Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978.

Sarjan käsikirjoitus perustuu ennen kaikkea neuvotteluvaltuuskuntaa johtaneen Juho Kusti Paasikiven ja neuvotteluissa mukana olleen Väinö Tannerin muistelmiin sekä neuvotteluista laadittuihin pöytäkirjoihin. Näyteltyjen jaksojen lisäksi sarjassa on mukana runsaasti aikalaistodistuksia, mm. neuvotteluvaltuuskunnan sihteerinä toiminut vuorineuvos Johan Nykopp, tuolloin ulkoministeriön osastopäällikkö, ja useita historiantutkijoita sekä aikalaisia yhteiskunnan eri laidoilta entisisistä Isänmaallisen Kansanliikkeen (IKL) kansanedustajista kommunisteihin.

Dramatisoituja jaksoja kommentoidaan koko ajan aikalais- ja asiantuntijakommentein. Toisinaan kommentoijana toimii joku päähenkilöistä. Ohjaaja Matti Tapio oli alkanut kerätä aiheistoa jo 70-luvun alussa ja sai ohjelmaidean hyväksytyksi Yleisradion silloisen johdon epäluuloista huolimatta. Tapion työn huolellisuudesta antaa hyvän kuvan anekdootti, jonka mukaan käsikirjoituksen nähnyt historian professori olisi todennut:

Jos tämä olisi väitöskirja, hyväksyisin sen heti.

Sarjassa on mukana kaikenkaikkiaan 85 ammattinäyttelijää, joista varsinkin Paasikiveä esittänyt Keijo Komppa sai paljon kiitosta sekä ulkonäöstään että roolisuorituksestaan. Mehukkaat muotokuvat piirrettiin myös Josif Stalinista (Mikko Niskanen) ja Vjatsheslav Molotovista (Risto Mäkelä).

Sarjan alussa tehdään nopea katsaus Suomen politiikkaan itsenäistymisen jälkeen ja varsinkin 30-luvulla sekä Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin samana aikana. Varsinaiset tapahtumat alkavat keväällä 1938, kun Neuvostoliiton lähetystön toinen sihteeri Boris Jartsev ottaa yhteyttä ulkoministeri Rudolf Holstiin ja ehdottaa neuvotteluita. Hän sanoo, että hänellä on valtuudet kaikkein korkeimmalta taholta. Jartsev haluaa Suomelta takuut, ettei Suomen aluetta käytetä hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan.

Sarjan vastaanotto oli kirjava, osin poliittisista syistä. Neuvostoliiton suurlähettiläs Vladimir Stepanov syytti ohjelmaa Neuvostoliiton törkeästä häpäisystä. Tampereen yliopiston tiedotusopin professori Pertti Hemanus arvioi sarjan opettaneen historiaa, vaikkei aina täysin moitteettomasti. Sarja myös opetti, että tosiasiat ovat jännittävämpiä kuin sepitelmät. Ministeri Max Jakobsonin mukaan sarja on Lapualaisoopperaan verrattava merkkipaalu mielipideilmaston muuttumisesta.

Myös lehdistössä sarja sai runsaasti huomiota. Yleisradion leikearkistossa oli 350 kirjoitusta kolmen kuukauden ajalta 66 sanoma- ja aikakauslehdestä. Myönteisiä ja kielteisiä arvioita oli suunnilleen yhtä paljon. Alussa vasemmiston lehdet olivat sarjalle myötämielisiä, sitoutumattomat ja oikeiston lehdet epäluuloisia. Uuden Suomen arvio heijasteli näkemystä, ettei Yleisradiosta voi tulla muuta kuin rienausta.

Aikaisemmin on radiossa ja televisiossa viskelty lokaa itsenäisyystaistelun lahtarisuojeluskuntalaisten ylle, nyt on siirrytty 1930-lukuun.

Sarjan edetessä tilanne muuttui. Aktiivisimmin keskusteluun osallistui ns. valtalehdistö, passiivinta oli SDP:n puoluelehdistö. Keskustalehdet arvostivat historiantutkimuksen kansanomaistamista. Kielteisimpiä olivat tietysti SKP.n vähemmistön lehdet.

Tapio on tuottanut teoksen, joka kohoaa meikäläisestä televisiotuotannosta kuin kirkon torni maalaiskylästä.― Matti Kuusi, Kaleva

Toisenlaisiakin mielipiteitä oli:

Olen katsellut monia kanavia, mutta en ole nähnyt vertaisianne valehtelijoita.― Aleksandrovitsh (Erkki Susi), Tiedonantaja

Oliko Sodan ja rauhan miesten tulkinta talvi- ja jatkosotaan johtaneista tapahtumista oikea vai ei? Sen voi jokainen katsoja päätellä itse. Sarjan esitysaikana Neuvostoliitto oli voimissaan, vaikka kylmässä sodassa elettiiinkin ETYKin jälkeistä liennytyskautta. YYA-sopimuksen solmimisesta oli keväällä 1978 kulunut 30 vuotta.

Sodan ja rauhan miehet sai Telvis- ja Jussi-palkinnot vuonna 1979, opetusministeriön kunniamaininnan ja Historian Ystäväin Liiton kunniakirjan. Matti Tapio ei koskaan saanut nähdä sarjansa esitystä kokonaan. Hän kuoli pian ensimmäisen osan esittämisen jälkee joulukuussa 1978.

Sodan ja rauhan miehet valokuvissa