunen - Rainer von Fieandt
Viljo Karhu - Pekka Heikkinen
Ilmari Aarre-Ahtio - Jaakko Ikola
Turkka Lehtinen - Pietari Salmenoja
Martti Palo - Karl Schnurre
Reijo Lahtinen - Friedrich Paulus
Erkki Rinne - Walter Horn
Heikki Pakila - Karl-Heinrich Bodenschatz

Sodan ja rauhan miehet - asiantuntijat

vuorineuvos Johan Nykopp
professori L.A. Puntila
professori Raoul Palmgren
professori Keijo Korhonen
professori Hannu Soikkanen
professori Osmo Jussila
dosentti Ohto Manninen
tohtori J.O. Söderhjelm
tohtori Martti Häikiö
everstiluutnantti Helge Seppälä
everstiluutnantti evp Paavo Susitaival
pääsihteeri Aimo Rikka
toimittaja Lauri Kantola
kouluneuvos Reino Ala-Kulju
kansanedustaja Atos Wirtanen
kansanedustaja Eino Raunio
kansanedustaja Matti Lepistö
diplomi-insinööri Reino Ignatius
Lauri Rautola
neuvostoeversti Tuure Lehénin haastattelu Arvo Ahlroosin ohjelmasta "Kiellettynä Suomessa"

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa