Hyppää pääsisältöön

Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

Keskellä J. K. Paasikivi (Keijo Komppa), Risto Ryti (Leif Wager) ja Molotov (Risto Mäkelä)
Keskellä J. K. Paasikivi (Keijo Komppa), Risto Ryti (Leif Wager) ja Molotov (Risto Mäkelä) Keskellä J. K. Paasikivi (Keijo Komppa), Risto Ryti (Leif Wager) ja Molotov (Risto Mäkelä) Kuva: Antero Tenhunen,Yle Sodan ja rauhan miehet

Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

Sarjan käsikirjoitus perustuu ennen kaikkea neuvotteluvaltuuskuntaa johtaneen Juho Kusti Paasikiven ja neuvotteluissa mukana olleen Väinö Tannerin muistelmiin sekä neuvotteluista laadittuihin pöytäkirjoihin. Näyteltyjen jaksojen lisäksi sarjassa on mukana runsaasti aikalaistodistuksia, mm. neuvotteluvaltuuskunnan sihteerinä toiminut vuorineuvos Johan Nykopp, tuolloin ulkoministeriön osastopäällikkö, ja useita historiantutkijoita sekä aikalaisia yhteiskunnan eri laidoilta entisisistä Isänmaallisen Kansanliikkeen (IKL) kansanedustajista kommunisteihin.

Dramatisoituja jaksoja kommentoidaan koko ajan aikalais- ja asiantuntijakommentein. Toisinaan kommentoijana toimii joku päähenkilöistä. Ohjaaja Matti Tapio oli alkanut kerätä aiheistoa jo 70-luvun alussa ja sai ohjelmaidean hyväksytyksi Yleisradion silloisen johdon epäluuloista huolimatta. Tapion työn huolellisuudesta antaa hyvän kuvan anekdootti, jonka mukaan käsikirjoituksen nähnyt historian professori olisi todennut:

Jos tämä olisi väitöskirja, hyväksyisin sen heti.

Sarjassa on mukana kaikenkaikkiaan 85 ammattinäyttelijää, joista varsinkin Paasikiveä esittänyt Keijo Komppa sai paljon kiitosta sekä ulkonäöstään että roolisuorituksestaan. Mehukkaat muotokuvat piirrettiin myös Josif Stalinista (Mikko Niskanen) ja Vjatsheslav Molotovista (Risto Mäkelä).

Sarjan alussa tehdään nopea katsaus Suomen politiikkaan itsenäistymisen jälkeen ja varsinkin 30-luvulla sekä Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin samana aikana. Varsinaiset tapahtumat alkavat keväällä 1938, kun Neuvostoliiton lähetystön toinen sihteeri Boris Jartsev ottaa yhteyttä ulkoministeri Rudolf Holstiin ja ehdottaa neuvotteluita. Hän sanoo, että hänellä on valtuudet kaikkein korkeimmalta taholta. Jartsev haluaa Suomelta takuut, ettei Suomen aluetta käytetä hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan.

Sarjan vastaanotto oli kirjava, osin poliittisista syistä. Neuvostoliiton suurlähettiläs Vladimir Stepanov syytti ohjelmaa Neuvostoliiton törkeästä häpäisystä. Tampereen yliopiston tiedotusopin professori Pertti Hemanus arvioi sarjan opettaneen historiaa, vaikkei aina täysin moitteettomasti. Sarja myös opetti, että tosiasiat ovat jännittävämpiä kuin sepitelmät. Ministeri Max Jakobsonin mukaan sarja on Lapualaisoopperaan verrattava merkkipaalu mielipideilmaston muuttumisesta.

Myös lehdistössä sarja sai runsaasti huomiota. Yleisradion leikearkistossa oli 350 kirjoitusta kolmen kuukauden ajalta 66 sanoma- ja aikakauslehdestä. Myönteisiä ja kielteisiä arvioita oli suunnilleen yhtä paljon. Alussa vasemmiston lehdet olivat sarjalle myötämielisiä, sitoutumattomat ja oikeiston lehdet epäluuloisia. Uuden Suomen arvio heijasteli näkemystä, ettei Yleisradiosta voi tulla muuta kuin rienausta.

Aikaisemmin on radiossa ja televisiossa viskelty lokaa itsenäisyystaistelun lahtarisuojeluskuntalaisten ylle, nyt on siirrytty 1930-lukuun.

Sarjan edetessä tilanne muuttui. Aktiivisimmin keskusteluun osallistui ns. valtalehdistö, passiivinta oli SDP:n puoluelehdistö. Keskustalehdet arvostivat historiantutkimuksen kansanomaistamista. Kielteisimpiä olivat tietysti SKP.n vähemmistön lehdet.

Tapio on tuottanut teoksen, joka kohoaa meikäläisestä televisiotuotannosta kuin kirkon torni maalaiskylästä.― Matti Kuusi, Kaleva

Toisenlaisiakin mielipiteitä oli:

Olen katsellut monia kanavia, mutta en ole nähnyt vertaisianne valehteljoita.― Aleksandrovitsh (Erkki Susi), Tiedonantaja

Oliko Sodan ja rauhan miesten tulkinta talvi- ja jatkosotaan johtaneista tapahtumista oikea vai ei? Sen voi jokainen katsoja päätellä itse. Sarjan esitysaikana Neuvostoliitto oli voimissaan, vaikka kylmässä sodassa elettiiinkin ETYKin jälkeistä liennytyskautta. YYA-sopimuksen solmimisesta oli keväällä 1978 kulunut 30 vuotta.

Sodan ja rauhan miehet sai Telvis- ja Jussi-palkinnot vuonna 1979, opetusministeriön kunniamaininnan ja Historian Ystäväin Liiton kunniakirjan. Matti Tapio ei koskaan saanut nähdä sarjansa esitystä kokonaan. Hän kuoli pian ensimmäisen osan esittämisen jälkee joulukuussa 1978.

Sodan ja rauhan miehet - tekijät

Matti Tapio - käsikirjoitus ja ohjaus

Rooleissa:
Keijo Komppa - J. K. Paasikivi
Martti Pennanen - Väinö Tanner
Leif Wager - Risto Ryti
Risto Taulo - Kyösti Kallio
Rolf Labbart - C. G. E. Mannerheim
Timo Kankainen - Boris Jartsev
Risto Mäkelä - Vjatšeslav Molotov
Mikko Niskanen - Josif Stalin
Leo Riuttu - Rudolf Holsti
Yrjö Parjanne - A. K. Cajander
Tauno Lehtihalmes - Arvo Inkilä
Kullervo Kalske - Aarno Yrjö-Koskinen
Mikko Majanlahti - Elias Simojoki
Vilho Siivola - Maksim Litvinov
Esko Mattila - Kliment Vorošilov
Unto Natunen - Aleksandr Jegorov
Heikki Railevirta - runonlausuja
Erkki Saksa - kertoja
Toivo Lehto - Väinö Voionmaa
Rauli Lehtonen - Eljas Erkko
Sakari Halonen - Boris Stein
Aulis Ruostepuro - Aladár Paasonen
Ilmari Saarelainen - Johan Nykopp
Pentti Kultala - Vladimir Potemkin
Jaakko Huurre - Vladimir Derevjanski, Vladimir Dekanosov
Kalevi Honkanen - Kosyrev
Kosti Klemelä - Joachim von Ribbentrop
Boris Levitzky - tulkki
Werner Roesler - tulkki
Mikael Shukoff - tulkki
Keijo Lindroos - Juho Niukkanen
Kalevi Kahra - Hugo Österman
Erkki Kanerva - Ernst von Born
Olavi Tervahartiala - Väinö Hakkila
Heikki Nurminen - Mauno Pekkala
Tauno Karvonen - Juho Pilppula
Pentti Järventie - Kaarlo Kares
Helge Hansila - Väinö Kotilainen
Raili Tiensuu - Hella Wuolijoki
Rauni Ikäheimo - Aleksandra Kollontai
Aarre Karén - Grauer
Heikki Nousiainen - Uuno Hannula
Eero Pikkarainen - Väinö Salovaara
Uljas Kandolin - Toivo Kivimäki
Veikko Uusimäki - Rudolf Walden
Paavo Hukkinen - Andrei Ždanov
Aulis Hirvonen - Vasiljevski
Mauno Saarikoski - Rafael Hakkarainen, Furuhjelm
Olavi Levula - Rolf Witting
Esko Pesonen - Ivan Zotov
Risto Saanila - Joseph Veltjens
Jussi Valtakoski - Ludwig Weissauer
Kauko Laurikainen - Wipert von Blücher
Kurt Ingvall - Erik Heinrichs
Heikki Alho - Jalo Lahdensuo
Veijo Pasanen - Adolf Hitler
Kauko Väyrynen - Horst Rössing
Martti Tschokkinen - Andrei Vyšinski
Olavi Niemi - Paavo Talvela
Kauko Helovirta - Hermann Göring
Aulis Hämäläinen - Franz Halder
Emil Saarinen - Oskari Reinikainen
Kaarlo Gustafsson - Atos Wirtanen
Esko Vettenranta - Lennart Heljas
Eikka Lehtonen - Karl Oesch
Göran Cederberg - J. O. Söderhjelm
Seppo-Heikki Salonen - Urho Kekkonen
Matti Tuominen - Juho Koivisto
Eero Kankkunen - Rainer von Fieandt
Viljo Karhu - Pekka Heikkinen
Ilmari Aarre-Ahtio - Jaakko Ikola
Turkka Lehtinen - Pietari Salmenoja
Martti Palo - Karl Schnurre
Reijo Lahtinen - Friedrich Paulus
Erkki Rinne - Walter Horn
Heikki Pakila - Karl-Heinrich Bodenschatz

Sodan ja rauhan miehet - asiantuntijat

vuorineuvos Johan Nykopp
professori L.A. Puntila
professori Raoul Palmgren
professori Keijo Korhonen
professori Hannu Soikkanen
professori Osmo Jussila
dosentti Ohto Manninen
tohtori J.O. Söderhjelm
tohtori Martti Häikiö
everstiluutnantti Helge Seppälä
everstiluutnantti evp Paavo Susitaival
pääsihteeri Aimo Rikka
toimittaja Lauri Kantola
kouluneuvos Reino Ala-Kulju
kansanedustaja Atos Wirtanen
kansanedustaja Eino Raunio
kansanedustaja Matti Lepistö
diplomi-insinööri Reino Ignatius
Lauri Rautola
neuvostoeversti Tuure Lehénin haastattelu Arvo Ahlroosin ohjelmasta "Kiellettynä Suomessa"

Kommentit
  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.

  • Robotti-termi syntyi tšekkiläisten maaorjien raadannasta

    Näytelmäkirjailija lanseerasi käsitteen 1920-luvulla.

    Kun puhumme roboteista, puhumme tšekkiläisistä maaorjista. Kirjailija Karel Čapek kuvasi ihmisiä palvelevia koneita roboteiksi ensimmäisen kerran näytelmässään R.U.R. Rossum's Universal Robots vuonna 1920. Näytelmä sai valtaisan suosion Keski-Euroopassa ja se käännettiin yli 30 kielelle. Robotti-termi levisi nopeasti kielenkäyttöön näytelmän Lontoossa ja New Yorkissa saaman menestyksen myötä.

  • Jamiroquain ympäristökriittisessä happofunkissa pärisevät V-moottorit ja kokaiini

    Musiikkivideokooste 1990–2000-luvuilta.

    Brittiläisiltä acid jazz -lähteiltä maailmanlistoille purkautunut Jamiroquai on epätavallinen 1990-luvun musiikillinen menestystarina. Nörttimäisellä pieteetillä soittavaa funkpumppua saattoi ihastella anarkiaa puhisevan teinin lisäksi jäyhempikin nuottipoliisi. Elävä arkisto koosti yhtyeen musiikkivideoita kahdelta vuosikymmeneltä.

  • Raija Orasen harvoin kuullut kasarikuunnelmat nyt Areenassa!

    Suosikkikirjailijan kuunnelmat ovat taattua laatua.

    Pitkän ja mittavan uran tehnyt käsikirjoittaja ja kirjailija Raija Oranen täyttää 2.8.2018 70 vuotta. Juhlistamme tapausta julkaisemalla Areenassa neljä Orasen radiodraamaa: kaksi lapsille ja kaksi aikuisille.

  • Outi Hovatta – hedelmöityshoitojen pioneeri ja kantasolututkimuksen johtava asiantuntija

    Outi Hovatta on urallaan edistänyt lääketiedettä jo vuosia.

    Outi Hovatta (s. 1946) on tutkimuksillaan mullistanut lääketiedettä maailmanlaajuisesti jo lukuisten vuosien ajan. Hän on erikoistunut työssään hedelmöityshoitoihin sekä kantasolututkimukseen ja on alallaan maailman kuuluisimpia tutkijoita. Maan Mainiot -sarjan jaksossa Outi Hovatta – Tutkija luonnostaan tutustutaan Hovatan työnkuvaan sekä vapaa-ajanviettopaikkoihin.

  • Katja Kettu – sodassa ja rakkaudessa

    Katja Kettu Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012

    Kirjailija ja animaatio-ohjaaja Katja Kettu istuutuu Maarit Tastulan seuraan keskustelemaan kirjoistaan, anarkismista ja seksuaalisesta vallankäytöstä. Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Radiopersoona Eero Saarenheimo raportoi rintamalta ja uppoutui Välimeren kulttuuriin

    Kulttuuritoimittajan elämätyön pohjalta tehty radiosarja.

    Toimittaja Eero Saarenheimon (1919–2018) vaikutus radion kulttuuriohjelmien kehittämisessä oli merkittävä. Saarenheimo painotti ohjelmissaan kansainvälisyyttä ja sivistystä. Radiopersoona-sarjassa vuodelta 2010 kuullaan paitsi Saarenheimoa itseään, myös valikoituja otteita hänen ohjelmatuotannostaan.